Jo tartunnan saaneelle ei juuri mitään uutta tuolla taimistolla.
Hieman väriä keskusteluun.
`Salmon Dream´
Mie oon koittanu vältellä, kun ovat niin kalliita.
Jos nuo siemenet ovat vielä kiinni kodassa,
niin leikkaa kota varsineen sisälle maljakkoon siinä ne kypsyvät ja ruskistuvat.
Pionit-kirjan tietoihin nojaten (kun omia ei ole) äänestäisin silkkipionia (wittmanniana).
Siitä sanotaan mm: “Kukkien väri vaaleankellanpunainen tai kermanvalkoinen… lehdet leveät ja vaaleammanvihreät kuin muilla pioneilla.”
Kaukasianpionista (mlokosewitschii) puolestaan: "… kukat ovat vaaleankeltaiset … Soikeissa tummanvihreissä lehdissä harmaanpunertava sävy…)
Kaunis kukka joka tapauksessa. 
Minä vuonna olet siemenet multiin laittanut? Eli kauanko kestää kasvattaa kukkiva pioni siemenestä?
Jos tuon Klaaran viittaaman kirjan (Pionit, Susanna Widlundh, Bertil K. Johansson) tietoihin määrityksen perustaa niin siemenet, joista tuon kylvit, olisi pitänyt olla korallinpunaiset.
Mikä muuten oli kylvämiesi siementen alkuperä?
Miksi tuo hymiö edellisessä viestissäni.
Koska ne korallinpunaiset "siemenet" noiden luonnonlajien siemenkodissa ovat hedelmöitymättömiä siemenaiheita. Eli ei ole kirjan tekijällä oikein homma hallussa.
Pionien siemenet ovat joko ruskeita, sinimustia tai mustia.
Tuo siementen alkuperä on merkittävä seikka siinä mielessä, että nämä kaikki P.daurica -ryhmän luonnonlajit (joihin mloko ja wittmanniana molemmat kuuluvat) risteytyvät innokkasti. Jos siemen on peräisin jostakin puutarhalta ja ovat avopölytteisiä (OP), niin siemenkasvatuksen tuloksena saattaa olla lähes mitä vaan.
Hoyabella kirjoitti:‘‘Olen ostanut pioninkasvattajalta molempien siemeniä’’.
Sitten on mahdollista että siemen ei ole puhdasta, vaan on voinut pölyttyä vieraalla siitepölyllä.
Jos siemen olisi kerätty luonnosta niin silloin voi olla varma, että siemenestä kasvaa aito lajipioni.
…kaukaasianpioniha ei myöskään ole pelkästään keltainen. Luonnossa esiintyy laaja värikirjo niitä punertavista vaaleista eriasteisiin keltaisiin!
Noin on kuten bluedreams kirjoittaa.
Tämä P.daurica ryhmä on kokonaisuudessaan haastava tunnistettava.
Olen yrittänyt saada itselleni nämä kaikki P.daurica alalajit,
jotta voisin saada niille varmat tuntomerkit mistä erotan ne toisistaan.
Uskoisin minulla nyt olevan ainakin seuraavat:
P.daurica ssp. daurica
P.daurica ssp. coriifolia
P.daurica ssp. macrophylla
P.daurica ssp. mlokosewitchii
P.daurica ssp. wittmanniana
Ja kaikki em. kasvatettu luonnosta kerätystä siemenestä.
Tuli tälläinen ihan kreisi ajatus mieleen: voisiko pionia lisätä pistokkaasta keväällä? Onko joku jo kokeillut tai tietääkö joku asiasta jotakin? Kannattaisko kokeilla ihan huvin vuoksi? Tietysti kukintaa sais odotella aika monta vuotta mutta silti, olisihan se nyt aika kätevää.
Varsinainen pistokas ei lähde kasvamaan, jos lähtisi niin pioniviljelijätkin lisäisivät pioneita pistokkaista.
Mutta jos pistokkaan leikkaa niin, että varren päähän tulee mukaan pala juurta, saattaisi lisäys onnistua
ja tuon varsi-/lehtiosan olisi hyvä olla pieni haihdutuspinnaltaan…
Paljon on varmasti vaikutusta sillä millä lajilla/lajikkeella lisäystä yrittää,
lähteehän jotkin lajit/lajikkeet juurenpalastakin kasvuun ja toiset taas ei.
Hoyabella, siehän olit kasvattanut erilaisia pioneja siemenestä? Muistatkohan, millä sivulla tällä palstalla oli tietoa siitä?
Sain puutarhaystävältäni pionin siemeniä ja osan laitoin purkkiin aikeissa viedä ulos. Jätin puolet siemenistä odottamaan hyviä kylvövinkkejä.
Viihtyykö mikään pioni tuulisella paikalla? Tarkemmin ottaen V-vyöhykkeellä järven rannassa, hiekkaisessa etelärinteessä? Onko mitään toivoa?
Olisin kysellyt laajemminkin, mitkä perennat tuolla paikalla menestyisivät, mutta en löytänyt sopivaa ketjua. Joten jos ehdotuksia pionin lisäksi tulee, niin ylläpitäjät ystävällisesti ehkä laativat uuden ja sopivan otsikon, esim Tuulisen paikan perennat Tontilla kasvaa jo tuoksuvatukkaa ja tatarta, akileijaa, päivänkakkaraa, keijuangervoa ja pikkusydäntä. Toiveena olisi jokin näyttävä, "juhlallisempi" katseenvangitsija kuten pioni.
Voisi kuvitella, että tuulisella paikalla tulee luonnostaan tanakampia kasveja? Pienilmasto on varmaan tärkeä tuulessa. Laittaisin siis kauniit pensaat molemmin puolin pionia, jotka jämäkköinä suojaavat ja tukevat pionia. Pensaiden ei ehkä tarvitse olla ihan yhtä korkeita. Esim. matalat angervot (koivu- ruusu-). Tai jokin tukevahko perenna vierelle. Pioni kuitenkin kasvaa muutamassa vuodessa melko isoksi eikä pidä siirrosta, joten varaudu siirtämään näitä suojakasveja.
Tosi hyvin kestivät pystyssä puuhamaankin aukealla paikalla. Jäävät ehkä hieman matalammiksi.
Kyllä tuulisella paikalla pioni selviää hyvin…
Niinkuin tämä Rosenfeldt - siirsin v 2011 "suojatulta" paikalta, missä se oli kitunut eikä kukkinut - paikkaan missä aina tuulee - siirrossa annoin kunnolla kompostia ja hyvää multaa - kuivana aikana kastelin - ja heti v. 2012 viimekesänä se kukkii monellakin kukalla…
Yksin se ei tässä ole… kavereina on jokunen päivälilja, allium, akileija ja myskimalva, jne…
Tuulessa kamppailu näkyy kasvien vinoudessa…
Huom! Myös puut taustalla kasvavat vinosti… tämä on sitä saaristolaiskamppailu 
On olemassa myös runsaasti tukevia matalahkoja lajikkeita, jotka pysyvät tuetta pystyssä ja kestävät tuulessa kaatumatta.
Mm. tällaisia kannattaa kokeilla: ´Marie Lemoine, "Juhannuspioni", "Kesähamonen", vuoripionilajit yleensä kaikki, ´Lemon Chiffon´, ´Elsa Sass…
Kiitos vastauksista ja neuvoista! Arvelinkin ettei tuulisuus pionia välttämättä haittaa, mutta kun mikroilmasto on kuitenkin aika ankara: tuulinen ranta aika pohjoisessa. Täytyy nyt kesän messuilla katsella, jos löytyisi jotain matalaa lajiketta sopivaan hintaan.
Pahus, kun just viime kesänä jaoin kotipihan kuolanpionin (ja muutkin pionit) enkä huomannut siinä yhteydessä säästää jakopaloja kokeiltavaksi mökille
Kuolanpioni tuskin häiriintyy, vaikka lohkaiset siitä tänäkin kesänä osan mökillesi.
Tarhaleidi, pilkoin sen viime kesänä sen verran pieniksi jakopaloiksi, että ne tarvitsevat kasvurauhaa varmaan seuraavat 30 vuotta. Ehkä joudun ostamaan jotain sopivia lajikkeita, messuilta vaikka. huokaus