Pullamössön ja leipäressun aika on nyt. Kuivuneita pullapalasia laitoin lautaseelle ja maitoa päälle. Mikross akuumaksi ja siihen päälle pakkasesta marjoja maun mukaan. Sopiva jälkiruoka tai välipala. Leipäressu. Kuumaa maitoa lautaselle ja siihen leipäpaloja hiukan suolaa ja reilu voi nokare. Sopii vaikka aamupalaksi. Älkää heittäkö ruokaa pois.
Alkuperäinen kirjoittaja: mummi
Tehtiin kuivat pullat noin usein lapsena, kun isä osti mikroaaltouunin ensimmäisten joukossa :) Vähänkö omat lapset oli järkyttyneitä, kun yhtenä päivänä muistin tuon pullaohjeen :D Siitä on kyllä nyt sen verran aikaa, etteivät varmaan muista, joten voisi kokeilla uudelleen. Tykkäävät kyllä köyhistä ritareista.
Vanhoista kuivista leivistä voi tehä korppujauhoa 
Mitäs se oli kun pullasiivut maidossa käänneltiin ja pannulla voissa paistettiin ,se oli kakarana herkkua , hilloa siihenkin tuli päälle!
Köyhiä ritareitahan ne oli!
Meillä, juuri tuo leipä menee usein vanhaksi sen vuoksi, kun tulee otettua sitä kaupasta ostettua tuoretta leipää ja vanhempi leipä jää! Jos jäljelle jää puolikas vaalea jyväleipä ja ruispaloja silloin kuutioin ne ja teen krutongeiksi, jotka tulee sitten porukalla naposteltua parissa illassa.
Erityisen herkullisia krutonkeja tulee leivästä missä on siemeniä
Ohje: Leipäkuutioita; vaaleita/tummia tai molempia. Leipäkuutiot kulhoon, pari lorausta oliiviöljyä joukkoon ja sekoitetaan varovasti että imeytyy tasaisesti, lisätään mausteeksi esim, sormisuolaa yrttimaustetta ja valkosipulinen pippurimauste. Levitellään leivinpaperin päälle pellille ja paistetaan +225 uunissa noin 10-15min rapsakoiksi. Napostellaan jäähtyneinä
Mä olen tehnyt krutonkeja joskus ihan paahtamalla oliiviöljyssä pannulla nopeesti. Tosin silloin ne ei oo läpeensä kuivuneet tietenkään ja ne on syöty heti kun olen kipannut jonkun salaatin päälle. Hyvä tapa käyttää pari viimestä pussin pihjalla olevaa känttyä, jotka ei enää oo voileipänä kovin maistuvia. 
Nykyisin ei jää oikein yli ikinä leipää kun olen ainoa leivänsyöjä, enkä osta sitä kuin kerran viikossa tms. Ja se yleensä loppuu liian aikaisin kuin jäisi yli.
Vanhin poika sanoi Aikoinaan, että syö mielummin vanhat lievat jauhispihveinä, joten korppujauhoja pitää olla aina omatekoisia.
Pannulla tulee hyviä krutonkeja kun öljyn lisäksi laittaa valkosipulia ja rosmariinia. Tulee ihana tuoksu.Sopivat hyvin salaatin päälle.
Samoin voi paahtaa kokonaisen leipäsiivun oliiviöljyssä ja sitten ottaa valkkarikynnen ja hieroa sitä ihan kuin raastimeen siihen leivänpinnalle…ja sitten vasta pilkkoa kuutioiksi. Mä syön ruisleipiä muutenkin tuohon tyyliin…että jos eivät enää ole ihan tuoreimmasta päästä ne viimeiset kaksi siivua, niin ei ku paahtimeen, valkosipulinkynttä sen jälkeen hieron leivälle ja sitten sipaisen voita ja pari ohutta tomaatin siivua. Nami…taidan tästä lähteä paahtamaan leipää! 
Ukko muuten sai meidät joulun jälkeen hyvin syömään kaksi yksinäistä lanttu- ja perunalaatikkoa. Oltiin paistettu jauheliha jääkaappiin, ettei mene huonoksi. No se lämmitti itselleen laatikkoja ja jauhelihaa mikrossa ja söi niitä punajuurisalaatin ja kurpitsapikkelssin kanssa. Mä sanoin, että näyttää aika epämääräiseltä sörsseliltä, mutta lämmitin itsellenikin että saatais pois ne laatikot. Ja yllättävän maukasta oli pöperö. Kyllä noilla säilykelisukkeilla saa vaikka mitä jämiä menemään kun ne lisää makua ruokaan niin mukavasti! Siskonpoikakin söis varmaan vaikka puukengän jos sen kyljessä on punajuurisalaattia! Mulla sama vaikutus on kurpitsapikkelssillä
Laitan yleensä jo ostaessani leivän puolet siitä pakastimeen, riippuen tietysti leivästä. Jätän esille vain n. vuorokauden leipäannoksen kerrallaan, en tykkää kuivasta leivästä. Pakastimesta saa sitten hetkessä tuoretta leipää mikron kautta sulattamalla, mutta äkkiä se pieni määrä sulaa huoneen lämmössäkin. En heitä koskaan leipää pois. Ruisleipää kuivatan välillä ihan tarkoituksella, se kuiva ruisleipä voin kanssa on erikoisherkkua.
Me kuivatetaan leipää ihan tarkoituksella kun tykätään sellaisesta semi kovasta leivästä.Tosin tuore ,uunista otetu leipäkin on hyvää. Mitään ei oikein heitetä roskiin kun käytän kaiken ja jos ei ittelle mene niin koirat syö.
Ruisleipä on nykyään helposti homehtuvaa sorttia …se on pakko laittaa neljään osaan ja 3 osaa pakkaseen. Meillä koiruille pilkotaan kannikat kuivamaan ja annetaan namipalana…tosi pieniä palasia vain kun lihovat herkästi. Meille tuli leipomomyymälä lähistölle …paha paikka…ihanuuksia pulju pullollaan. Tulee herkästi ostettua liikaa ja pullaakin tarttuu mukaan. Pakastin on YES…
Meillä ostetaan revittyjä ruisleipä pusseja. Jätän neljä palaa ja loput pakasteeseen. Pakasteesta myös otan sulamaan neljä palaa aina kun edelliset on mennyt. Ei mee yhtään haaskioon.
Meillä menee paljon leipää, ja haaskuun myös, koska ei voi koskaan tietää kuinka paljon tämä porukka syö, ja kuinka paljon kulloinkin on paikalla lasten kavereita syömässä välipalaa, ja onko oma porukka lopulta jossain muualla syömässä kuin kotona. Joskus loppuu kesken, ja joskus jää puolet. Onneksi voi ne ylimääräiset kuivata hevosille, osa kuivataan korppujauhoiksi, mutta silti aina osa ehtii homehtumaan.
Omatekoisen leivän pakastan päivän tai kahden annoksiin, ei mene hukkaan.
Istuttiin siskojen kanssa aika pitkään Flamingon aamiaispöydässä, ja kauhisteltiin sitä ruokamäärää, mitä ihmiset ottaa lautasilleen ja sitten jättää syömättä. Naapuripöydissä oli lautasilla monta riisipiirakkaa, koskematonta, kukkuralautasellinen pikkulettuja, kokonaisia sämpylöitä, lautasellinen munakasta, leikkeitä… aivan järjetöntä!
Miksei oteta vähän kerrallaa ja hae lisää, jos jää vielä mahaan koloa 
Tuhlaako nää samalla tavalla kotonakin, vai houkuttaako “ilmainen” ruoka tuhlaukseen?
hienoa nähdä että nuukia on muitakin kuin itse.
Mua on pidetty kummajaisena, kun en heitä roskiin parasta ennen-tuotteita sen enempää kuin viimeinen käyttöpäiväkään, jos ei nenä tai suu sano, ettei tätä voi enää oikeasti syödä.
Nyt kun perhetilanne on radikaalisti muuttunut, eipä ole enää noita herneen nekkuunvetäjiä arvostelemassa.
Sekin erittäin mukava asia huomata ! :))
Viimeksi hotelliaamiaisella hämmästelin sitä ettei naapuripöytiin jäänyt yhtään syömätöntä ruokaa, olivat pääasiassa nuorehkoja naisia.
Ruoka on niin kallista ettei sitä kannata hukkaan heittää, vaikka unohtuu miultakin aina joskus jotain jääkaapin syövereihin.
Silloin harvoin kun syön vähän lihaa teen “alatoopista” lihakeittoa. Sinne vain kuivattua viherkaalia ja nokkosta lisäksi. Hyvää on!