Asumme maalla omakotitalossa ja pihamme on valtava, mutta jäänyt viime vuosina(kymmeninä) huonolle hoidolle. Olemme urakoineet aina jonkin nurkan pihastamme kuntoon kerrallaan ja ensi kesänä olisi tuon meidän metsikköplänttimme vuoro...
Kerron nyt ensin hieman kyseisestä alueesta. Tarkkoja mittoja en ole ottanut, mutta lähdetään nyt näillä liikkeelle. Kyseinen alue rajoittuu ikivanhaan kuusikujaan (etelä on kuusien takana). Olen kuitenkin leikannut kuusista alaoksat pois, jotta alue saisi edes hieman valoa. Tämä eteläsivu on n. 12 metriä. Kuusikujan takana kulkee siis pihatie meille. Kuusikujan vastakkaisella sivulla (n. 12 metriä) on muutamia vanhoja mäntyjä sekä iso vanha kuusi. Alueen päädyt (n. 6 metriä): toinen pääty on avonainen pihaamme ja toisella päädyllä on muutama haapa, joiden takana kulkee maantie. Tämä kyseinen alue jäi aivan täysin autioksi, kun kaadoimme siitä muutaman vanhan pystyynkuolleen puun. Nyt olenkin pulassa, että mitä ihmettä sitä keksisi tilalle. Nurmikkoa en haluaisi laittaa, kun alue on nykyisellään luonnontilassa. Siellä kukkii metsätähtiä ja mitä milloinkin. Olen siis suunnitellut jonkinmoisia havuja, mutta mitä? Myös alppiruusut kiinnostasivat kovasti...Mutta alue kaipaisi myös jotain hieman isompaa puuta (ehkä), koska nyt tieltä on tuon aukon kautta meille suora näköyhteys...
Käypä ensin laittamassa itsellesi jokin nimimerkki =), nimen tunnistaa mukavammin kuin numerosarjan. Millä vyöhykkeellä asustelet? Ja pari semmoista yleiskuvaa saisi varmaan penttiläisten mielikuvituksen surraamaan.
Sori, en hoksannutkaan, ettei se kirjautumistunnus ole automaattisesti nimimerkkini. No, nyt olen sitten Meirami. Ja nelosvyöhykkeellä asustellaan täällä Pohjois-Satakunnassa. Tosiaan niitä kuvia en ainakaan just nyt pysty laittamaan, kun jostain syystä niitä ei saa siirrettyä tänne koneeseen. Kone ei hyväksy tuota piuhaa…
Hei Meirami - ja Tervetuloa Penttiin! Harmi, kun et saa paikasta valokuvaa. Kuva kun kertoo aina enemmän kuin tuhat sanaa! Varmaan kannattaa lähteä liikkeelle maaperästä, oletan että tuollainen metsämaa on hapanta, joten happaman maan kasvit menestyvät varmasti. Eli juuri alppiruusut, vuokot, hortensiat, pensasmustikat, kanervat - nämä nyt ensimmäisenä tulee mieleen. Metsään rajoittuva alueelle kannattaa sijoittaa luonnonkasveja, ei niinkään pitkälle jalostettuja erikoisuuksia. Tietysti paikalle saa sopimaan myös muunlaisen maaperän vaativia kasveja, jos vaihtaa tekee esim. kohopenkkejä ja laittaa niihin tavallista kasvumultaa. Noh - kokeneemmat konkarit voi jatkaa tästä
Aivan, se kuva olis kyllä kiva.... Jospa jossain välissä saisin piirreltyä edes jotain ja sit skannatta. Mut siis suurin ongelma on se, että mitähän suurta mä sinne keksisin vähä niin kuin näkösuojaksi? Ala on tosiaankin vähä kuin metsän pohjaa, mutta aika kuivalta se vaikuttaa...
Meidän mäntymetsään olen istuttanut alppiruusuja, joka kasvaa 1,5-2.m. Sitten ihan normaaleja kukkia ym. varsinaiselle piha-alueelle.
Halusit näkösuojaa, ilmeisesti tielle vai naapuriin päin? Onko tarkoitus tehdä ns. piha-alue siihen vai laittaa nurmikkoa?
Kuusiaitaa, korkeampaa pensasta esim. minulla on tähtijasmiketta joka kasvaa 1,5-2 metriseksi. Istuu metsään, mutta harmi kun ei suojaa talvella niinkään.
Pensashanhikki sopii, mutta ei kasva kuin metriseksi.
Pyykkiteline, puuhamaan aita, perälle tulossa valkoinen raja-aita. Kaksi tuijaa karsittiin eilen Pirja-omenapuun etelän puolelta. Rangat erottuvat ehkä tarkalle katsojalle vierekkäin. Latvat ovat ylhäällä tallella
Mäntymetsikköön metsäpuutarha. Metsätähti, puolukka, mustikka jopa, kissankäpälä, jos aurinkoa riittäisi, mäntykukka (miten sitä lisätään, voiko sieniretkellä tuodun kukinnon välityksellä siirtyä?? - kasvejahan ei toisen maalta saa luvatta kaivella, ja loiskasvikin on kasvi) Alppikärho, siperiankärhö tai kiinankärhö puuhun kiipeämään, jos ei ole kovin kuiva paikka. Happaman maan kasveja tuolla alussa jo tulikin. Lainaa kirjastosta kirja Luonnonmukainen puutarha, siinä on hyviä käytännönohjeita. Maksaruohot, kalliokielot kielo ja metsäruusu on helppoja. Akileijat siementaimista voi pärjätä, jos niille vähän kaivaa poteroa ja lisää multaa siihen.
- akateeminen kysymys: suodatinkangas vai ilman??? Männyn juuret kasvavat kaikkeen lisättyyn ja paikalle tuotuun multaan tuotapikaa, tilalle muodostuu "huopatossua" ja huoh, siihen loppuu... Jos lannoittaa kasvetaan ilmiö kiihtyy, sama jos kastelee. Jos laittaa suodatinkankaan pitää sitten tuoda multaa ja kastella? -osmoosi ilmiö ei kaiketi toimi suodatinkankaan vuoksi??? eikä madotkaan pääse roudattomaan kerrokseen.
Viisainta on valita kasvit oikein, ei lannoittaa eikä kastella. Maanpinnan voi kattaa kuorikkeella, se on hapanta ja hajoaa hitaasti, suojaa tuulen haihduttavaa vaikutusta. Kun en ekologisista syistä mitään paikalle osta en kiikuta, niin rannasta kerättyä kuivaa ruokoa olen katteeksi kerännyt, hyvin toimii.
Oikein hyvä otsikko, mökillä saman jutun kanssa olen tehnyt kokeiluja vaihtelevilla tuloksilla. Kovasti odottaisin mitä toiset sanoo
Sand, en tiedä haluatko muuttaa tuota kuvasi tilannetta, nättihän se jo nyt on. Mutta pakko on kertoa, että nyt kerrankin “näen” sieluni silmin siihen tämmöistä: Omenapuun alusta kuorrutetaan pyöreäksi matoksi kuorikkeella tai oksasilpulla, sen ulkorinkiin jäisi tuo esikkopenkki lemmikkeineenkin ympäri sitä kuorikeympyrää. Ja koska puuhailet kuitenkin kaikki päivät pihallasi, äkkiäkös tekaisisit vielä samalla kuorikkeella nätisti yhteen sopivan polun tuosta punaisesta aitauksesta sinne takaosaan sijoitettavalle valkoiselle penkille, siinähän on jo ihan valmiiksi sellainen urantapainenkin. Wau !
Tiedätkös, Kasuariina, että tuo ehdotuksesi omenapuun erottamisesta omaksi “saarekseen” helpottaisi aika paljon myös tuon kohdan hoitoa! Ei nimittäin ole ollenkaan kivaa katsoa tuota aluetta läheltä, koska siinä kasvaa esikkojen, mansikoiden, ailakkien, saksankurjenmiekkojen, suopayrtin, luonnon kurjenpolvien,lemmikkien ja pietaryrtin lisänä myös heinää sekä vaahteran ja koivun taimia jatkuvasti.
Ehkä en päädy kuorikkeeseen, mutta muotoa mietin kyllä nyt uusiksi.
Jo se, että omenapuun alusta olisi siistimpi, antaisi luvan pitää muuta aluetta luonnollisempana.
Osmoosi ja kapillaari-ilmiö ei ole sama asia. Kapillaari-ilmiö on sitä kun vesi nousee maassa ylöspäin. Osmoosi on veden siirtymistä laimeammasta liuoksesta väkevämpään puoliläpäisevän kalvon läpi Se kalvo voi olla esimerkiksi vaikka solukalvo, ja vesi siirtyy sen läpi osmoottisesti, kun taas muut (kiinteät?) aineet diffuntoituvat.
Osmoosi on eri asia kuin kapillaari? Kapillaari-ilmiöstä lienee kysymys kun puhutaan suodatinkankaan käytöstä?
Kapillaari-ilmiön ansioista vesi nousee mullassa ylöspäin - myös kasvissa. Osmoosi on sitä kun aineet kulkevat (vesi kulkee) solukalvon läpi ja pyrkivät samaan väkevyyteen. Saattaapi näillä ilmiöillä olla joitain yhtymäkohtiakin?
Kapillaari-ilmiö on “ohuiden putkien” aiheuttamaa nesteen nousua. Esim. kun laittaa mehupillin vesilasiin (tai mihin vain nesteeseen), vesi “kiipeää” pillissä korkeammalle kuin lasissa. Kokeile vaikka. Mitä ohuempi putki, sitä korkeammalle neste siinä nousee. Näitä ohuita putkimaisia rakenteita muodostuu maahiukkastenkin väliin (hienorakeisessa maassa ohuet putket ja karkeammassa isommat, vain vähän vettä nostavat) ja vesi nousee kapillaarisesti. Vesi nousee kapillaarisesti myös esim. kasvien sisällä olevissa johtojänteissä (kapillaari-ilmiö ei tosin nosta vettä kuin jokusen kymmenen senttiä).
Osmoosi olikin jo selitetty ihan hyvin. Ne siis ovat ihan eri asia. Mutta vesi kyllä liikkuu sekä kapillaarisesti, että osmoosilla.
Ai tuommoisia Olisiko nyt kyseessä juuri se fysiikka, joka menee minulta ohi aina. Kapillaari-ilmiöstä jopa minä olen kuullut ennenkin ja tiedän muka miten se toimii, mutta osmoosia minä joudun pureksimaan hetken.
. Happaman maan kasveja tuolla alussa jo tulikin. Lainaa kirjastosta kirja Luonnonmukainen puutarha, siinä on hyviä käytännönohjeita. Maksaruohot, kalliokielot kielo ja metsäruusu on helppoja. 
Männyn juuret kasvavat kaikkeen lisättyyn ja paikalle tuotuun multaan tuotapikaa, tilalle muodostuu "huopatossua" ja huoh, siihen loppuu... 
Jos lannoittaa kasvetaan ilmiö kiihtyy, sama jos kastelee. 
Jos laittaa suodatinkankaan pitää sitten tuoda multaa ja kastella? 
eikä madotkaan pääse roudattomaan kerrokseen.
Olisiko nyt kyseessä juuri se fysiikka, joka menee minulta ohi aina. Kapillaari-ilmiöstä jopa minä olen kuullut ennenkin ja tiedän muka miten se toimii, mutta osmoosia minä joudun pureksimaan hetken.