Silti kannattaa pyytää vaikka konsultointikäynti ammattilaiselta. Ei ihan maltaita maksa, pyörii siinä pihalla teidän kanssa tunnin-pari ja tekee ehdotuksia, voitte kysyä tärkeimmät ja saatte tietoa juuri teidän pihasta, maaperästä, tarvittavista toimista ja luultavasti saatte hyviä ideoita ja kasviehdotuksia. Tai sitten joltain kokeneelta tutulta 
Niin ja vinkkejä niistä varjoiseen sopivista kasveista
Tuosta muokkaamisesta jos kantoja ne täytys poistaa samaten pusikot kivet jos on pois ja jos ihan nurmikkoa meinaat ja maa pohja on savi hiekkaa sekaan multa menee sinänsä turve savi ja hiekka tekisi hyvää ihan perus lannoitus ja kun on metsän pohjaa reilu kalkitus uudella maalla saisi tasaisen pinnan kunnon jyrsin ja koko alue jyrsiä hyvin nurmikon siemenet pintaa ja kastelua tarvitaessa siinä pää piirteet.
Sitten se hyötykasvis alue laitat laatikoita niiten alle kunnon eritys ettei puun aluut/rikka ruohot tule läpi täällä on neuvoja sanomalehtien käytöstä niitä reilu kerros muista laittaa niitä myös hieman reunojen ulkopuolelle ettei rikkiset pääse reunan välistä kasvaan laita joku kate ympärille missä on kulku poluut.
Tuosta valosta niin vaikka ei aurinko suoraan porota riittää monille kasveille hajavalo joka tulee puitten lehvien välistä.
Kuusien alustat on aina pieni ongelma maa tosi hapanta valoa huonosti ja puut imee kaiken kosteuden mitä tulee ja kuusien alle sataa tosi vähän yksi vaihto ehto jos teet laatikoista ruukuista siihen ympärille ja istutaisit laatikoihin kukat mulla kasvaa kieloa kuusien alla itse levinnyt mutta ei ne kuki liian varjoinen sitten mulla kasvaa alppikärhö kuusen alla ja kiipee kuusen mutta se ei oikein peitä sillai maaan pintaa.
Niitä vattuja voit yrittää siirtää keväällä paras aika kun uusi kasvu nouse pintaan ota silloin vanha ja uusi varsi yhdessä ja kun olet siirtänyt mitä haluat kata alue muovilla tai jollakin suojaavalla kankaalla se suoja kannataa pitää ainakin 3v että vattu ja muut rikkiset kuolee alueeelta vattua on vaikea hävittää muuten jos ei myrkytä olen luonnon vatun kannalla ne on paljon parempia kuin jalostetut vatut vaikkakin pienempiä
Pentti Alanko suosittelee, että kasvit valitaan pohjamaan mukaan, ei niin että tuodaan rikkaruohoista (niitä on AINA) multaa steriilin metsänpohjan päälle ja aletaan leikkiä muhevaa maata.
Ja kannot - niistä kasvaa vuosien jälkeen nurmikkoon (tai mitä tahansa pinnalla on) hajottajasienien kehiä. Sama myös, jos tontille haudataan rakennusjätettä. Toisaalta, onhan ne sienet usein syötäviä…
Eikä valoisan paikan kasvit tarvitse suoraa auringonvaloa välttämättä, tuleehan sinne metsänaukkoon taivaan valoa, ja sellaisessa viihtyy suurin osa koristekasveista, liikkuvassa varjossa tai valoisan taivaan alla. Vain ylhäältä varjoisessa kohdassa kannattaa paneutua varjossa menestyvien kasvien kasvatukseen.
Hyötykasveista varjoisammasta tykkäävät/sietävät salaatit, pinaatit, persilja, tilli, lehtiyrtit, humala, köynnöspinaatti, kukkakaali, sellerit, mustaherukka. Toki kukkiville hyötykasveille voi olla haitaksi, jos pistiäisiä ei ole mailla halmeilla…
Kasvimaa ei taida ihan metsämaassa onnistua kovin hyvin. Muuten olen kyllä sitä mieltä, että puutarha kannattaa luoda ympäristön ehdoilla. Lopputulos on parempi ja kauniimpi. Metsäiselle tontille metsäpuutarha, ei nurmikkoa. Metsäpuutarhoista löytyy kyllä kirjoja ja lehtijuttuja, ja ne ovat aina toinen toistaan kauniimpia, ainakin tällaisen peltoasujan mielestä. Märille paikoille taas märkien paikkojen kasveja. Oliko, Capriola, teidän tontillanne kuitenkin myös sellaista avointa joutomaatyyppistä aluetta?
Capriola: ennen kaikkea koittakaa olla haukkaamatta heti alkuunsa liian isoa palaa. Mullakin on tonttini suht varjossa, kun on isot metsät ympärillä, mut kesällä aurinko paistaa Suomessa niin korkealta että kyllä siitä puutarhan saa.
Itse lähdin täällä ihan liian suurin ajatuksin pihanlaittoon (varsinkin ku edellinen tontti oli umpisavea ja tää on niin hiekkaa, niin hiekkaa…) sillo alussa. Ihan turhaan tuhrasin 3-4 vuotta vääriin ajatuksiin, kun en malttanut aloittaa järkevän oman suunnittelun kanssa.
Onneksi on vasta maaliskuu, joten mun neuvoni on, et ensin teet ihan yksinkertaisen suunnitelman paperille et mitä haluat. Kunhan lumet on sulaneet, mietitte mihin ne “haluamiset” on parasta toteuttaa. Paitsi maapohja, niin myös ilmansuunnat on helppo osviitta esim. kasvimaalle. Ihan vaan et kasvimaa, istuma-alue/grillipaikka, ekat isommat perennapenkit, näkösuojat, autopaikat, polkupyörät, kompostit jne.
Kasvimaa, toimiakseen täydellä teholla, vaatii ens alkuun aika paljon. Älkää tehkö siitä tänä vuonna liian isoa. Jos on paljon rikkaruohoja siinä kohtaa, semmosta muutamassa vuodessa maatuvaa “muovia” (tehty jostain tärkkelyksestä) voisi laittaa pohjalle ja kunnon kasvulaatikot siihen. Niihin sitten hyvät mullat. Ja toki sanomalehdet tarpeeksi paksuna kerroksena toimii ihan yhtä hyvin, niitä oon itte käyttänyt. Semmosta kasvimaata on helppo vuosi vuodelta laajentaa ja aika harva kasvimaan kasvi tosiaan on monivuotinen. Raparperin paikka kannattaa katsoa tarkkaan, sille kun tulee niin mahtava juuri, että siirto on hankalaa ja vanhasta kohtaa aina puskee kuitenkin jotain ylös.
Muistakaa myös tutkia, et mitä kaikkea sieltä maasta nouseekaan. Joku kasvi voi olla niin hyvin soputunut paikkaansa, että sen ympärille voi laajentaa kukkapenkkiä, kun taas joku toinen vaatii paremman paikan.
Mutta hyvä siitä teinkin paikasta tulee, 5 vuoden päästä ootte itte neuvomassa uusia pihanomistajia et mitenkäs se pihasuunnittelu sit alkaakaan =)!
Ps. virheet ja huonot valinnat ei saa lannistaa, vaan niistä tietenkin opitaan. Piha on siitä mukava tekemisen paikka, että se antaa anteeksi ja uusiutuu aikojen saatossa jokatapauksessa.
Aika tarkkaan olen tässä syksyn ja talven saatossa saanut jo mietittyä, että mitä saa mihinkin. Olen myös katsellut paljon noita syksyn kuvia, että miten se aurinko tulee kun lehdet on puissa.
Kiitoksia oikeasti paljon kaikille jotka ovat antaneet hyviä vinkkejä. Meillä on onneksi suvussa paljon ihmisiä joilla on jo kokemuksia puutarhan suunnittelusta, niin niiltäkin saan hyvin apua tarvittaessa.
Tarkoituksena ei ole saada pihaa valmiiksi ensimmäisen vuoden aikana, vaan pikkuhiljaa on tarkoitus alkaa tekemään ja laajentamaan. Tässähän on hyvin loppuelämä aikaa opetella
Tuli mieleen pitää pieni suunnittelemattomuuden puolustuspuhe 
. Ajan kanssa pihan eri toiminnot ja paikat muotoutuvat ihan itsekseenkin, kun ei niitä kerralla ehdi rakentaa kumminkaan. Tähän tyyliin, että grillipaikka tuli sitten vuosia myöhemmin rakennettua sinne, missä jo kauan oltiin tykätty pikkunuotiota grillausta varten kesällä pihassa pitää. Paikka ei ollut suunnittelun tulos vaan käytännössä hyväksi havaittu. Kompostialue, mullantekopaikka, parkkipaikka, savustuspaikka, kaikki ovat tällä tavalla syntyneet ikään kuin itsestään käytännön toiminnan tuloksena. Voihan olla, jos tavoitteena on pelkkä ulkonäkö, että paikat voisivat olla jotenkin toisin. Mutta jos tavoitteena on myös elämä ja toiminta (hyvin pieni piha on tietysti eri asia), niin mielestäni tämä malli sopii hyvin.
Luin kerran jostain amerikkalaisten puutarhasuunnittelijoiden projektista, jossa olivat laittaneet pihat ensin ovesta asti kokonaan nurmikolle, jotta polkujen paikat löytyisivät käytännön kautta. Olivat kyllästyneet, kun aina hienojen suunniteltujen kivipolkujen läheltä meni kurainen oikopolku 
. Vaikka sen suunnitellun kivipolun paikka olisi tosi nätti, niin kyllä sitä kauneutta sitten kuitenkin vähän himmentää siinä se oikopolku.
Kannatan näitä Tuomipihlajan ajatuksia 
, mutta toisaalta minäkin asun haja-asutusalueella, eikä piha juurikaan näy naapurustoon tai ohikulkeville, eikä tonttikaan ole niitä pienimpiä, eikä se ole myöskään uusi. Uudelle tontille voisi kyllä olla hyvä hankkia suunnittelija, koska autopaikat ja tiet ovat vähän eri asia perustamisen kannalta, kuin nurmikot ja kukkapenkit, niitä kun ei sitten noin vaan enää siirrelläkään. Elät pihallasi ensi kesän tunnustellen eri mahdollisuuksia ja pidät silmät auki mahdollisten hienojen perennojen ja pensaiden löytymisen varalta.
Kuusien alusta on sitten tavattoman hankala paikka kasvattaa mitään, mutta kyllä sielläkin kasvaa ainakin monet luonnonkasvit. Käyt siellä metsän puolella katsomassa esimerkkiä sitten kesällä, valitset samoja kasveja, tai niiden lähisukulaisia. Tämä on tällainen kuusien kanssa tapelleen epäonnistuneen neuvo. Toisaalta, en ole kyllä uhrannut kovinkaan paljoa maanparannukseen ja lannoitukseen.
Kasvimaan paikka kannattaa valita mahdollisimman kaukaa isoista puista, avoimen taivaan alta mahdollisimman aurinkoisesta paikasta ja niin, ettei kastelu tule suureksi ongelmaksi. Varjo ei ole välttämättä se pahin ongelma, vaan suuret puut vievät myös veden ja ravinteet. Suurin osa hyötykasveista tarvitsee paljon aurinkoa, mutta taitaa täällä olla jo valmiiksi keskustelu varjoisammassa kasvavista hyötykasveista.
Kiitoksia taas kaikille kommenteista. Olen sanut paljon ajattelemisen aihetta taas lisää.
Tuomipihlaja: Nyt on taas tyhmä asialla, mutta mitä tarkoittaa joutomaa? 
Pihassa on siis nurmikkoaluetta jonkun verran ja sitä nyt olisi vähän tarkoitus tässä laajentaa.
Ajattelin joutomaalla sellaista aluetta, johon on esimerkiksi rakentamisen aikana joskus tuotu ylimääräistä maata, joka ei ole kovin tasaista. Usein kasvaa ohdaketta ja/tai muita sinnikkäitä rikkaruohoja. Jokatapauksessa joutomaa ei ole enää alkuperäistä luontoa,vaan se on ihmisen voimakkaasti muuttama kasvupaikka, joka ei kuitenkaan ole missään erityisessä käytössä. Istutettu piha, puutarha, viljelysmaa tai metsä ei ole joutomaata.
Mahtava ja innostava projekti sinulla alkamassa, tietysti myös työtä vaativa, mutta varmasti aikaamyöten myös palkitseva!
Capriola, sulla on mainio itsetekemisen asenne:-) Ehkä tarpeisiisi sopisi ulkopuolista suunnittelijaa paremmin jokin lyhyt puutarhasuunnittelun johdantokurssi?
Esimerkiksi Puutarhahuone (http://www.puutarhahuone.fi) järjestää kursseja netin välityksellä. Kokeilin joku vuosi sitten: siinä voi käyttää joko kuviteltua taikka omaa pihaa harjoittelun kohteena. Myös kansalaisopistot järjestävät pihasuunnittelukursseja.
Viherturaaminen(Mari Mörön termi)on loistava harrastus - tervetuloa värikkääseen joukkoomme!
Tuomipihlaja: Pihallamme siis ei ole joutomaata (taas sitä oppi jotain uutta :))
Kiitoksia D.formosa: kiitoksia vinkistä! Menenkin samantien tutustumaan puutarhahuoneeseen
Saisikohan täältä hieman vinkkejä istutuksiin, kun itse en ole kovinkaan kummoinen kasvitieteilijä.
Meillä on siis tontin takakulma jätetty luonnontilaan (savinen maa ja kalliota, kasvaa mäntyjä, mustikkaa ja kanervaa) jonne kuitenkin rakennusvalvonnan vaatimuksesta täytyy istuttaa pensasaitaa.
Saako tuollaisiin olosuhteisiin kasvamaan yhtään mitään, vai pitääkö sinne rakentaa istutuslaatikot?
Rakennusvalvonnalla myös kriteeri että täytyy käyttää erilaisia rajaamisen tapoja, eli ei saa siis samalla puskalla rajata koko tonttia.
Mitkähän kasvit sopisivat tuolle alueelle?
Rakennusvalvonnalle vissiin riittää pelkkä suunnitelma vai tuleeko ne ihan katsomaan, että aidanne on istutettu?
siis mä haluaisin nähdä sen kaavan jossa vaaditaan luonnontilaisen metsikön tilalle istutettu aita! En usko ennenkuin näen. Ehkä se tarkoittaa vain JOTAIN kasvillisuutta?
me anottiin lupaa pystyttää verkkoaita, jonka rakennusvalvonta vaatii naamioimaan pensasaidalla. Piirrustuksissa selvästi näkyy että tontin takaosa on luonnontilassa joten kyllä se nyt on niin että rakennusvalvonta tahtoo pensasaidan luonnontilaan.
Valitettavasti rakennusvalvonta tulee vielä tontillamme käymään koska lopputarkastus on tekemättä.
Voisikohan tuohon ajatella, että istuttaisi ihan luonnonpuita “aidaksi”? En osaa sanoa mitkä pärjäisi mäntyjen kaverina, mutta ajattelin siis jotain pihlajaa, tuomea, kuusia. Vois käydä myös isotuomipihlaja ja terttuselja?
Ja en siis todellakaan ole mikään ekspertti tässä asiassa, nämä on ihan vaan ajatuksia.
kiitos vinkistä, nehän sinne paremmin sopisivat kuin pensaat. Mitkä puut olisivat sellaisia mitkä saisi pysymään suht matalina joko luonnostaan tai leikkaamalla?
kuusi tottakai mutta myös pihlaja kestää leikkaamisen (tekisi mieli sanoa paha sana niin kuin se on mokomasta rakennusvalvonnasta)
Eikö sille rakennusvalvojalle kelpasi mikään köynnös siihen verkkoaitaan? Tai jos nyt odottaisi, että tulevat itse toteamaan paikan laadun, joku suunnitelma vaan pitäisi kai silloin olla esittää siltä varalta, ettei mitään armoa tunneta.
Kuusamiakin löytyy luonnosta, nekin voisivat sopia, ovat useimmat vaatimattomia paikan suhteen, eivätkä kasva kovin korkeiksi.