Voiko tuijia leikellä nyt? Viime vuonna sai keväällä aurinkoa ja muuttui ruman väriseksi. Muutenkaan en oikeen tykkää tuon harsumaisen tuijan kasvutavasta. Timanttituija on kauniimpi.
En tiedä kuuluuko tämä viesti tähän ketjuun mutta koskee kuitenkin orapihlaja-aittaa. Pihastamme on hiekkalaatikko käynyt tarpeettomaksi. Tarkoitus on poistaa laatikko hiekkoineen, mutta mihin sijoittaa hiekka? Eräs tuttava tiesi kertoa, että kannattaa levittää orapihlaja-aidan juuren. Ei pitäisi kuulemma olla ainakaan haittaa orapihlajalle. Onko tietoa, että kannattaako näin menetellä?
Tuijilla ja muillakin havuilla on usein värimuutoksia talvella, ns. talviväri, joka muuttuu kevään mittaan takaisin vihreäksi.(tai sit ei) Toki niitä voi leikata, nyt on ihan hyvä aika
Juhapo, kyllä voi, se hiekkahan on erinomaista maanparannusainetta melki mille vaan istutukselle
Juhapolle vielä, hiekka kasvimaalle tai kukkapenkkeihin vielä mieluummin!
Kiitos Kaisaliisa, tuota minäkin yritin sanoa, ulosanti takkuili…
Hiekan voi myos sirotella nurmikkoon, olen ymmartanyt niin.
Muotoon leikatuista pensasaidoista viela: onko Suomessa jossain hienoja, meidan makuun sopivia muotopuutarhoja?
Olen teoriassa aivan hurahtanut kasvien leikkaamiseen. Meilla voisi leikata varmasti enemmankin kasveja tuomaan muotoa puutarhoihimme. (Nyt en tarkoita kuninkaallisen nakoista leikkaamista, vaan kasvin "kurissa pitamista"). Otin Briteissa kuvia vieri viereen istutetuista kasveista, jotka muodostivat tietynlaisen pensasaidan, ikaankuin perennapenkin pensaista ja ruohoista. Kutsunevat niita "border"eiksi. Huomasin, etta lahes kaikki kasvit taman tyyppisissa bordereissa leikataan (julkisilla paikoilla tilanjakajina, nakoesteina, viihtyvyytta tuomassa).
Olisinpa ottanut kuvia niista pensasaidoista, joita nakee mm. Isle of Wightilla. Briteissa on taito ja valikoima yhdistella kasveja tiheiksi pensasaidoiksi niin, etta aidasta tulee haskasti eri varinen. Taalla kotisuomessa yritin etsia paria kasvia, jotka olisin voinut yhdistaa vastaavanlaisesti. Varovaiset puutarhamyyjat suosittelivat kayttamaan yhta kasvia. (Syita varovaisuuteen on monia.) Olisin silloin halunnut sellaisen suomalaisen puutalon edustalle sopivan leikatun monipuolisen aidan lehtipensaista.
Ja palatakseni siihen pensasaidan leikkausmalliin, kylla niita levenevia, tasakattoisia pensasaitoja olen nahnyt taallakin, mutta varmaankin ovat olleet sellaisia vahingossa levinneita (tai ainakin sen nakoisina etta ovat vahingossa levinneet).
Jaa, hetkonen. Sellaista ylospain kapenevaa aitamallia tasakatolla en muista nahneeni muuta kuin hieman sinnepain kuusiaidoissa.
vyöhykeII, monilajisia vapaasti kasvavia pensasaidanteita on jonkinverran, sillä saadaan hyvää vaihtelua. Mutta totta on kyllä sekin että suomalaiset ovat aika arkoja näissä asioissa ja tietämystä on myös vähän.
Perus talonrakentaja ei välttämättä ymmärrä puutarhasta mitään ja ostetaan vain sitä mitä halvimmalla saa tarjouksesta tai mitä joku suosittelee.
Suomessahan rahaa käytetään ihan pikkiriikkisiä summia puutarhan laittamiseen verrattuna muihin maihin.
Se ajaa myös osaltaan varmasti tekemään varmoja ratkaisuja, kun siten ei tarvitse pelätä rahojen menevän hukkaan.
Yksi aitakasvi, josta on paljon hyviä kokemuksia on isotuomipihlaja. Sitä voi leikata tai antaa kasvaa todella korkeaksikin näkösuojaksi.
Juu, rahaa ja vaivaa yritettiin myos saastaa myos meilla. Ajattelin, etta ei viitsi kadunvartisella osuudella pelleilla! Jos menee honkaan, niin menee sitten sivummalla, saa rauhassa pihan siimeksessa kaivaa huonot visiot pois maasta, heh heh.
Niita vapaasti kasvavia aidanteita olen nahnyt, mutta sellaisia tiiviiksi leikattuja erilajisia aitoja en muista nahneeni taalla Suomessa. Niita “bordereita” oli leikattu myos, luultavasti harvakseltaan, ja tulos oli tiivis ja tuuhea.
Kassikapp, kuinka korkeaksi se aitalikusterisi sitten on kasvanut? Taitaa olla hallanarka?
Meillä on vapaasti kasvavana aidanne-yhdistelmänä aroniaa, isotuomipihlajaa sekä valkopajuangervoa. Päässä vielä muutama norjanangervo.
Laitoin kuvagalleriaani joitain kuvia Briteista. Mukana on jotain lahikuvia sikalaisista kasviyhdistelmista. Mukana on myos yksi, ei niin kaunis esimerkki sellaisesta leikatusta aidanne-aidasta “Tilanjakaja”-nimella. Myos kyseista kohdetta leikataan ilmeisesti jotta kasvit pysyvat tiheana ja “kurissa”, muttei varsinaisesti leikata yhtenaiseen muotoon tai sitten leikkausvali on niin harva. (Omaan aitaani olisin aitaa perustettaessa halunnut sellaisen samaan muotoon leikatun erilajisen aidan). Kuvasta kuitenkin tulee ehka ilmi, etta heilla on paljon kasveja joita voi yhdistella. Yhdistelyista on muitakin esimerkkikuvia, mutta eri penkista otettu, esim. “pensaiden kirjoa”. Se oli kuitenkin selvaa, etta lahes kaikkia tamantapaiset istutukset olivat kasvin korkeudesta riippumatta leikattuja, vaikka ensisilmayksella ei ehka huomannut. Eli en tieda luontaista kasvutapaa kuvailla, mutta nama ovat nykyisellaan tiiviita, ja sekos on minua innoittanut katsomaan pensasvalikoimia silla silmalla!
Yritin loytaa tuota AED-kirjoitusta, vaan en saanutkaan tarppia.
Moi, istutimme naapurin kanssa Oulun korkeudella alkukesällä isotuomipihlajaa piiskataimista. Leikattiin alas noin 10 cm:iin ja nyt on kasvanut noin 50-70 senttiä. Mieleeni tuli, että saisi nopeasti tuuhean jos leikkaisi aitaa kahdesti kesässä, esim. juhannuksen tienoilla ja elokuun alkupuolella. Onko kellään kokemuksia, kuinka monta kertaa voi leikata kesän aikana?
MaK, löydät viestisi isotuomipihlaja-aidan leikkaamisesta nyt täältä. Laitoin sinulle tulemaan myös privaattiviestin, katsotko postiasi 
Tervehdys! Laitetaanpa neitsytviestini Puutarha.netin puolelle:
Kaupunginmiehet toivat kaivurinsa kadulle ja sanoivat siirtävänsä kukkapenkissämme sijaitsevan talomme vesijohdon sulkuventtiilin kadulle.
Kukkapenkin ja kadun välissä vaan on meidän marja-aronia-aitamme. Aita on jo vanha, melkolailla kallistunut tien (ojan) puolelle, mutta kuitenkin tärkeä elementti näkösuojana kadun ja talomme välissä.
Aidalla on pituutta noin 10m ja se koostuu karkeasti arvioiden 40 taimesta.
Kaivuri lohmaisee varmaankin vain pari metriä aidasta, mutta tuollaisen kolon paikkaaminen lie aika mahdoton homma uusilla taimilla.
Voiko taimet leikata tähän aikaan vuodesta alas ja siirtää turvaan kuukaudeksi ja istuttaa uudelleen? Miten tuollainen vanha n. 4 tainta/m aita ylipäätään kaivetaan ylös?
Joka tapauksessa kaivuri saa “kipurahoina” kaivaa pensasaidan partaan auki. Miten tuo kannattaisi perustaa, jotta parras ei enää lamoaisi ojaan? Jossain näkyy laitetun puhelintolppaa reunalle, mutta se ei omaa silmääni miellytä ja samat perustamisen ongelmat siinäkin. Mielenkiintoa suuriin maansiirtotöihin ei juuri nyt ole.
Onko muuten kaupunki velvoitettu korvauksiin, jos lvi-hommissansa joutuvat rikkomaan istutuksia?
Luulisin, että kaivuri nostaa puskat sivuun ison paakun kanssa ja takaisin työn lopuksi, kun vaan näytätte paikan. Kallistusonkelma ratkennee ihan vaan leikkaamalla tien puolelta muutamana vuonna vähän ronskimmin. Leikkauksen voisi tehdä koko aidanteelle nyt samalla, kun noita siirrettäviä varmaan joutuu leikkomaan. Aronia on kestävä pensas ja vaikka yleensä leikkaus tehdään lepotilassa, kestää se kyllä kertaleikkuun lehtevänäkin.
Aronia kestää aika lailla yhtä sun toista… Itse leikkaisin pensaat alas noin 15 cm tapeiksi ja siirtäisin väliaikaispenkkiin, ja kun kaupunki saa hommansa hoidetuksi, siirtäisin pensaat hyvää tuoreeseen multaan takaisin omalle paikalleen. Ehtivät vielä hyvin uudelleen juurtua ennen roudan tuloa.
Enpä muistanut katsoa vastauksia aloittamaani aitakeskusteluun, kiitos hyvistä mielipiteistä, se ainakin selvisi että Suomessa ei ole sellaisia aitoja mitä esim. Englannissa.
Vielä kokemuksia muista aidoista, hernepensasaita ei sovi säännöllisesti leikattavaksi, se saa ikävän ruman härmän. Härmää ei pitäisi tulla jos sen antaa kasvaa vapaasti ja silloin se on kauniimpikin koska se silloin kukkii. Härmän ruiskutus ei auta, aikanaan ruiskutin taloyhtiöiden aitoja, mutta se tuli uudestaan. Tämä ruiskutus pitäisi tehdä niin usein että tulee liian kalliiksi.
Samaa tapaa voisi kokeilla muillakin juurivesoja saavilla pensailla ja myös orapihlajalla ja aronialla tms. Silloin kukista ja marjoista on iloa ja liian korkeat ja vanhat oksat poistetaan ja annetaan tilaa uusille juurivesoille.
Taman ketjun keskustelutahti on yhta verkkainen kuin leikattavan pensasaidan korkeuskasvu. Arporaattori: mita tarkoitit “Samaa tapaa voisi kokeilla…” ehdotuksellasi?
Tarkoitin juuri sitä että pensaslajista riippuen ei välttämättä tarvitse leikata aitaa yleisen orapihlaja-aidan tapaan jäykkään muotoon, voi olla paremman näköinen jos annetaan kasvaa vapaasti. Tämä sopinee paremmin kauniisti kukkiville ja marjoville lajeille jotka saavat runsaasti juurivesoja.Kun verso/oksa on kasvanut korkeimpaan “sallittuun kokoon” se poistetaan maata myöten ja annetaan tilaa uusille juurivesoille, tätä tarkoitan jatkuvalla kierrolla.
Aiemmin kirjoitettiin että tuomipihlaja kasvoi yli neljämetriseksi, se voi olla liikaakin, riippuu toki tontin koosta.Jos tällaisia hujoppeja lyhentää ne saavat paljon uutta kasvua katkaisukohdan alapuolelta joka ei ole luonnollisen näköistä.
Runsaasti juurivesoja saavat lajit voivat olla ongelma pienissä pihoissa, tätä voisi verrata kolmostiellä Kaivokselan liittymästä Helsinkiin päin kasvavaam kolmeen tuomipihlaja jonoon. Ne ovat kasvaneet rauhassa maksimikokoon ja ovat levinneet juurivesoista suuriksi, tilaahan niillä on joten hoitotarvetta ei ole.