Tällaiselle oli tilausta. Tästä on hyvä jatkaa aiheesta.
Muistan kylillä jonkinlaisen viritelmän nähneeni, mutta siinä oli sala-ojaputki näkösällä penkin molemmistä päistä ja siiten sitten lorautettiin kasteluvedet, putki oli tietty reijitetty. Minua nytten kiinnostaisi kuinka iso putken pitäsi olla. Teenkö jonkun T-haaroituksen ja laitan putkia vierekkäin ½ mterin välein ? eli onko kokemusta kellään kuinka suuren alueen tuollaisella järjestelmällä kastelisi.
Mäntykukka, olen lukenut just samanlaisesta kastelusysteemistä kärhöpenkin perustamiseen liittyen. Muistelisin jutun olevan jossain puutarha-aiheisessa lehdessä ja voin selata ne jos sieltä löytyis niin kirjastostahan sitten löydät kyseisen lehden.
Kiitos Kaiku todella ihanaa jos haluat nähdä vaivaa minun puolesta. Weikollakin oli tuolla hyviä ideoita sadevesipuolella.
Mäntykukka, samaa olen itsekin miettinyt uuteen perennapankkiini. Mein äiteen pihalle on todella kauan sitten tehty naapuritalon saunavesien suhteen samantyylinen ratkaisu. Tosin ei muosiputkilla, vaan ihan kivistä.
Jätevesi ei ole kuitenkaan kemikaalivettä, vaan siihen saunaan on ns. kantovesi. Mutta silti se on toiminut todella hyvin ja toimii vieläkin sellaisten lehtomaisten kasvien kasvattajana (paikka olisi paahteen vuoksi muuten rutikuiva).
Meilläkin talon katolta tulevat vedet menevät nyt lähes hukkaan, vaikka viiden metrin päästä alkais istutukset. Vaan miten ne vedet sinne johtais, että kastuis tasaisesti? Liikaa tuskin koskaan kastuisi, kun alla on läpäisevää hiekkaa muutama metri.
Jo sama meillä mutta matka ei ole kuin 2-3 metriä. Ukko jo höpötti että pikkukaivuri pitää vuokrata haluu varmaan leikkimään, täällä oli tarjouksessa 99e/pvä. Kuin nyt lumet sulaisi niin pääsisi kokeilmaan onko pelkkää kiveä vaiko voisiko ihan lapiovoimalla.
Minä olen joskus pohdiskellut sellaista sievää kivikourua, joka kiertäisi penkin ja samalla reunustaisi sen. Ja siinä olisi hienoinen kallistus penkin suuntaan. Mutta on jäänyt vain alustavan pohdiskelun tasolle.
Meillä on räystäskourun alla pytty ja siinä sivusts yläosasta lähtee poistoletku joka on ohjattu menemään pmenpuun alle. Siinä on myös sipulikukkia, ukkolaukat varjoliljoja ym. Pytyssä on silti aina kasteluvettä saatavilla, mutta sateela liiat menee pois. veranna tiskialtaiden vedet menee omenpuiden juurille. letkun päätä voi kääntää sopivaan paikkaan.
Honkkarissa oli sopivia isoja muovipyttyjä.
Hmmmmm, tuostamummin letkusysteemistä tulikin idea mieleeni. Talo on ylempänä kuin kasvihuone, joten jos talon rännin alla olevan vesitynnyrin alalaitaan saisi reiän, kumitiivisteen ja letkun, niin kasvihuoneen voisi kastella suoraan tynnyristä tulevalla letkulla, ei tarvitsisi kantaa vettä kannulla. Mistä saisin kumitiivisteen reiän kohtaan?
Saisko sitä jollain massalla tiivistettyä? Tai siis jos vartavasten teet reiän, hommaat jonkun sellaisen liitinsysteemin, johon löytyy tiivistekin?
Etolasta varmaan löytyy hanoja.
Täytyypäs katsella noita jossain välissä 
Varsinkin rinnetontilla tuo vesien ohjaaminen suoraan ränneistä kukkapenkkeihin hyvä ajatus. Meillä kerätään valtaosa vedestä alapihan isoihin säiliöihin, joista sitä sitten voi käyttää kasteluun ja nostaa kasvihuoneen tarpeisiin yläpihalle. Kahden rännin vesi johdetaan suoraan kukkapenkkeihin eli putket kaivettu maahan ja kukkapenkissä upotettuna salaojaputki ( joka varmasti tällä hetkellä jo aika täynnä juuria ), yhden rännin vesi menee vielä hukkaan, mutta epäilen ettei kauan 
Kasvihuoneen katolta vedet ohjataan 200 litran astioihin ( joihin myös voi pumpata vettä alapihan keruuastioista ) ja niistä sitten vesi johdetaan vesikasvihuoneen kastelujärjestelmään.
Parhaina kesinä ei ole juurikaan vesijohtovedellä kasteltu
Tässä linkki videoon (toivottavasti toimii) näppärän sadevesitynnyrin tekoon Fine gardening lehden sivuilta. Jotain vastaavaa olisi tarkoitus rakennella.
http://www.finegardening.com/how-to/videos/build-a-rain-barrel.aspx
Mulla on rännin alla olevas saavis uppopumppu joka käynnistyy kun veden pinta nousee ja pumppu pumppaa veden 1000 litran säiliöön.
Tein näin. Kaivoin suuren montun, kukkapenkin kokoisen, reilu metrin syvyisen. Alle kangas j. Sitten kiviä joiden väliin jää runsaasti tilaa vedelle., tai salaoja soraa. Kivien sekaan ohjataan maanpinnalta putki (mieluummin sadevettä) ja niin että putken saa tukittua vesi menee ohi jos tarve, tarkoitus ei kaiketi ole tehdä suota. Sitten kangas taitetaan päälle, niin että kivet ovat suojassa muilta maaaineksilta. Sen jälkeen saveä 20cm. Sen jälkeen hiekkaa 10- 20cm ja sen päälle multaa. ainakin 40-50cm. Tai mitä nyt haluaakin kasvattaa.
Penkin perustin vanhaan tiepohjaan eli rutikuivaan hiekkaan etälärinteeseen tuulettomaan ja todella paahteiseen paikkaan jossa päivälämmöt helposti 40. Katteella päällystettynä kesti 2kk kuivuuden yhdellä kastelulla. Letku putkeen ja niin paljon vettä kunnes ala tila tuli täyteen. + Päältä kastelu. Saven keskellä ei saa täyttää kuin kivikasan yläpintaan asti. Jälkeenpäin ajatelleen olisi pitänyt vuorata kivien alle muovi, jotta vesi pysyisi siellä. Mutta tämä oli prototyypi.
Penkki ollut käytössä kaiketi nyt 6-7 vuotta ja toimii yhä ihan hyvin. Ei murheita kastelusta.
Vertailun vuoksi 4m vieressä rinteessä on metri multaa ja siinä ei kasva silti kuin maksaruohot.
YouTubesta löysin tällaisen niksin 1000l säiliöön.
10 centtiä maksoi. Kuumailmapuhaltimella kiinnitin.
Helpompì täyttää kannu.
3 tykkäystä
Miten suljet vedentulon säiliöstä? Tuskin korkilla 
Hana vielä toimii. Tulee ilman tuota pulloa liian kovalla paineella. Kastuu veden ottaja ja vettä menee hukkaan.
1 tykkäys