Ihan saman värinen on minunkin risiinini. Saas nähdä, tuleeko niihin väriä kesälläkään.
Hymyilytti tuo ensimmäinen tomaattikuva. Niillä on niin hellyttävän optimistisen näköiset tukikepit 
Thih, A.I.K.A, kohta ne tomaatit ryntää! Itseasiassa ovat jo puoleen väliä tikkuja, kun aurinko porottaa ja ovat tainneet jo löytää purkin pohjalta kanankakan. Tuo risiinijuttu on kumma. Viime kesän yksilö oli paljon pienempi, kun oli suht pienessä multatilassa ja toissa kesänä taas isossa tilassa ja suuria ja mahtavia, mutta paljon vihreämpiä. Pitäisikö niitä sitten kiusata laihalla mullalla, vai miten se väri kehittyy, en ymmärrä?! Vai jatkuva paahdeko ne punerruttaa. Minut ainakin, en äsken kauan ollut haravan kanssa heilumassa, niin jo naamaa kuumottaa…
Tuota kiusaamista minäkin olen miettinyt, mutta toisaalta julkisissa istutuksissa kun niitä näkee, ne ovat sekä isoja, että punaisia. Aurinkoa varmaan ainakin vaativat punastuakseen, haravoimaan eivät taida suostua, hih.
Juu, ehkä ei!
Tänään nämä muuttivat kasvariin. Muovi oli hankalan mallinen, eikä harsokaan riittänyt koko alalle, mutta huomenna yritän tehdä paremman teltan. Laitoin aukon kohdalle kynttilälyhdyn. Ehkä riittää, kun lämmintähän nyt pitäisi olla yöllä. Vein sinne myös tsinnioita ja jotain salvioita, joita otin ketjukirjeestä, enkä nyt ymmärrä, mitä ne ovat. Jotain karvaisia, joita en ole ennen nähnyt!
Seinusta on jo lämmennyt ja vihreänä, mutta toinen laita on vielä jäässä. Laitoin tuijan oksia salkoruusun ja purppurasydämen suojaksi.
Lauantaina jätin välineet näkösälle, että ei unohdu tuo iso haravointijätepino!
Ihana vihreä tuossa seinän varressa! Kyllä juolavehnä on kaunista!
Kuvasin sateessa vielä kaikki 4 kasvariin matkannutta perunaanikin. Multaan huomenna, oli kevyempi asetella kuivana ja vähämultaisena.
Perunalaatikko on täytetty ja silti versot ovat jo pinnalla!
Pionipenkkikin on röyhistynyt.
Näitä on vain tämä pehko. Mutta yhdestä sipulista se on lähtenytkin kasvamaan.
Tämä on jakopalan pala! Vähänkö aikoo olla reipas, nuppuja tuollainen määrä!
Osa scilloista on joutunut lähtemään ahtaasta penkistä evakkoon. Niitä on vähän siellä ja täällä, siirrettyinä ja hypänneinä.
Aidan varressa on serpentiiniä maassa...
No, vähän näyttävämpi läheltä. Tämä penkki näkyy olkkariin mukavasti, kun istuu sohvalla. Vielä kun näkisi sen ihmeen, että tuo likusterisyreeni olisi tarpeeksi suuri kukkiakseen!
Tässä työvälineistö on nokka kohti uusia seikkailuja! Siellä odottaa lehmuksenlehtimatto kuorrutettuna suurehkolla soralla ja asfalttitien hiekoitushiekalla. Karanneita scillojakin näkyy siellä, täällä. Esikkopuskissa on vasta muutamia hajakukkia ja helmililjoista nippa nappa nuput näkösällä. Kohta on räikeää väriä penkki valtoimenaan jahka siihen niiden joukkoon aukeaa tulppaanitkin!
Linnunsilmää purkissa. Tästä voin taas kiikkuuttaa johonkin paloja. Kun vain haluaisi kasvaa muuallakin, kuin tuossa!
Eilen huomasin yhdessä samettiruusussa jotain outoa, nipistin sitä hiukan ja siitä lähti paha haju.
Minulla on sittenkin yksi hämähäkkikukka! Jipii!
Tämä pyörähteli tänään pihassa.
Tästä se lähti!