Vielä menee aikaa, että mikään vihertää. Tuvassa mulla on kaks ehkä kelloköynnöksen tainta…
Silloin, kun näytti jo keväältä… :crazy:
Sittenpä se jo onkin toukokuu. Molemmissa kuvissa sama päivä…
Hä hää, Piivi vs. myyrät 1-0! Tällä kertaa…
Nättejä tulppaaneja! Meillä ne on jo kukkineet kaikki. Hienoa, että sait jallitettua myyrät!
Solis perjantai! Pitsasta ei puuttuis kuin … No, siis kaikki muu kuin oregano, sitä piisais!
Tuo on kaunis kukkiessaan.
10.6 Mimmi aloitti tällä, neljännellä tontillaan. Ai että… Kaikki röpelikkö jätettiin pois ajoalaltaan. Vielä jäi siis lykittävääkin kohtuullisesti.
Tänään yllättäen on päivänliljoja suuri puska avoinna!
Vielä kuunlilja likusterisyreenin alta. Sain palan aikanaan kaverin äidiltä, joka viimein pääsi pois tästä maailmasta viime yönä. Olen iloinen ja surullinen.
Osanotto ystäväsi suruun, Piivi 
Se on jännä, miten poismenneisiin ihmisiin liittyvät kasvimuistot tuntuvat tärkeiltä.
Minulle rakkain perenna on ihan tavallinen harmaamalvikki, sillä mummoni pihalla oli sitä aina. Äitini sai sitä häneltä, ja minä äidiltä. Kaikki malvikkini ovat siis mummon malvikkien jälkeläisiä.
Mummo kasvatti myös syysasteria. Äitini inhoaa sitä, joten pelastin viimeisen säilyneen hänen pihaltaan omalleni.
Tätini kuoli hiljattain, ja vaikka hän ei ollut erityisemmin puutarha-ihminen, hänellä oli hopeatäpläpeippiä. Sitäkin otin hänen pihastaan itselleni, ja nyt yhdistän tuon kasvin aina häneen.