Aikoinaan minulla oli lasinen, sahattuani siihen lisäaukkoja alakulmiin,(vaatii timantti sahan vesijäähdytyksellä) asia hoitui kunnes kolli purotti ruukun ja ruukku särkyi molemmat niin kolli kuin kukkakin ovat kyllä edelleen hengissä. Kukassa nuputkin.
Hyvä numeroyhdistelmä, kuinka valtavan kookas se sinun phalesi on? Minulla on näet kuusikin vuotta vanhoja perhosia enkä koe mitenkään tarvetta vaihtaa ruukkua suurempaan. Tuo on mielestäni aloittelijan yksi yleisimmistä "luuloista", että pitää saada perhoselle isompi ruukku. Kun ei yleensä tarvitse. Toinen "luulo" on, että kasvulausta pitäisi vaihtaa joka vuosi-ei tarvitse. Jos juuret ovat kunnossa voi uuden kaarnamurskeena olevan kasvualustan vaihtaa noin joka kolmas vuosi. Kannattaa sijoittaa uusi kasvi valoisaan paikkaan kasvamaan ja lannoittaa miedolla lannoitteella kuukauden välein ja uppokastella kasvi silloin, kun juuret ovat muuttuneet ruukussa harmaiksi ja antaa kasvin kasvaa ja kerätä voimia tulevaan talveen... ja nauttia kauniista kasvista 
.
törnrosa-
saitti antoi hyvän numeroyhdistelmän, vaihdoin sen vähän helpommin muistettavaan.
Phaleni ei ole kovin kookas, se on n 4v vanha. kukkaversot ovat jotain 80cm pitkiä ja juuria tursuaa sopivasti. Kasvualusta on lahonnut, joten vaihdan sen ja samalla houkuttaisi laittaa esim sentin halk. isompi ruukku.
Kuoppanen, ihan oikeesti edelleenkin olen sitä mieltä, että kasvisi ei tarvitse välttämättä suurempaa ruukkua (kasvia näkemättä). Perhosethan ovat epifyyttejä ja ovat tottuneet ahtaisiin oloihin. Ruukun suurentuessa myös kasteluongelmat voivat pahentua, sillä suurempi ruukku kuivuu hitaammin ja silloin juuret voivat altistua mätänemiselle.
Jos Hari on linjoilla kysyisin häneltä sen valtavan phalaen ruukun kokoa. Hänellä on näet sellainen jättiläiskasvi. Todella komea ja kookas varmaankin suurin näkemäni.
Jos kukkavanat ovat pitkät voithan sitoa ne tukikeppiin. Useat harrastajat eivät tällaista pidä tarpeellisena, mutta jos on kyseessä valtavat "liehukkeet" saattaa kukatkin olla silloin vaarassa. Itse joudun sitomaan kukkavanat, koska kasveja on niin paljon ja ne ovat lähekkäin toisiaan. Siirrettäessä kasvia saattaa sattua onnettomuuksia, jos sitomaton vana tarttuu kiinni toiseen kasviin.
törnrosa, kiitos neuvoista. En vaihda isompaan, vaihdan sitten vaan kasvualustan freesimpään. Sitä tässä vielä mietiskelin että onko kukaan käyttänyt orkidean kasvualustassa potkua antamassa Biolan-pikakompostorin tuotetta? Ei paljon, vaan pienenä kökkäreenä ravinteita luovuttamassa - koska niitähän siinä mössössä piisaa. Ymmärrän kyllä ettei sitä paljoa saa olla siinä orkidealle, koska se massa sitoo kosteutta sit liikaa. Hevonpeetä olen aiemmin käyttänyt, mutta sitä ei ole valitettavasti tällä hetkellä saatavilla.
"Jos Hari on linjoilla kysyisin häneltä sen valtavan phalaen ruukun kokoa. Hänellä on näet sellainen jättiläiskasvi. Todella komea ja kookas varmaankin suurin näkemäni."
Tämä Törnrosan tarkoittama pikku perhonen on istutettu viiden litran muoviseen saunakiuluun. Se muuten haarautui talven aikana jostain syystä latvastaan ja tekee parasta aikaa kukkavartta, yhtä vaan kuitenkin. Voin laittaa kuvan kun alkaa olla valmista.
Isoimmilla Phaleilla taitaa olla metriset lehdet - vähän hankala huoneoloissa.
En suosittele perhosen kasvualustaan mitään kovinkaan eloperäistä ainesta, kuten multaa tai kompostia enkä edes sitä hevon peetä, vaikka muualla sitä mielelläni käytänkin. Männyn kilpikaarnasilppu, hiilenpalat ja lecasorapallukat ovat oikein hyviä tekemään ilmavan ja nopeasti kuivuvan kasvualustan. Lannoitus sitten vasta kasteluveden mukana mietona. Syynä on perhosorkidean juuren rakenne: Se mätänee helposti liian kosteassa tai voimakkaassa ympäristössä. Hevon pee-vesi laimennettuna teen väriseksi toimii sensijaan oikein hyvin venuksenkengilla ja cymbidiumeilla ja vielä laimeampana masdevallioilla.
Harille kiitokset jo etukäteen siitä jättis-phalaen kuvasta. Laitathan sitten jotakin mittakaavaksi, että komean jätin todellinen koko käy selville. Se on todellakin jo niin kookas, että harvalla lienee sille sopivaa tilaa asunnossaan.
Hyvin nämä perhosorkideat näissä lasiruukuissakin kukkii vaikka siellä onkin vain se yksi reikä pohjassa. Minulla ovat kukat niin karkeassa kaarna-hiili seoksessa, että juuret saavat ilmaa pinnalta käsin. Lasiruukussa olevat kukat ovat n. puoli metriä ikkunasta olevalla kukkapöydällä, joten juuretkaan eivät palellu tai pala. Näissä ruukuissa nämä ovat kasvaneet ja kukkineet yli viisi vuotta. Mieluummin minäkin käyttäisin niitä muovisia, mutta kun niitä ei ainakaan täällä periferiassa ole myytävänä, on vain näitä lasisia.
Onpas florindalla upeita kukkia! Itse törmäsin kukkakaupassa myyjän taholta suositukseen kasvattaa orkidea läpinäkyvässä ruukussa, sillä phalen juuretkin kuulemma yhteyttävät. Kirjoja lukiessani olen omatoimisesti kumonnut tämän väitteen, mutta en sitten tiedä, mikä pitää paikkaansa...
Huomasin muuten, että vaalean phaleni lehtien alapinnalla on pieniä, tahmeita pisaroita. Mitähän ne mahtavat olla? Ne ovat melko järjestelmällisesti lehtien kärjessä. Jostain hoito-oppaasta luin, että se liittyisi siihen että päivä- ja yölämpötilojen ero on liian suuri, ts yölämpötila liian alhainen. Tämä ei kuitenkaan mitenkään voi minun kohdallani tulla kyseeseen, joten onko muita ideoita?
Mielestäni sillä ei ole mitenkään väliä yhteyttääkö perhonen juurillaan tai ei. Jokatapauksessa se yhteyttää lehdillään, kuten muutkin kasvit ja se kannattaa varmsitaa antamalla sille optimaaliset valaistus olosuhteet.
Hyvin voidessaan ja kukinnan aikana tai sitä odotellessa perhonen saattaa erittää mesikastetta kukkavanastaan. Jos sensijaan makeaa nestettä erittyy lehdistä epäilisin ensiksi jotakin tuholaista. Tuholaiset ovat usein niin pieniä, että niitä ei edes erota paljaalla silmällä. Ellei lehdissä näy hienojakoista verkkoa, tällä suljetaan pois kehrääjäpunkki, johon Provado ei tehoa. Suosittelen 1kpl Provado kapseli/1 litraan vettä sisältävällä liuoksella kastelua ainakin sen kolmen viikon - kuukauden ajan. Provadossa on mukana lannoitusaine, joten sekin puoli hoituu samalla. Aina uuden kasvin kanssa kannattaa automaattisesti menetellä samoin, sillä kasvihuoneilta voi levitä mitä hirveimpiä ötököitä ikkunalaudoille levittäen tuhoaan vanhoihinkin kasveihin.
Kyllä sitä sokerinestettä saattaa voimakkaan kasvun aikana tulla lehtiinkin. Siitähän oli kerran juttua Orkidea -lehdessäkin.
Tässä kuva sellaisesta tilanteesta lehden alapinnalla ja kukka on ihan hyvävointinen.
Raakilla on kyllä kokemuspohjaa noista hyvinvoivista phaleista . Minulla oli tässä vuosi sitten yhdessä vanhimmassa perhosessa runsaasti tuollaista mesivuotoa. Pyyhin niitä varovasti pois vedellä. Vuoto tyrehtyi sitten aikanaan. Menneen talven aikana huomasin, että tuon kyseisen phalen parin lehden alapinta oli kuin kuun kraateri, kuoppainen ja musta. Mitään ulkoisia ökkösiä en havainnut eikä tämä kasvi ole edes olut ulkonakaan. Keväällä laitoin kaikki orkideani provado-kuurille varokeinona sitkeälle villakirvaepidemialle, mikä vaivasi toisessa huonessa olleita muutamaa paphia. Jossakin vaiheessa tuo yllämainittu perhonen sitten vaan kuoletti nuo rumat lehdet ja kasvatti uusia terveitä lehtiä tilalle. Se, että mikä ökkö noita lehtiä sitten kalvoikin jäi arvoitukseksi, mutta se talttui provado-vedestä.
Nyt laitan pienen korjauksen tuon Provado-veden mittasuhteisiin. Kuulin luotettavalta taholta, että parempi ja tehokkaampi seossuhde onkin 2 kpl Provado-puikkoa /1litraa vettä. Liikkeellä on näet niin ärhäkkäitä villakirvoja, että tuo aiemmin antamani seossuhde ei niihin purekaan.
Pystyyköhän tuoda Provado-puikoilla terästettyä vettä käyttämään orkideojen sumutukseen? Näköjään Provado-suihke varsinaisesti on ihan omana tuotteena markkinoilla. Onko kukaan tehnyt näin ja saanut silti kukkansa pysymään hengissä? Olen huomannut, että kun kaupoista kyselee tällaisia kysymyksiä, vastaukset saattavat olla enemmän mutu-tuntumaa kuin oikeaa tietoa 
Provadossa (Berner) on tehoaineena imidaklopridi. Se vaikuttaa systeemisesti: imeytyy kasvin solukkoihin ja tuholainen saa tappavan annoksen kasvinesteitä imiessään.
Provado imeytyy aerosolina suoraan lehdistöön ja puikkoina juurten kautta. Koska orkideojen kasvualusta ei ole multaa, eivät puikotkaan sellaisenaan sula juurten käyttöön. Siksi olemme - vastoin Eviran ohjeita ;) - keksineet liuotella puikot valmiiksi nesteeksi, jossa sitten joko uppokastellaan ruukku tai muuten vain imeytetään sitä kasvualustaan.
Aerosoli tulee käytössä kalliiksi, jos kasveja on yhtään useampia. Sen tehoaika on 1-4 viikkoa, joten sumutus tulee toistaa muutamaan kertaan. Kaikkia sumutuksia tehdessä on myös muistettava, että sitä vapautuu myös hengitysilmaan. Nesteen kanssa on käytettävä suojakäsineitä, jotka muutenkin olisivat hyvät olla käytössä. Ohuita saa mm. apteekeista, kunhan ostaa puuterittomia, ettei ote lipsu ;)
Kiitos Olivia vastauksestasi. Lähinnä sillä kyselin kokemuksia liuotteen käytöstä myös sumutteena, kun yleensä siitä samasta kastelusammiosta kaapaisen myös sumutusveden. Käyn hakemassa rannalta ihan oman, sumuttamiseen tarkoitetun vesivarannon.
Minullakin on yksi Phale, jolla on samalaiset oireet kuin törnrosan Phalella. Tummia laikkuja alkoi ilamaantua lehtiin, kun kasvi jäi lopputalvella ikkunanalaudalle, vaikka se olisi pitänyt siirtää jo aikaisemmin turvaan kevätauringolta. Lehtiin tuli tummia laikkuja ja alapinoille alkoi tulla myös tahmeaa kirkasta nestettä. Siirto vähemmän aurinkoiseeen paikkaan ei enää auttanut. Yksi lehti kellastui kokonaan viime viikolla. Myös vanhat kukkavarret kuihtuivat. Oireidenilmaantumisen jälkeen kasvaneeseen uuteen lehteenkin on ilmaantunut alapinnalle tummia kuoppia. Olen pyyhkinyt nestepisarat lehtien alapinnoilta muutama päivä siten. Vielä ei ole tullut ainakaan paljoa pisaroita tilalle.
Laitoin kasvin tänään Provado-kylpyyn. Toivottavasti se auttaa. Nyt olen päättänyt olla todella tarkka auringon kanssa, jotta samanlaisia vahinkoja ei enää pääsisi tapahtumaan.
Provado puikko liotettuna veteen muodostaa mielestäni sellaisen valkoisen paksun liuoksen. Jos sellainen ruiskutettaisiin kasvin lehdille muodostuisi varmaankin lehdille sellainen ikävä valkoinen kerros, joka ei olisi varmastikaan eduksi kasville ja sen yhteyttämiselle saatikka ulkonäölle. Luullakseni siinä sprayssa ei ole tällaista sotkevaa ominaisuutta vaan se levittyy kasvin lehdille värittömänä.
Odottajan aika on pitkä 
