Pitkon pihoilta

Pitko, minulle myös siementilaus… unikosta.

Vuokkis, helpommin tuo unikko lähtee juuresta. Ja leviää siitä tosi tehokkaasti.
Ja ihana bellis 30.5. 19.59 lisätyssä kuvassa!

Teillä onkin ihana kesänviettopaikka. Puuliiterikin on hieno ja tuolla puumäärällä saunoo jo monta kertaa.
Vartijat ovat veikeitä ja kiva idea asettaa ne tuolille. Olen myös aikoinani tehnyt tuommoisen samanmoisen tyttönuken, ja tuo sinun poikanukkesi on vallan mainio.

Kiitos vaan kaikille kommenteista.

Me ollaan niin kahjoja että mökillä saunotaan joka päivä!

Nyt lisää kuvia…

Eka ruusu oli auennut. En tiedä pihan pehkoista mitä ovat, mutta eikös Poppius kuki juhannuksen tietämillä? Tämä nyt kumminkin tavallista aikasemmin on kukkansa avannut.

Karhunvattu kukkii. Ihanat kukat minusta, mutta koko kasvi on pirullisen piikikäs ja kasvaakin armottomassa nokkospöheikössä…

Varjorikko? No, oli tai ei, tästä tykkään.

Rinnepenkki on viime kesänä tehty. Päässä on seppelvarpu ja sen takana tilaa toiselle penkille, nyt voikukkaa ja leskenlehteä täynnä. Yläreunassa on kivikkokasviseoksesta kylvetty rivi; lemmikkiä, kaukasianpitkäpalkoa, bellistä, mirrinminttua, "lampaankorvaa" sun muuta. Alhaalla sammalleimua, rönsyansikkaa ja ajuruohoa. Keskellä ketoneilikkaa ja karpaattienkelloa. Eli liikaa lajeja liika pienessä penkissä. Ja sit mä ihmettelen miks mun istutukset näyttää sillisalaatilta!

Uusi penkkikäään ei enää ole ihan tyhjä. Syysleimuja, pioneja, balkaninkellokkia, harmaakäenkukkaa, akileijoja, tädykkeitä, kurjenpolvia, ritarinkannuksia, iiriksiä, jalopähkämöä. Sinistä, lilaa, vaaleenpunasta ja valkosta. Ja keltanen ruusupensas…

Tämmönen luonnon tädyke on vallannut yhden kukkapenkinlaidan. Se on niin nätti että siirtelin muita kukkia sivummalle…

Rikko herkistelee

Pihaantulorinteessä kukkii ruusut.

Vuorikaunokit kauneimmillaan.

Pihan laidoilla on aina ollut jotain risusia ruusupuskia. Osa on otettu ja laitettu parempaan paikkaan sitä mukaa kun on kukat nähty ja kauniiksi todettu. Viime kesänä kukki ekaa kertaa tämä. Kukka oli valtava, tuoksuva, kerrottu ja lepäsi viereisen kuusen havupedillä… Sillon päätin että digikamera on pakko saada! Ja nyt, nyt vaan odotellaan…

Hei, minä en oo ennen osannu “lukea peukkua”… Kiitos kaikille, niitähän oli tullu jo monta!

No nyt se ruusu oli jo auennut! Ei oo ihan niin upea kun viime vuonna, mutta nätti kyllä…

Taata vai Gracchus? Kurjenmiekka kumminkin. Sekin oli lävähtänyt auki ihan ykskaks. Päiväkierroksella oli tiukasti nupullaan.

Kasvarin edustalla alkaa olla purkki poikineen. Sisään mahtuu vielä…

Minä sanoisin tuota Taataksi!

Mie en:)