Pitkon pihoilta

Helmi on mukana kuvauskierroksella.



Muoks. Jaa että miksikö avatar on justiinsa tuo mikä mulla on…

Takapihalla kahlattiin nilkkoja myöten vedessä kun mäestä suli lumet. Isäntä riehui lapion kanssa, nyt siellä voi jo kulkea crocseissa kun kattoo mihin astuu. Saa nähdä mitä tällekin vielä tahdään…


…kun olis sillä isännällä vähän muutakin hommaa kun joku ojankaivuu!



No, on me auteltu; isäntä sahaa, poika pilkkoo ja minä viskon "häkkärään". Isäntä pätki meille viikonlopuksi hommia kun lähti mökille.
 Minen päässy kun en vielä luota tyttöä moneksi päivää ilman valvontaa, on sen verran menevää sorttia. No, oikeestaan ajattelen että ei ole isoveljen homma olla vahdissa, ja luonteeltaan kun on tunnollinen poika, niin vahtis kumminkin. Niinpä äite jää kotiin, toistaiseksi. Isojahan nuo on, 15 ja 17v, pärjäisivät, mutta kun ei niitten vielä välttämättä tarvii. Tästä aiheesta voisinki jaaritella ja pitkään…

Tuolta meille tullaan.



Muoks. Autotallin katonreuna näkyy, tolppa on suunnilleen tontin rajalla. Alempana naapurin tonttia.

Eilinen oli eka lämmin päivä, se toi hiirenkorvat.


tässä lähempää:

Sisällä kukkii nimettömät santut.




Ikkunalla alkaa jo olla vähän vähemmän ruuhkaa, kun ovat siirtyneet tuonne muovihuoneeseen. Talvehtinut keijunmekko lähettää terveisiä Ahdekaunokille!



Tähän päättyy kuvapläjäys tällä kertaa, peffa puutuu, huomasin justiin tässä kököttäneeni reilut pari tuntia… Nyt pihalle!!!

Kliivia aukoo kukkia.



Samoin eka "loksi", niinkun meillä kotona sanottiin. "Kaiser Wilhelm"



No näyttääpäs se nyt ihan eri väriseltä! Luonnossa se on sinisempi violetti. Siis ihan tuossa valkosen yläreunassa on oikea väri. 

Ulkona kukkii kevätkaihonkukat ja ketunleivät sulassa sovussa.

Tämmönenkin narsku on auennut.



Hei osasinpas pienentää kuvaa, nythän tää homma alkaa toimii…

Pari vuotta sitten äidin taloyhtiön reunalta hävittivät tietyön alta sireeniaidanteen joka on äidin ikkunan alla. Hätääntyneenä äiti soitti mulle töihin että saako tuoda jonkun taimen etteivät "hänen" sireenit joudu hukkaan. Lupasin tietysti kun on tilaa. En vaan arvannut mikä mua odottaa kun kotiin pääsen…

Äiti oli puhunut tietyömiehet kuorma-autoineen ja kaivureineen samaan juoneen, ja pihassa oli kuusi valtavaa juuripaakkua joissa yli 2m kasvustot!! Moottorisahalla ensin peinemmäksi että pääsi tarpeeksi lähelle yrittämään jakamista (mistä ei tullu mitään), sitten kuopan kaivuuseen ja mönkijällä sitten hilattiin paikoilleen. Siitä vehkeestä meinasi loppua tehot vaikka sillä pystyi ongelmitta tekemään tämän talven lumityös tuolta 100m pihatieltä! Tänä kesänä ne voi sitten jo kukkia. Tässä yksi pikku taimi,vieressä on hyvän kokonen lipstikka.



Isäntä kielsi äitiä tuomasta meille enää taimia…

Viime kesänä kylvetyt kivikkokasvisekotuksen siemenet tuottaa pikkuhiljaa tulosta. Nyt kukkii valkosen kaukasianpitkäpalon kanssa tämmönen lilahtava. Luonnossa väri on vähän tummempi, minusta nätti.

Tulppaani jonka nimeä en tietysti muista… Hauskan raidallisia.

Kyllä on kiva kun on kevät!

Helmi nauttii myös lämmöstä. Makasi tuossa kalliolla koko iltapäivän. Ei se niin kahjo ole kuuman perään kun äitinsä, joka myös avotakkaan yritti kiivetä ja loikoili aina siellä missä oli kuuminta. Onkohan se rotuominaisuus; Unkarin pustat on tiettävästi lämpösiä paikkoja.

Kukassa nyt: lumen alla säilynyt orvokki

Lemmikki

Tulipa tarda

Vuorenkilpi