Myös erilaiset nauhukset sopivat puolivarjoon ja olisivat korkeita , kun sanoit tarvitsevasi vähän näkösuojaa.
Meillä myös nauhusten päältä kulkien kolataan hurjat määrät lunta talvella ja sieltä ne vaan aina uudestaan nousee, joten luulisi kestävän katoltakin tulevat.
Ei perenna lumesta piittaa. Paitsi keskellä kasvukautta. Talvella saa olla ihan kuis paljo vaan ja vaikka vähän kovemminkin pudota.
Havut ja pensaat taas kärsivät, putoava lumi kun tuppaa katkomaan oksia. Ne pitäisi saada niin kauas, että lumi ei putoa päälle.
Mitäs jos rakentelisit sitä penkkiä niinpäin, että matalampaa perennaa talon puolelle ja vähän korkeampaa puuta/pensasta näkösuojaksi kauemmas talosta? Sillä tapaa näkisit itse ikkunasta koko istutuksen, mutta naapurit ei näkis teille. Talvellakaan.
Kiitos oikein paljon vastauksista. Suunnitelma muotoutuu vähitellen 
Mietin vain sitä, jos laitan eteen havuja, riittääkö valoa takaosassa oleville perennoille. Nauhuksista en ulkonäöllisesti pidä. Kuunliljoja olen ajatellut ja angervoista myös pitäisin. Jos paikka on kuiva pärjäävätkö angervot? Osaatteko suositella jotain havukasvia eteen.
Istutusalueelle vaihtelua ja korkeutta tuovat myös pensaat ja puumaiseksi kasvatetut pensaat. Havuissa on mukavia matalia katajiakin. Samoin perennoissa on monia hienoja lehtokasveja, jotka nauttivat kevään valosta ja kesän puolivarjosta lehtipuiden ja pensaiden alustassa.
Onpa hauska lukea omaa tammikuista viestiäni nyt kun puutarha on edennyt ensimmäistä kesää. En sittenkään tuhonnut kaikkea vanhaa. Vanhaa tosin oli vain vähän, mutta siirsin ne vain sivuun rinteeseen sitä täyttämään. Sitten kun on rahaa pengertää rinne, teen uuden päätöksen. Viinimarjapensaat ovat vielä paikoillaan, katsomme ensimmäisen marjasadon (ja runsaasti on ainakin raakileita).
Pionit ovat saapuneet (pienien ongelmiensa kanssa) ja penkin muoto viehättää toteutettuna yhtä paljon kuin paperilla. Olen istuttanut myös puutarhaan läjäpäin ruusuja ja erilaisia perennoja. Jotkut eivät varsinaisesti ole oikeassa maaperässä, mutta kokeillaan. Raha ei ole riittänyt polun vaatimiin liuskekivilaattoihin, mutta polun reitti taitaa toimia.
Alunperin ajattelin vain pienenpientä vesielementtiä (minulla oli aiemmin parvekkeella ruukku, josta vesi valui yli), mutta toteutettu on pieni allas. Sen ympärys on avoimena, laittaako liuskekivilaattoja vai perennoja.
Testissä on myös haaveilemani köynnöshortensia vaahteran vieressä. Jos vaikka... Pikkuinen uusi omenapuu löysi sekin suunnitellun paikkansa.
Hajuherneet kiipeävät kauniisti pitkin telineitään, vanhan omenapuun alusta on täynnään orvokkeja ja niiden seassa on pieni (betoni-) enkeli. Sen sijaan täynnään raakileita nyt olevaa omenapuuta emme uskaltaneet leikata kylliksi. Jääpähän tekemistä jatkoonkin. Pitää myös alkaa tarkastella ohjeita muutenkin omenapuiden hoitoon täältä keskustelupalstalta.
Etupihan kukkapenkki on saanut pyöreämmät muodot ja erikseen vielä kirsikkapuun ja Raspberry Sundae -pionin. Kirsikat alkavat pikkupuussani punertaa, mutta pionin nuppu pullistuu kovin hitaasti.
Nyt kun vielä saan syreeniaidan poikki ja ratkaistua miten teen portaan puutarhan tasolta toiselle. Niin ja syyssipulit, ehkä vielä uusia perennojakin... Tämä vuosi alkaa näyttää jo nyt hyvältä. Olen päässyt pidemmälle kuin uskalsin odottaakaan. Jos taimet selviävät ensi talvesta, on puutarhakalenteriin merkattava iso plussa!
Laitahan kuvallistakin dokumenttia, ois kiva nähä mitä oot saanu aikaseks!
siis Minnimi, nimi unehtu matkasta!
Nyt maata on myllätty ja istutusten miettiminen voi kunnolla alkaa. Istutukset toteutetaan vasta ensi vuonna joten nyt on vielä yksi talvi aikaa miettiä. Olen miettinyt että istuttaisin ikkunoiden eteen (riittävän kauaksi talosta, niin että lumi ei tipu päälle) 3 timanttituijaa. Ilmeisesti tuijat olisi hyvä istuttaa lomittain, jolloin muodostaisivat kauniimman ryhmän. Tuijien ja talon väliin ja alue jollekin maanpeiteperennalle. Alue on hankala on pääosin varjossa, multatilaa on vähän ja lumet tippuu katolta. Tuijien päälle ei tipu lunta ja multatilaa on riittävästi. Mikä maanpeitekasvi sopisi tuijien kanssa. Olen katsellut peittokurjenpolvea. Kannattaisiko laittaa 2 eri perennaa. Tuijien vieressä olisi vielä tilaa myös suurammen multatilan vaativille kasville. Kuistin edustaa olen myös miettinyt. Kuistin edessä on myös samanlainen tilanne. Vähän kauemmas voisi laittaa jonkin pensaan, mutta ihan kuistin edessä multatila on vähäinen. Mietin alueelle ehkä tuiviota, kestääkö tuivio päälle aurattua lunta? Entä kuinka korkea multatilavuus kuunliljoilla olisi oltava? Sokkelin vieressä on 50cm alue jossa someroa. Miltä kuulostaa?
olemme pulassa... isolle tontillemme on tuotu peltomaata kun maa oli jäässä ja nyt se on monenlaisella kuopalla ja epätasainen. Jotain rikkaa jo kasvaa paikoitellen. Mitä pitäisi tehdä, että saisi pihan ensin tasaiseksi, ja sitten puutarhamultaako päälle, ja kuinka paljon? entä missä vaiheessa kalkitus, entä lannoitteita? piha on vajaa 2000neliötä, osa on tarkoitus olla nurmikenttää, osa kasvimaata, osa marjapensaita yms. ja osa saattaa mahdollisimman vähätöiseksi, kuitenkin toivottavasti ilman että rikat valtaavat alan... ehdotuksia?
Mielenkiintoisen ketjun aloituksen löysit, hehhee…
Miksi piha pitää saada tasaiseksi? Kalkitus ja lannoitus riippunevat jo olemassa olevista olosuhteista.
Sen vähätöisen alueen voi asfaltoida.
Eipä siinä tasoittelussa muu auta kuin työ. Möykyt pitää saada siirtymään kuoppiin, sillä se tasoittuu. Joko koneella tai käsin.
Rikkaruohot pitää saada pois, jos ne häiritsee. Joko kitkemällä tai sitten myrkyttämällä jollei aika piisaa niiden hävittämiseen esim. peittämällä (vuosi-kaksi).
Uuden multakerroksen paksuus riippuu allaolevan maan laadusta, onko se sellaista että siinä jo jotakin voi kasvattaa, vai tarviitko tosiaan uutta multaa. Paksuus riippuu myös siitä, mitä aiot siihen istuttaa ja miten (kuoppaan, tasamaalle, kohopenkkiin). Nurtsi vaatinee 15-20 senttiä multaa alleen. Marjapensaat useita kymmeniä senttejä, mutta niille kannattanee kumminkin kaivaa kolo, johon mullan tipauttaa.
Lannoitus ja kalkitus riippuu siitä missä kunnossa maa on. Sitä voi joko katsoa ja odottaa miltä se näyttää, ostaa puutarhakaupasta testipaketin jolla voi itse testata ravinnepitoisuuksia/pH:ta, tai ottaa näytteet ja lähettää tutkittavaksi.
Susah, ei kai siinä auta muu kuin ottaa lapio kauniiseen käteen ja alkaa levitellä sitä peltomultaa tasaisemmaksi. Samalla yritä repiä pois kaikki rikkisten juuret. Tai sitten maksaa kaivinkoneyrittääjälle tai vuokraa bobcatin. Konehommissa ne rikkikset jäävät maahan.
Lannoitus ja kalkitus vasta kun maa on tasattu haluttuun muotoon.
Nanikka ehti ensin ja perusteellisemmin vastasikin.
jo juu, tiesinhän minä että työtä siinä on, mutta kun urakoitsija lupasi tämän meille valmiina, ja tässä tulos!
Epäilyttää myös onko peltomaa hyvä alusta millekään, ja siinä on jotain roskia mukana ja isoja kiviä.
Kuka olisi sellainen asiantuntija, jonka voisi kutsua paikalle tsekkaamaan onko tässä touhussa mitään järkeä vai ruvetaanko uhittelemaan raastuvalla. On nimittäin jo monesti palanut käämi urakoitsijan kanssa, kun ovat niin välinpitämättömiä...
Ihan ensin kannattaa odottaa että se routa sulaa syvältäkin kokonaan pois. Jos jollain kohtaa on syvemmällä kumminkin savikkoa, se on joka kevät epätasainen, mutta tasaantuu roudan sulettua kokonaan:)
susah, viestisi piha-alue- asiasta on nyt täällä, vastauksineen kaikkineen 
peltomaatahan pihani nyt on, että sinänsä…
onko kellään samanlaista pohjaa tuotu pihaan ja mikä on ollut menestyksen määrä?
Ostimme vuosi sitten paritalon puolikkaan metsän ja peltojen keskeltä, ja viime kesä meni katsellessa minkälainen puutarha pihassa oikein on.
Puuh.. ei kukkapenkkejä, kaksi omenapuuta, ja yksi pensas (tontti on puolen hehtaaria josta noin puolet on käytössä, loppu on tiheää koivukkoa), tästä käytössä olevasta on 3/4 osaa hoidettua pihaa, ja loppu hoitamatonta pajukko / koivikko / sammal / heinä sekasortoa. Ensi kevään ja kesän projeki olisikin tehdä tuosta hoitamattomasta alueesta siisti. Viime kesänä ajoin pajukon ja koivikon alas, vain huomatakseni syksyllä että takaisin tuli.
Joten näin ensikertalaisena puutarhan ihmettelijänä kaipaan hieman apuja. Suunnitelmissa olisi tuoda keväällä multakuorma ja pinnoittaa alue uudelleen, ja istuttaa ruoho, tavoitteena olisi että paikan voisi ajaa ruohonleikkurilla (nyt ainoa tapa on trimmeri, paikka on täynnä kuoppia). Mutta kuinka estän koivun ja pajun uudelleen kasvun? Sitten toinen on outo rikkakasvi, leviää juuristosta, todella leveälehtinen, ei kuki, ei kasva niinkään korkeutta vaan leveyttä ja sitkeä kuin mikä. Tämä outo kasvi on levittynyt koko tälle hoitamattomalle alueelle ja leviää kohti pihaa josta sitä kitkin koko kesän. Suunnitelmaan kuuluu myös tehdä kasvihuone tälle alueelle ja hieman perunaa ja mansikkaa kasvattaa. Eli oikeastaan kysymykseni on mitä tehdä pajulle ja koivulle? Sekä mikä ihme on tämä leveälehtinen rikkakasvi?
Se leveälehtinen, olisiko leskenlehti? (pilkunviilaus, mutta siemenestä kylvetään ja taimia istetaan, joten varmaan kylvänet nurmikon. Anteeksi, en voi viilalleni mitään) Täällä on varmaan otsikko jossain sanomalehdellä kattamista (siis muut alueet kuin nurmikko). Useimmat rikkakasvit masentuvat ruohonleikkurista, varsinkin uudet kylvöt näyttävät aluksi kauheilta, kun jauhisavikka ja kumppanit valloittavat tilan. Ei syytä huoleen, ne häviävät parin ensimmäisen leikkauskerran jäljiltä. Niin, ja ensimmäisen kerranhan nurmileikataan vasta kun se on kasvanut 15-20 senttiseksi…
Muita avainsanoja, joilla tietoa hakea:
Juurimatto
kateviljely