Hei!
Tiedustelisin teiltä armaat kasvikaverit neuvoa, että miten saisi vanhan "pöhöttyneen", umpeen kasvaneen perunapellon uudelleen käyttöön?
Meidän mökillä on äitini vanha perunamaa, jota ei ole käytetty 10 vuoteen ja ajattelin nyt tulevana kesä laittaa sen uudelleen käyttöön.
Mitä suositelisitte mullan uudelleen elävöittämiseksi? itselleni tuli sellainen ajatus mieleen että voisiko esim puitten leikkamisestä jäävää sahanpurua laittaa mullan sekaan?
Isäni sanoi taas että keväällä sinne pitäisi laittaa kalkkia?! 
(Mun mielestä ei)
Keväällä sit kuitenkin tulee läjäpäin uutta multaa pellolle...ja tietenkin lantaa...
Eli onko muilla kokemuksia tai neuvoja millä saa pellon taas toimimaan?
Kannattaa yrittää nyt syksyllä jo saada mahdollisimman paljon heinää yms. siellä kasvaaa pois juurineen. Ei 20-30 cm pintaa kääntäen ja talikolla kaivellen juuretkin pois. Älä tee maasta liian “hyvää”, peruna tykkää hiekkaisemmasta maasta.
Luulen kans, että kalkki on turhaa?
kalkki ei ainoastaan turhaa!! …sitä kun ei sitten laiteta ollenkaan perunan kasvualustaan!!! Muuten on kyllä hyvä huolehtia kasvualusta lannoituksesta… kannattaa hankkia ihan kunnolla kompostoitunutta lantaa/ kaupan perunalannoitetta… monivuotisten rikkojen suhteen tärkeintä on lienee juolavehnän poistaminen… ja muiden monivuotisten rikkaruohojen juurten hävittäminen…
Tosiaan, jos et keväällä saa vähintäänkin ylivuotista lantaa, kannattanee se lantakuorma hakea jo nyt pellon (puhdistuksen jälkeen) päälle, tai siihen viereen odottamaan kevättä. Ehtii siinä vielä kompostoitua.
Ei se kalkki turhaa ole, vaikuttaa maan rakenteeseen ja jopa hävittää osan rikoista. Ainoa haittapuoli tietysti voi olla kuoreltaan rupiset perunat vuoden pari, mutta sehän on vain esteettinen haitta.
.
Mun pottumaan ohje sanoo, että hevonpee levitetään pottumaalle syksyllä ja muut lannoitteet mahdollisimman aikaisin keväällä...
...ja kalkitus jollekin toiselle kasville ennen perunaa.
.
Sepän toukat tekevät perunaan reikiä, jos heti ensimmäisenä vuonna kasvatetaan perunaa maan kääntämisen jälkeen. Sitäpaitsi jos maa on “levännyt” 10 v, siinä on viljavuutta riittävästi. Liian tuhti lannoitus perunalla kasvattaa vain varsia, perunat jää pieneksi. Kannattaisi varmaan nyt syksyllä kääntää maa ja kitkeä mahdollisimman paljon pois rikiksiä (juolat irtoaa hyvin tähän aikaan). Ensi kesänä voisi kylvää vaikka rehuhernettä tai kauraa, ja muokata syksyllä maahan, ja vasta seuraavana vuonna istuttaa perunaa.
Edellisessä kodissa käänsin nurmettuneen vanhan kasvimaan uudelleen käyttöön ja noi Illiksen mainitsemat sepäntoukat olit tosiaan riesa pari ekaa vuotta, niille meni melkein kaikki sipulit eikä vähät perunatkaan rauhaan jääneet.
Kiitos tosi paljon vinkeistä!
Täytyypi lähtee seuraavana vkoloppuna kääntelemään peltoa ja kitkemään rikkaruohot pois. 
Itsellänikin nyt 3 vuotta käyttämättä ollut vanha perunamaa, jonka käänsin viime syksynä lapiolla. Nyt haluan laittaa siihen porkkanaa, sipulia, lanttua, hernettä, salaatteja ja yrttejä.
Mitä teen nyt keväällä? Jyrsinkö jyrsimellä ja lisään multaa/turvetta?
Kun on kerran käännetty niin ei tarvi jyrsiä, mutta kalkkia vaatii, koska peruna tykkää happamasta maasta, mutta vihannekset eivät. Ja jos on kompostimultaa tai jotain lantaa, niin ne tekisivät terää. Jos ei niitä ole, niin lannoitus joko luonnon- tai keinolannoitteilla.
Tuskin multaa/turvetta tarvii lisätä, ellei sitten ole ihan savea tai hiekkaa. Mutta jos siinä on pottu kasvanut, niin eiköhän ole aika multavaa.
Haraat sit vaan kaikki sekaisin pintamultaan, kyllä ne ravinteet ja kalkit liukenee veteen ja siirtyy sitä myöten syvemmälle.
Niinkö? Sittenhän se olisikin helpompi homma, kun en itse jyrsintä omista. Vanhaa pellon pohjaa tuo taitaa olla eli aika savista.
Olen aikas alottelija tässä kasvimaassa, kun vasta viime syksynä tuon maapaikan ostin.
Kiitos tiedosta!
Savisuus ei riipu siitä, onko vanhaa pellonpohjaa vai ei. Jos haluat tutkittua tietoa maasta, laita näyte (=margariiniaskillinen, jonka annat kuivua ennen lähettämistä)jonnekin laboratorioon, esim. Viljavuuspalvelu, Sokerijuurikkaan tutkimuskeskus, Suomen ympäristöpalvelu tms. Jo perustutkimus antaa paljon tietoa.
Kateviljely on yksi mainio vaihtoehto, eli pintaan lisätään eloperäistä tavaraa, ruohosilppua ym. ja möyhennyksiä ei tarvita välttämättä ollenkaan.
Jos Hilmahelmin maa on kovin savista, saattaa kyllä käydä niinkin, että jyrsin olisi kova sana ensimmäisenä vuonna. Et ole laittanut kasvuvyöhykettäsi näkyviin (kannattaisi laittaa!) mutta ainakaan täällä Etelä-Suomessa ei lumen alla ole kummoistakaan routaa, joka murentaisi savimaata.