Vielä lähikuvia siitä.
Se lipoo kieltään niin nopeasti, ettei kamerani oikein ehdi mukaan.
Perun sanani, ei se olekaan kovin kaunis 
aika julman näköinen on, vaikka lempeitähän ne ovat.
Veikeä veikko. Sillä alkaa varmaankin olemaan haku päällä tähän aikaan keväästä.
Alkuperäinen kirjoittaja: zz
Lisko mikä lisko, kiertäisin kaukaa! Tuo kielen lipominen ihan puistattaa. Mutta täytyy myöntää, että
kuvasarjana hieno ja varmasti harvoin kuitenkin kohdalle osuu. Näillä korkeuksilla ei vaskitsoja kai näe koskaan.
Ja minun mielstäni vaskitsa näyttää tosi viisaalta ja filosofiselta tuossa profiilikuvassa. Kaunis otus.
Hienoja kuvia on Raakki taas ottanut! Vaikka olisi kuinka upea käärme,en siitä silti pidä. Kuvia on kyllä mielenkintoista katsella.
Vaskitsa mikään käärme ole vaan lisko. Kuinkahan paljon ihmiskunta on aiheetta poloista vainonnut, ihan hävettää olla lajini edustaja.
Mutta on se vaan liian paljon käämeen näköinen - meilläkin muori aina parkuu sen nädessään. ;) Jostain syystä sisiliskoa ei pelätä läheskään yhtä paljon.
Se johtuu siitä että sisiliskoilla on ihan hillittömän suloiset varpaat 
Ja on ne muutenkin suloisia kun possut pienenä (kerran sain pikkiriikkisen poikasen kädelle kun ei ymmärtänyt pelätä). Käärmeet taas on oppinut päässään yhdistämään vaaraan niin ne on sitten olevinaan jotenkin kamalia. Miusta vaskitsan pääkin on ihan liskon pää eikä käärmeen pää. Ei tulisi mieleenkään sekottaa niitä keskenään, mutta ehkä se johtuu siitä että oon aina kaikenmaailman elukoista tykännyt.
Ekaa kertaa näin vaskitsan kielen tuon kuvan avulla! Onpas kivan näköinen 
Tekis mieli tökkiä. Ainoat vaskitsat mitkä olen nähnyt on olleetkin lähinnä pikavilkaisu päästä ja sitten hännänpään vilahdus kun ne häviää paikalta. Kyitä sen sijaan oon tuijotellut paljonkin kun ne aina auringossa tokkuraisena keväisin lämmittelee. Melkein astuin kerran päälle kun kolisin peltokivikossa etsimässä sopivia murikoita ison ruukun pohjalle. Ei onneksi suuttunut mulle. Täpärästi väistin.
Nestehukkako lie raukalle tullu kesken matkan, vai liekkö joku lintu koittanu saada saaliikseen, no jokatapuksessa kurja loppu. Kaikkea sitä vastaan tullee kun tuolla luonnossa lenkkeilee.
Näitä kyykäärmeitä on sitten liikakin, korvasienessä ollessani kuvasin.
mie kyllä inhoan ihan kaikkia käärmeitä. minust ne on niin hirveitä otuksia, että toivon ettei tarvi niihin törmätä... Sammakot on kyllä mukavia :D Meil on kesäl ain piha "täynnä" pikku sammakoita ja on ne niin söpöjä :D
Minäkin olen oppinut inhoamaan käärmeitä ja varsinkin kyitä, meillä kun niitä riittää, pihapiiri täynnä ja aina ovat sisälle tulossa, kunpa niitä jotenkin vois karkoittaa, mutta en tiedä et onnistuuko mitenkään.
Suosi kekomuurahaisia ja siilejä niin käärmeet jää alakynteen. Onkos mitään muita käärmeensyöjiä? Siis jos ei nyt ihan kotkia saa houkuteltua pihaansa
Minä kans pelkään käärmeitä! Viidentoista vuoden aikana ei mökillämme niitä onneksi ole näkynyt, mutta kahtena viime kesänä on tullut ihan pihalle. Viime kesänä puri pitäjämme kesäjuhlissa pöydän alle jäänyt käärme erästä juhlijaa molempiin nilkkoihin, eikä jalat ole vieläkään kunnossa!
Kiitos neuvoista, mutta mistähän minä niitä siilejä saisin, meillä ei niitä ole luontaisesti, kekomuurahasia kyllä on ja kekoja pihan ympärillä.
Meidän tollot kaupunkilaishoitokoirat ottivat mittaa viikonloppuna rupikonnista. Kummallakin oli suu vaahdossa kun konna pisti paremmaksi. Luulin, että sen jälkeen ei kumpikaan olisi koskenutkaan konnaan, mutta tänään uudestaan. Vaahto vaan lensi suusta ja sitten heinää syömään. Minä kiikutin konnan vuorenkilpipenkkiin.
Lisätään vielä, että ei meillä saa koirat tarkoituksella kiusata sammakoita eikä konnia. Kiellän ja kommennan heti jos huomaan. Tosin oisin uskonut, että ensimmäisen kerran jälkeen ei koiratkaan olisi rupikonnaa enää maistanut, mutta mäyräkoiran muisti taitaa olla lyhyt.
Käärme taitaa olla ainoa eläin josta en pidä. Tai itseasiassa niistäkin pidän terraarioissa, onhan ne hienon näköisiä ja jotenkin kiehtovia eläimiä, mutta jos luonnossa törmäisin käärmeeseen, niin huh! En ole nähnyt käärmettä luonnossa vuosiin, ja pelko onkin kasvanut niiden "käärmeettömien" vuosien aikana, eli en tiedä minkä kohtauksen saisin jos nyt törmäisin kyyhyn. Menee kylmät väreet pelkästään ajatuksesta!
Jos käärmeet olisi vaarattomia niin en usko että pelkäisin niitä, koska ei se ole ulkonäkö mikä niissä inhottaa, vaan se vaarallisuus.
Anoppini koiraa puri mökillä pari kesää sitten kyynpoikanen kuonoon, ja siinä oli koiralla lähtö lähellä. Oli melkein viikon ihan tokkurassa koko koira, vaikka oli jo lääkärillä saanut kortisoonipistoksen ja muitakin lääkkeitä. Koira on iso (kultaisen noutajan kokoinen), mutta vauvakäärmeillä on ilmeisesti tuo myrkky ärhäkkäämpää, niin se sai koiruuden tosi huonoon jamaan.
Minä olin vähällä joutua käärmeen uhriksi tuolla patikointireitillä. Kuului vain sellainen sihinä polun reuntalta kun kävelysauvat sinne polun reunalle osuivat. Vähäksi aikaa jähmetyin paikalleni, hui kauhistus 
. Säikähdyksellä selvisin, mutta tulipa muistutus pitää kyypakkausta mukana. Varsinkin kun meille se koiranpentu tulee, niin pikkuiselle voi olla tosi kohtalokasta jos kyy pääsee puremaan.