Mehitähdet ovat kasvaneet paljon nopeammin, kuin odotin. 17.3. kylvetty, ja nuo yksittäin koulitut ovat halkaisijaltaan nyt jo yli kaksi senttiä. Ja yhdestä pussillisesta tuli todellakin aivan mieletön määrä taimia. Voisin kuvitella niiden riittävän ainakin yhdelle lappeelle vaikkapa sellaiseen meidän puuvajan kokoiseen rakennukseen (noin 4x2m) mutta koulimiseen tarvitsisi varata sitten piiiiitkää pinnaa, olivat hervottoman pikkuruisia, mutta tosin heppoja käsiteltäviä. Toisaalta nuo vaikuttavat sen verran nopeakasvuisille, että suorakylvökin voisi onnistua.
Onpas hyvännäköisiä!
En löytänyt muuta ketjua kasvikatoista, ja tämäkin on vähän hassussa paikassa. Voisi siirtää.
Mutta siis. Meillä on ollut monta vuotta suunnitteilla kellarin katolle maksaruohokattoa. Ja suunnitteluvaiheessa edelleen… Mutta sain eilen hirveästi kattomehitähtiä, ja nytpä ajattelin alkaa kasvattamaan niistä valmista “kasvimattoa”, jonka voi paloina heivauttaa katolle sitten kun pohjat on tehty. (mielessä on ollut aiemminkin, ja voi kun olisi tullut tehtyä, nyt olis valmista mattoa…)
Just äsken keksin, että uudessa ruusutarhassa olisi tilaa mattoa kasvatella. Siinä on mansikkakangas, ja päälle ei ole vielä ajettu mitään kateainetta. Miltähän kuulostaisi jos tekisi niin, että laittaisi ensin hiekkaa, siihen päälle jonkun tiheähkön verkon pitämään mattoa sitten valmiina kasassa, sitten kerros multaa, ja siihen päälle kivikkokasveja. Parin vuoden päästä siinä voisi olla irroitettavaa mattoa. Hiekka pohjalla siksi, että maton saisi sitten helpommin irti, kun kasvit kumminkin kasvattelevat juuriaan katekankaan läpi jonkun verran.
Kävisiköhän verkoksi rastasverkko?
Kuulostaa hyvältä tuumalta. Mattoa varmaan kannattaa kasvattaa sen kokoisina palasina, joita pystyy sitten siirtelemään. Saman tempun voisit minusta tehdä kuitenkin suoraan katollekin. Istuttaisit jotenkin riveihin tai ryhmiin ja saisit siirrellä poikasia sitten myöhemmin rakosiin.
Kasvikatto-asia siirtyi tänne, otsake ihan pikkuisen muokattuna 
No kun minä pelkään että kaikki mullat ja kasvit tulee sateiden mukana alas jos laitan suoraan katolle… Valmiiksi mattomaisena kasvava systeemi pysyisi siellä ihan varmasti.
Mulla on kuva koirankopin katosta, sammalpeite katoksen päälle, otsikon alla.
Siis, uudestaan :). Voiko, käyttää esim. sammalsyöppöä sammaleen poistoon kattohuovasta?
Eikö ne lähde katuharjalla? Puutarhaliikkeisä oli ainakin aiemmin jotain myrkkyä jota ruiskutettiin tiilikaton sammaleen päälle, annettiin olla pari päivää ja harjattiin pois. Sama tavara käy varmaan kattohuopaankin.
Huopakattoa ei tietääkseni “kärsi” harjailla, irtoaa ne pinnoitteen pikkusiruset ropinalla. Mutta tuollaisen myrkkykäsittelyn jälkeen kyllä sammal kuolee ja vesisateet huuhtelevat roskat pois (ränneihin 
). Koettu on. Tämä kesä kasvatti meillekin katon varjoisalle puolelle sammalta yllättävän paljon.
Laitan tähän muidenkin kattojen hoito-ohjeita. Nyt on niiden aika.
http://www.rakennusperinto.fi/Hoito/Korjaus_artikkelit/fi_FI/Huolto_ja_tarkastusohjeita_vesikatolle/
Rakentaja.fistä löytyi tämmöinen:“
Kaikilla valmistajilta löytyy omia litkuja esimerkiksi lemminkainen.fi:
Kerabit Sammaleenpoistoaine poistaa sammal- ja leväkasvuston bitumikatoilta. Käsittely antaa suojan sammalkasvuston uusiutumiselle useiden kuukausien ajaksi. 1:20 laimennettuna Sammaleenpoistoaine ei vahingoita räystään alla olevaa nurmikkoa tai muuta kasvustoa.
Astian koko 1 l
Menekki 1 litralla 20 m2kattoa
Sekoitussuhde 1 osa sammaleenpoistoainetta 20 osaa vettä”
Tämä oli vastaus huopakaton sammalen poistoon, joten se sitten lienee yhtä kuin bitumikatto?!?
Kiitos kovasti :), tuo aine on varmasti sopivaa tarkoitukseen, katuharjalla ei oikein viitsi huiskia kun lähtee samalla se hiekka pinnoite kattohuovasta.
Anne64, ei vissiin tosiaan voi harjailla sitä. Parvekkeella juuri katselin, että meillä kasvaa myös kattotiilien sivussa sammalta, mutta sitä voisi kyllä harjailla.
Tuntuupa että sitä menee ihan kauheasti, jos laimennetuna menee litra neliölle. Jos on sadan neliön talossa harjakatto jonka kaltevuus on vaikka 2,5 metriä viidelle metrille (on kai aika tavallinen ja aika matala ja sitten se osa mikä menee seinien yli. Saakohan sitä ostaa isommissa kannuissa? Meillä on tässä tosin on aika loiva ja auronkoinen joten ei sinne ole sammalta tullut, mutta hirvittäisi jos olisi metsän keskellä.
Meillä muuten isä harjasi aikoinaan ekan talomme kattoa karkealla harjalla (silloin ei ollut muovisia katuharjoja) ja huopakatto ei koskaan vuotanut. Se uusittiin muun remontin yhteydessä 25 vuoden ikäisenä. Niin tuo kahdeksankymppinen ukkeli sinne kiipeää vieläkin harjailemaan sammalia. Tosin kaataa vettä kastelukannusta aina vähän että irtoaa paremmin. Pian kun on taas aika uusia katto, hän edellen haluaa sinne äänettömän huopakaton.
Pitäisi alkaa rakentamaan sammal/viherkattoa saunan katolle. Ajatuksena oli laittaa pieni kerros katolle kompostia johon kylvän sitten valkoapila (hyvät juuret) tai siirrän metsästä kunttaa. Kestääkö kuntta siirron? Joutuuko kovasti kastelemaan (joutuuko rakentamaan kasteluputkiston)?
Räystäsrakennetta. Vielä tervaamattomana.
Tää on mielenkiintoista! Meillä on kellarin katto odottanut vuosikymmenen kasvikattoa. Nyt viimein olisi tarkoitus se tehdä, ainakin osittain! Olkkarin remontissa poistettiin välikatosta tarpeettomat villat, ja kun mietiskeltiin että laitetaanko ne lattiaan lisäeristeeksi vaiko eikö, keksi mies että eikö mitä, laitetaan ne kellarin katolle, ja ostetaan uudet villat lattiaan. Se siitä, noita hiirenpissisiä villoja ei oikein huvittanut enää sisälle käyttää… Joissain ohjeissa kasvikaton pohjaksi on laitettu villalevyt, tosin semmoista kovaa villaa, me laitetaan sitä pehmeää, kun sitä nyt on. Se on kosteusvarasto sitten siellä pohjalla, hyvinhän se vettä imee.
Ainakin varjon puoli katosta saadaan heti tehtyä, ensin villat, sitten multaa, ja sen päälle nurmikosta sammaleenpoistajalla revittyä sammalta. Alkaa kasvaa hyvin, kokemusta on viime kesältä. Mies heitteli viime kesänä risuista rakennetun lasten majan katolle sammalmöyhyä, ja nyt siinä kasvaa tasainen sammalkatto. Viime kesä oli kyllä ihanteellinen semmoisen kasvatukseen… tästä kesästä tulee tietty rutikuiva, ja kattoa saa olla koko ajan kastelemassa. No, se nähdään.
Laitoin viime kesänä rastasverkon päälle hiekkaan kasvamaan maksaruohoja, ja eihän niistä vielä levyjä ole kasvanut, joten saa nähdä jääkö aurinkoinen puoli vielä seuraavaan kesään vai mitä sen kanssa tehdään. Oli tarkoitus vaan ne verkot sitten kasveineen siirtää palasina katolle.
Tuo villaratkaisuhan on mielenkiintoinen, ei lähde ainakaan eroosion ansiosta katolta alas. Onko kellään kokemusta moisesta ratkaisusta?
Strömsöstä tuo villaidea minun päähäni asettui, ja löysinpä vielä sen ohjeenkin täältä. Tuossahan käytetään kovaa kivivillalevyä ja katto tehdään valmiista kasvustolevystä... helpolta näyttää.
No niin. Nyt on saatu katto vihertymään. Kasvualustana toimii komposti. Saas nähdä miten katto tulee toimimaan....
Tuolla miestenhuoneella on hiukan tarkempaa selostusta miten katto on tehty.
