Salaattisikuri, Cichorium intybus var. foliosum

Salaattisikurin lehdet ovat meheviä ja kirpeänmakuisia.  Punainen salaattisikuri on vaaleankeltaisen salaattisikurin muunnos, jota käytetään samoin kuin salaattisikuria. Salaattisikuria käytetään sekä raakana että kypsennettynä. Se sopii salaatteihin ja  keitettynä ruokien lisäkkeeksi. Sen voimakkaan maun saa haluttaessa miedommaksi pitämällä sitä hetken ajan lämpimässä vedessä.

Nuu, kiva kun salaattisikurikin sai oman ketjunsa! Meillä salaattisikuria käytetään salaatin osana, kypsentämistä en ole koskaan kokeillut. Aiemmin kesällä salaattisikuria tosiaan lisättiin salaatin joukkoon,mutta näin myöhään syksyllä,kun oikeata salaattia ei enää ole, meillä tehdään “salaattia” kaalista, salaattisikurista, rucolasta, tomaatista, paprikasta, kurkusta ja yrteistä. Tänä syksynä rucolat kasvaa kasvihuoneessa aivan ihanasti.



Salaattisikurin maku mietonee syksyä kohti, kun se kerii. Se on kyllä liian tujua tavaraa keskikesällä, kun ei ole vielä kerinyt. Ihana kasvi siitä,että se ikäänkuin jatkaa salaattien satokautta.

Tuomipihlaja, kuinka säilytät syksyn sadon ? Toisessa ketjussa huomasin että sinulla oli melkoinen määrä kerättynä nyt loppusatoa.

Siinä kuvassa salaattisikurit olivat ruusukaalien päällä ämpärissä eli ei niitä niin kauheasti ollut enää. Taisi näyttää siltä, että ämpäri olisi ollut täynnä niitä :wink: Seitsemän kunnon kerää ja pari aivan minimaalista niitä oli. Ne ovat nyt jääkaapissa. Toivottavasti saadaan syötyä ennen kuin pilaantuvat. Syödään kyllä joka päivä ja viikonlopuksi on tulossa enemmänkin syöjiä. Säilyvät kyllä paremmin kuin salaatti.

Kylvin tänään salaattisikuria (kiitos Tuomipihlaja) ja laitoin itämään lattialämmön päälle. Onkohan se lämpö hyödyksi vai haitaksi, onko kokemuksia esikasvatuksesta ?

En ole koskaan esikasvattanut. Olen kylvänyt sen kasvimaalle yhtäaikaa kuin salaatinkin toukokuun puoleen väliin mennessä. Eli siis aika viileässäkin hyvin itää. Syksypuolellahan se kestää hyvin kylmiä säitä. On ehtinyt kyllä kasvaa ihan kunnon kokoiseksi, kun riittävästi harventaa.

Mulla ois myös montaa eri sorttista salaattisikuria siemenpusseissa. Mutta jäin vaan miettimään just sitä käyttöä, kun pussin kyljessä ohjeistetaan kiehauttamaan ennen käyttöä. Eli toimisko ehkä jossain wok-tyyppisissä ruokalajeissa? Tuomipihlaja tosin ilmeisesti saa alas ilman kiehautteluakin :smiley: Miltä se maistuu?

En oo kokeillut muuta kuin Hyötykasviyhdistyksestä ostamaani ‘Palla Rossaa’. Siinä pussissa ei muistaakseni lue mitään keittämisestä eikä myöskään siemenluettelossa, joten ei ollut tullut edes mieleen. Keskellä kesää se on vielä liian karvasta, mutta loppukesällä mietonee ihan selvästi. En sitä ihan pelkästään syö, vaan muitten raakojen kasvisten kanssa. Minusta on hyvää, tuo sellaisen pirteän pikantin maun. Ranskan matkalla joskus aikapäiviä sitten tykästyin tuohon makuun. Salaateissa oli aina se pikantti juttu.

Olen vissiin sitten esikasvatteluideni kanssa turhan aikaisessa - toivottavasti tulee se lämmin kevät jota lupailtiin että pääsee kasvihuonetta hyödyntämään niiden kanssa.

Minulla on suorakylvöt kasvimaalle tupanneet lähes järjestään epäonnistumaan, siksi esikasvatan lähes kaiken mahdollisen - se on osoittautunut hyväksi keinoksi saada satoa :)  Ja kun kasvimaani on hirmu rikkainen, vasta 4 vuotta peltomaasta parannellen tehty, on parempi laittaa sinne suoraan jo elinvoimaiset taimet kuin yrittää epätoivoisesti kitkeä rikkoja jotta sirkkataimilla olisi mahdollisuudet selvitä.

Nuu, tarkastin vielä, mitä Hyötykasviyhdistyksen luettelossa sanotaan tuosta salaattisikurista ja sen lajikkeesta Palla Rossa.



Tällainen teksti salaattisikurista yleensä:



Sikurin toinen viljelymuoto on salaattisikuri, jonka lehtiä käytetään salaatin tapaan. Toiselta nimeltään radicchio, punasikuri. Ruotsissa kutsutaan nimellä rosensallat. Varsinkin Italiassa ja Ranskassa salaattisikurin suosio on suuri. Sisältää runsaasti kalsiumia ja rautaa sekä antioksidantteja.



Sitten Palla Rossasta:



Vanha italialainen lajike. Erittäin nopeakasvuinen (siis sikuriksi, oma huomautukseni). Ei saa kylvää kylmään maahan, vaikka kestää hallaa syksyllä. Muodostaa löyhän ison kerän. Lehdet punavalkokirjavat. Antaa väriä ja pirteää makua salaattiin!



Kun aloitit noin aikaisin niin ehkäpä ehdit kasvattaa salaattisikuria kahdessakin erässä! Pääsisit maistelemaan jo ennen loppukesää ja toista satsia sitten loppukesästä, kun muut salaatit alkavat loppumaan. Itse tykkään just siitä, että sen avulla saa salaattikautta pidennettyä huomattavasti pidemmäksi.

Taisin tehdä näiden Exotic Gardenin ohjeiden mukaan:
 
Salaattisikuri ‘‘Palla Di Fuoco Rossa’’.  Kaunis lajike, jonka voimakkaan punaisissa kerissä on valkoiset lehtiruodit ja varret. Mehevä ja maukas. Korjuu loppukesällä ja syksyllä. Hallankestävä. Kasvatus avomaalla tai kasvihuoneessa.
Itämisaika 5-15 vrk,
Kylvöaika: Helmikuu-Maaliskuu, Kesäkuu-Lokakuu
Kylvöohje: Esikasvata helmi–maaliskuussa sisällä tai kylvä suoraan avomaalle, kun hallanvaara on ohi.

Ethän sä siis varmaankaan ole yhtään turhan aikaisessa, vaan sä saat nauttia salaattisikurin karvaasta ja pikantista mausta salaateissasi koko kesän .

Kaikki salaattisikurikylvökset itäneet. Oletan että jokainen siemenkin. Saatan olla pulassa tuon määrän kanssa ellei tule se luvattu lämmin kevät ja sen myötä saa kasvihuonetta avuksi :slight_smile:

Koko suvulle sikuria :smiley:

Siitä lähdetään :slight_smile:

Kylvin suorakylvönä nyt salaattisikurin, toivottavasti tänä vuonna onnistuisin saamaan sadosta jotain suuhunkin. Viime vuonna ne sikurini suurimmaksi osaksi mätänivät maahan ja lopuissa oli jotain ötököitä niin ettei niistä ollut iloa.

Tässä siemenpussissani (Aviflora) lukee että tämä on "Cichorium intybis, Witloof - chicory " ja "Biennial, tweejarig…" eli kaksivuotinen. Hollantilainen siemenpussi. Kuva on  vaaleasta, suiposta salaattisikurista. Ohje: Around May outdoors in rows. Lift the roots in late Autumn, cut off the leaves about 2 cm from the top. Place the roots vertically in a pit, appr. 25 cm deep. Cover them with mould and straw."

Elikkäs nostetaan maasta elokuun lopulla,  mutta loppua en kyllä oikein ymmärrä: eikös tuon ohjeen mukaan leikata lehtiä käyttöön parin sentin mittaiselta matkalta kärjestä alaspäin ? Aika vähän tulee käyttöön sikuria tuolla määrällä ? Vai onko se jokin sellainen osa sikurista joka muuten vaan aina leikataan pois eli ei käytetä ?

Sitten tuohon loppuun: Aseta juuret pystyasennossa n. 25 cm syvään kaivantoon. Peitä ne mullalla ja oljilla.   Siis nämäkö talvehtivat ja jatkavat seuraavana vuonna kasvuaan ?   Tuleeko sieltä sitten uusi vastaava sato ?   Vai kukkiiko se toisena vuonna , ja siitä  voisi sitten kerätä siemenet ?  Vai tekeeköhän se satoa sekä kukkii toisena vuotenaan ?

Tulipas mulle nyt päänvaivaa mokomasta sikurista    Apua

Nuo taitaa nyt olla sellaisia salaattisikureita, joita hyödetään vasta talvella salaatiksi. Suomessa mun käsittääkseni niitä ei kyllä voi jättää maahan, vaan ne on nostettava kellariin. Ja sitä ei varmaan voi kyllä tehdä ennen syyskuuta. Kellarin pitää olla kylmä. Sitten niitä istutetaan talvella multaan ruukkuun, tuodaan sisälle ja hyödetään salaatiksi.

En ole hyödettävää salaattisikuria ikinä viljellyt. Omani ovat ‘Palla Rossa’-lajiketta, joka on erittäin nopeakasvuinen salaattisikuri ja tuottaa loppukesästä ja syksyllä syötäviä keriä. Kestävät syksyllä hallaa. Karvasmaku lientyy sopivasti kun säät kylmenee.

Kiitos tiedosta Tuomipihlaja. Ei mulla ole kyllä mitään tarkoitusta alkaa noita tuollalailla hyötämään, katotaan nyt sitten saako noista mitään syötävää nostettua. Mies toi tuliaisiksi siemenpussin, siksi tuollainen oli.