Minullekkin joku lupasi lähettää Kaisan oksan,en vaan muista kuka hän oli,mutta jospa hän itse muistaa kun on se aika;KIitos etukäteen,kukkahörhö.
Bröllopspelargon
Helen
Nyt minulla on uusi ihana Kaisa Kallion alku. Kiitokset Killin maisemiin !!!
Kertokaas, mitä pitää tehdä nyt niille pelargoneille, jotka haluaa säilyttää talven yli? Minulla ne kasvavat isoissa puutarharuukuissa terassilla, ja sellaisenaan en saa näitä isoja ruukkuja siirrettyä / mahdutettua varastoon… Joten pienempiin ruukkuihin pitäisi siirtää. Vai tapanko siinä kaikki ihanuuteni?
Jos niitä voi siirtää, niin milloin olisi hyvä aika siirtää talvetusruukkuihin? Onko väliä, millaiseen multaan siirtää? Pitäisikö niitä leikata talvea vasten? (osaa on kyllä pakkokin, ovat niin isoja ja rönttöösiä).
Muut pelakuut laitan varastoon +5-+10 asteeseen talveksi, saavat vähän valoa. Mutta oliko näillä enkelipelargoneilla jotain erityisvaatimuksia? Piti leikata vai ei pitänyt? Ja halusi enemmän valoa kuin muut, vai? Ja sitten ne tuoksuvat - viime talvena ihana sitrukselta tuoksuva kasvini päätti kuolla. Tai se mitään päättänyt, ei vaan saanut sellaista hoitoa kun olisi halunnut… Nämä voi vissiin talvettaa sisällä, keittiön ikkunalla?
Sori - nyt tuli kaamea kysymyspläjäys, mutta kun haluaisin saada ihanuuteni säilymään ensi vuoteen asti! Varsinkin Swanland Pink oli tänä vuonna ihana! Sutarves Klarasán oli myös kiva, mutta minusta ihan samannäköinen kuin Tilhiskiltä saamani Appleblossom, rotevampi vaan. Olivatko ne sinulla Tilhiski eri näköiset? Pink Pandora ja Happy Birthday taas olivat aikalailla samannäköiset…
Mää ottaisin ne nyt ylös isosta ruukusta, ja istuttaisin johonkin mihin mahtuu pienennetyn juuriston kanssa, kastelua tietysti jatketaan pakkasiin asti. Voi laittaa sitä syyslannostakin pinnalle ennen kastelua. Ei ne juurakot niin mahottoman isoja yleensä ole, ja oksiakin voi vähentää/muotoilla.
Enkeli/jalopelargonit ja tuoksuvat/luonnonlajit pitäisin sisäikkunoilla talven yli, ja tarvittaessa lisävalolla.
Ja kun meille muille jaat pistokkaita nyt, niin ehkä joku ihanuus paremmalla varmuudella säilyy ensi vuodellekin ;)
RillaV, samanlaisiltahan nuo näyttävät paitsi että Klara San on aika roteva. Paha tehdä lopullista vertailua kun Appleblossomit ovat vanhoja ja Klara vasta tämän kesän pistokas.
Tilhiski, nyt heitit mielenkiintoisen kommentin “Appleblossomit on vanhoja” - siis saako ne talvehtimaan? Ja miten? Meillä “tavikset”, Mårbackat sun muut on talvehtineet viileällä lasikuistilla, mutta ei tämä Appleblossom hienohelma, jota yritin penttikaverille talvettaa.
Upeita kuvia täällä kaikenkarvaisista pelargoneista, onneksi olen ehkä onnistunut olemaan aiheuttamatta itselleni hullutusta näistäkin ihanuuksista. Vaan ehtiihän sitä vielä:-)
Mulla Appleblossomit on kyllä talvehtinut viileässä autotallissa ikkunalla ihan hyvin.
Mites muuten, eikös se ole niin että nuo uniikkipelargonit tulee talvettaa viileässä jotta kukkivat ensi vuonna. Olin jostain lukevinani että ne eivät kuki jos eivät vietä talviaikaa viileässä. Tuoksut mulla on aina talvehtinut sisällä ikkunalaudoilla ja hyvin pärjäävät talven. Nyt meinaan myös luonnonpelargonit pitää sisällä kasvilampun alla talven pimeimmän ajan, samoin kirjavalehtiset. Muut joutuvat autotalliin. Syyslannoitteella kastelen kaikki pelargonit nyt syyskuussa jotta jaksavat talvehtia paremmin.
Höytyvä, nuo ovat talvehtineet ihan samassa missä muutkin. Viileässä siis, eivätkä omani olleet edes lisävalon alla vaan hajavalossa koska valoisimmat paikat on varattu kirjaville ja pienille. Yksi Appleblossom kuoli viime talvena ja toinen kävi rajalla mutta toipui silti. Ei se silti ollut lajikkeen herkkyydestä kiinni vaan mulla oli viime syksynä kaikki liian märkiä talvetuksen alussa ja sen kokonaan kuolleen söivät hiiret.
Ok, kiitos Satu-71 ja Tilhiski, vika on siis tässä päässä (tai kädessä). Ehkä vingun täällä joltakulta pistokasta ensi keväänä ja yritän uudelleen.
Satu-71 kommentti syyslannoitteesta oli uutta, ja nyt ymmärrän myös laittaa valoon pari kirjavalehtistä jotka tulen saamaan tänään RillaV:ltä, sekä suklaapelargonin sisään eteläikkunalle. Voi kun jaksais/ehtis lukea koko ketjun läpi.
Annaw - kiitos ohjeista, teen näin! Jos/kun karsin oksia, niin vieläkö pistokkaita kannattaa juurruttaa näin myöhään? Jos kannattaa, niin toki lähettelen niitä muillekin!
Kyllähän itsepölytyskin voi tuottaa monenkirjavia jälkeläisiä etenkin jos emokasvi sattuu olemaan F1 -lajiketta 
Tai siis tuottaa, ei pelkästään voi tuottaa.
Ja sit on nää kummastusta aiheuttavat kylvökset, esim. muutamat mun tähtipelargonikylvökset on tuottaneet just samanlaista kukkaa kuin oli emollansa. DNA on varmaan erilainen siitä huolimatta…
Mitä syyslannoitetta olette laittaneet pelargoneille?
Paton´s Unique on kaunis
Swanland pink
Omenan tuoksuinen P.Odoratissimum
Muistelen lukeneeni, että tähtiys on resessiivinen ominaisuus pelargoneilla, joten sen vuoksi itsensä pölyttäneet tai toisen tähden pölyttämät kasvit tuottavat vain tähtijälkeläisiä Ja jos väriksi sattuu resessiivinen väri niin sitten sekin on sama kuin emolla. Muistatko annaw, minkä värisiä nuo tähtesi olivat? Geneettisestihän siemenjälkeläiset eivät ole emokasvinsa klooneja, koska itsepölytyksessäkin tapahtuu monenlaista uudelleenjärjestäytymistä. Toki yksinkertaisesti periytyvien väistyvien ominaisuuksien suhteen homotsygootit yksilöt saavat itsensä näköisiä jälkeläisiä. F1 -lajikkeillahan tilanne on aivan eri, koska F1 -yksilöt nimenomaan ovat kahden hyvin erilaisen lajikkeen risteymiä ja näin ollen niiden perimä on varsin kirjava. F2 -polvi on siis mitä sattuu, mutta F3 -polveen alkaa jo tulla samoja ominaisuuksia kuin alkuperäisessä F1:ssä oli.
Sitten on vielä se hauska puoli, että perinnöllisyys on lopulta yhtä suurta lottoa, ja jos sanotaan että neljännes jälkeläisistä ilmentää tiettyä ominaisuutta niin ei se sitä tarkoita että juuri neljästä jälkeläisestä yksi olisi tietynlainen, tai edes yksi kymmenestä. Se kun on vaan todennäköisyys, jota sattuma voi heitellä suuntaan jos toiseen. Ja muutaman hassun jälkeläisen otannalla ei vielä voi sanoa periytymisestä oikein mitään varmaa.
Mä olen aina ajatellut että syyslannoitus hyödyttää talvehtivia kasveja, siis sellaisia jotka vaipuvat lepotilaan. Pelargonihan ei sitä tee vaan se pakotetaan “lepäämään” hidastamalla sen elintoimintoja. Toisaalta, olisi mielenkiintoista tehdä vertailua, onko syyslannoituksella vaikutusta a) talvesta selviytymiseen b) seuraavan vuoden kukintaan.