Mikään ruoka ei ole ilmaista …edes hotellin seisovassa pöydässä.
Mutta jokin saa ihmisen päässä niksahtamaan ja ottaa ns. koko rahan edestä-mentaliteetillä ja se on haaskaamista.
Salivastaavan olisi syytä olla siinä ns. palvelemassa ja katsomassa se jo vähentää haaskoamista…
Laivoilla jengi sikailee myös vailla järjen häivää. Me tehdään niin et maistellaan eka kierros ihan pikkiriikkisesti otetaan lautaselle…
Hyväksi todetut haetaan santsi kierroksella ja juuri laivalla jätän usein lämpimät väliin kun en syö punaista lihaa ellei se ole strutsia:-)
Kilpukka ..meillä jää joskus kanssa jotain syömättä..esim.mun tekemä säilykelohi oli kitkerää..se vaeltaa kaapissa kunnes nakkaan sen bioskaan. Ongelmani on reseptien oikaisu..muka muistan aineet ja teen sapuskaa ja sitten HYI olkoon ..ei sikakaan vinkumatta nielisi :-) Loheen tuli tänä vuonna etikkaa niin paljo et säilyy hamaan tappiin jääkaapissa.. Sitä en tee ens vuonna ni ei mee haaskiin. Tarkoitan että harmittaa ja opettelen etten edes jouluisin enää hamstraa ..nyt menee 200gr lohta haaskiin.
Reissumies leipä kestää hyvänä yli viikon, ja onhan se melekein ilimasta :)
0,29 maksaa 4 reissaria. Ei palijo kannata alakaa ite leipomaan
Jade, kyllä kannattaa, jos joskus haluat juurenpalan, niin lähetän.
Mä olen ihmetellyt noissa seisovissa pöydissä sitä, kuinka ihmiset hamstraavat nimen omaan leipää, usein sitä samaa, mitä saa joka päivää kaupasta, kun tarjolla on mitä ihmeellisimpiä keittiötaidon näytteitä. En sitten tiedä, että pakkaavatko patongit käsilaukkuunsa. Minusta sellainen servettiin kääritty käntty likaisesta laukusta ei todennäköisesti tule syödyksi kuin hätätilassa, ja koskas sellainen sitten on buffetin jälkeen?
Niin ja jotku lappaa pottuja lautasen puolilleen vaikka niitä saa myöthän syyvä kotona
Viimeksi kun olen syönyt laivan buffetissa, kuuntelin kun mies opasti n.10 vuotiasta poikaa jälkiruokapöydän edessä “ota vaikka kaikkea, eihän niitä ole pakko syödä”.
Meilläkään ei mene koskaan leipää, eikä kyllä paljon muutakaan ruokaa roskikseen. Mies ostaa lähinnä jälkiuunipaloja ja laittaa ne heti pakkaseen, josta sitten nostellaan hetkeksi sulamaan kun tekee mieli. Smoothiehin menee kaikki mahdollinen ja sosekeittoihin loput. Viimeksi leivoin jääkapissa pehmenneestä lantusta sämpylöitä. Joskus saattaa löytyä tummaksi mennyt avokado, joka on pakko laittaa bioroskikseen, vaikka kuinka kirpaisee. Kaupassa mietin ruokia aina niin, että mitä on jo ennestään jääkaapissa ja mitä niistä sais tehtyä. Meillä syödään hyvin usein ns. poistoja.
Mulla on 3 kg oma kurpitsa vieläkin pöydällä koristeena. Teenkö sosekeiton vaiko kurpitsasäilykkeen kurpitsasäilötteellä? Nyt on lasitölkkejäkin ja puolukoitakin olisi pakastimessa...
Ostan reissumiespaloja leipomon tehtaanmyymälästä säkillisen, vinoja muotopaloja ja pakastan hätävaraksi 6 paria/pussi. Muuten syön pelkästään paikallisen leipomon ruisleipää.
Eipä pakastimien sulatus näyttänyt ylijäämiä tulevan, paitsi on vielä 60 itse pyydettyä pakastetua rapua. Pitää kutsua nuorisoa syömään, sitkistyvät (siis ravut!) jo maaliskuussa. Neiti 4 v kyllä viimeksi mätti rapuja menemään kuin aikamiehet! Eikä tarvinnut kuin saksissa avustaa rapuveitsellä.
Kerran ravintolassa pidetyssä jossain ruokatilaisuudessa säästin pienen sämpyläni jotta voisin syödä sen kahvin kanssa, jota oli pelkästään jälkiruuaksi(,ei kyl ole mikään jälkiruoka mun mielestä,) kun en tykkää juoda pelkkää kahvia. Hetkeksi poistuin niin sämpylä oli kadonnut, kysyin pöytäseurueelta mihin se on joutunut, niin tarjoilija oli kuulemma vienyt sen pois. Ihmiset oli hyvin hämmästyneen näköisiä kun sanoin että olin sen tarkoituksella jättänyt kahvileiväkseni. Kai sekin olis pitänyt sulloa laukkuun turvaan. 
Teen joskus pussilasagnetteja, tänäänkin, siihen sain hyvin menemään kaksi erilaista papusatsin loppua, ja puoli tölkkiä kasvischili kastikepohjaa, pavut oli tosi hyviä sattumia siinä, kasvischilisössö jotenkin vaan katosi joukkoon, ja lopputulos oli parempi kuin ilman näitä tähteitä.
Joskus luin jonkun laihdutusjutun(?). Siinä neuvottiin ottamaan lautaselle ylimääräistä ruokaa, pitäisi opetella jättämään osa syömättä. Ei kuulemma laihdu, jos aina pitää syödä lautanen tyhjäksi.
Älytön neuvo.
Minä lopetan syömisen kun maha tuntuu täydeltä, vaikka lautaselle jäis kuinka ruokaa. Yleensa osuu melko kohdilleen se annostus.
Isäntä on semmonen että se saattaa jättää lusikallisen evästä lautaselle ku ei kuulemma mahu. No johan sen nyt nakkaa vaikka silimään
Meillä isäntä ei syö keiton lientä laisinkaan ja sehän on melkee sopan parasta osaa…minua ketuttaa moine söhrääminen. Panostan meinaan hyvänmakuiseen liemeen enkä käytä keitoissani pakastevihanneksia.
Nyt kun on taas koirat niin isännän lautasen voi taas puhdistuttaa lattialla esipesussa…mut nakkisopan liemi on liian suolasta ja mausteista.
En ymmärrä ollenkaan sitä että lautaselle jää ruokaa (luita voi jäädä). Ottaa ruokaa vähän kerrallaan ja lisää jos tarttee. Tähe ruuat meillä syödään kaikki ite kun ei ole elukoita.
Juuri tällaisina pyhinä kun tyttärenikin on ruokapuuhissa niin joudun olemaan paljonkin ‘jääkaappipoliisina’ ettei sinnekään jää mitään vanhentumaan. Nykyään kun on pakastimet niin kyllä niistä aina voi tehdä jotain pakkaseen tai pakastaa sellaisenaan.
Kompostiin menee vain perunan ym. kuoret.
Valitettavasti joskus kaupasta kotiin tuodut hedelmät ja vihannekset ovat sisältä syömäkelvottomia joten kompostiinhan ne on sit laitettava.
Olen kyllä Miraemmin kanssa samaa mieltä että keitossa liemi on parasta ja outoa minusta jos joku ei sitä syö. Meillä yleensä keitosta häviää liemi ekaks.
Komppaan edellisiä…keiton parasta osaa on limei ,olipa kyse mistä tahansa keitosta.Suurta tuhlausta jättää se osa syömättä .
Kuivalihavellissäki liemi on se makkein 
Meillä on yksi tyttäristä ollut pienenä sellainen, että oli hermot mennä, kun ei hän mitenkään tahtonut oppia ottamaan sen verran, kuin oli tarvetta, vaan lappasi aina lautasen täyteen, eikä syönyt siitä tietenkään kuin pienen osan. Sama koski kaikkea muuta syötävää, mitä hän rohmusi itselleen. Oli siinä kova vahtiminen ja kärsivällisyys koetuksella, kun olihan se nyt lapsen opittava itse annostelemaan ennen kuin kouluun menee. Edelleen hänelle sattuu virhearvioita, vaikka on jo 16, että ottaa vaikka iltapalaksi vielä jogurtin, syö pari lusikallista ja huomaa, ettei jaksakaan. Sitten meillä on jääkaapissa avattuja jogurtteja, pari kertaa haukattuja hedelmiä ja voileipiä, joskus myös pieni annos risottoa tai keittoa. Pakko oli sitten opettaa, että miten ne kesken jääneet sitten säilytetään ja syödään myöhemmin, kun kerran se annoskoon ja nälän suuruuden arvioiminen on niin hankalaa.
Meillä meni uutuusleipä puluille …oli niin murenaa ja vaikeet leikata ehjii siivuja…grr…
Sitä ei enää osteta ja katsoin ettei kuitujakaan ollut kuin 3% …onneksi sekin on kohta syöty kun tiput vetää kitusiin sitä ihan siin ohessa tietenkin kauraa ja vehnää ja auringonkukkaa ja pähkinää…
Mihin kaikkeen saisi puuron jämän käytettyä? Teen arkiaamuisin aina puuroa hoitolapsille sekä syömme sitä itsekin isännän kanssa. Joskus kuitenkin joku lapsista jää saapumatta tai isännälle ei maistu puuro ja sitä jää syömättä pari desiä. Pyrin tekemään aina sopivan annoksen henkilöä kohden mutta ainahan se ei onnistu. Lautaselle syömättä jäänyt puuro menee jo koirille joten niillekään ei älyttömiä voi laittaa viljaa suhteessa muuhun ruokaan.
Sämpylöitäkin oen huono tekemään kun menekki on huono. Yksi vinkki tuli vastaan ; puuron loppuun lisätään kananmunaa ja paistetaan vohveleiksi, tuota kokeilen.
Kuinka käytätte puuron loput?