Kevään ensimmäinen rupikonna ilmestui marjapensaan juurelle. Taisi olla jo vähän liian lämmin ilma, kun se kaivautui perä edellä kuokittuun multaan jäähdyttelemään.
Alkuperäinen kirjoittaja: Raakki
Oooh mikä mötkäle! Tuon rinnalla kalpenee ne hassut puutarhapatsaatkin jotka esittää erilaisia pieniä eläimiä. 
Päätin nyt kyllä että sitten kun minullakin on iso puutarha niin rakennan sinne sammakoille sopivat olosuhteet.
Tänään oli aika vilpoinen ilma, mutta jostain kummasta oli käärme ilmaantunut kellarin rappuun. Minulla on siinä kynnyksen edessä irtonainen kantattu pelti ja ihmettelin, kun se ei ollut paikallaan ja yritin sitä painaakin paikoilleen, mutta ei onnistunut. Sitten ajattelin, että sinne väliin on mennyt jotain roskia ja otin pellin pois ja siellä oli noin puoli metrinen käärme.
En oikein tiedä, että onko se kyy, kun on aika erikoinen tuo selkäkuvio.
Kuvailin sitä vielä valkoisessa muovilaatikossakin, mutta ei salamalla nyt saanut kunnon kuvia.
Raakki, eikös tuo ole vaskitsa?
Alkuperäinen kirjoittaja: zz
En tiedä, kun en ole aikaisemmin nähnyt tuollaista kuviota millään. Niitä ihan tasaruskeita olen pitänyt vaskitsoina ja tuota kuviota juuri ihmettelinkin.
Kuukkeloipas kuvahaulla vaskitsa. Nuorilla yksilöillä pitäisi olla tuon tyylinen kuviointi.
Alkuperäinen kirjoittaja: zz
Siellä taisikin lukea, että koirailla olisi tuon tyylinen sininen kuviointi. Sininen?
Alkuperäinen kirjoittaja: zz
Kirkkaamman sininen tuo kuvio näkyi kuvissa, joita kuukkelilla löysin. Kaipa se sitten vaskitsa on ja laitan sen kuvillekin nimeksi. Kiitos avusta - en olisi enää muuten jaksanut alkaa etsimään nimeä. Nyt täytyy äkkiä käydä perhosvalo tarkastamassa ja sitten sänkyyn, on aika kuitti olo päivän ulkoilun jälkeen. ;)
Raakki olet kuvannut kauniin liskon. Eikös tuo ole myös aika harvinainen. Ainakin rauhoitettu.
Rauhoitettuhan se kai on ja meillä noita näkee puutarhassa aika usein - tosin ensimmäisen kerran näen tuollaisen kuviollisen ja siksi olinkin vähän epävarma siitä.
Kaunis on!....Mutta en siitä kuitenkaan ihan hirveesti tykkää...
Hellyttävä vaskitsa. Muutaman kerran olen luonnossa onnistunut näkemään, ovat kuin kalevalaisia kaulakäätyjä mutta pieniä ovat näkemäni oleet Raakin komeaan vaskitsaan verrattuna. Laita nyt sopiva lehtikasa pesäksi valmiiksi, miksihän muuten ajattelen, että hän on vaskitsamamma? Miten sukupuolet erottuvat toisistaan??
Olenko nyt ihan hakoteillä kun kuvittelen että vaskitsat ovat ihan pieniä, eivät lähelläkään puolimetrisiä 
?
En minäkään ikinä noin suurta ole nähnyt. Näkemäni ovat olleet noin 30-senttisiä.
Vaskitsa jää yleensä alle 35cm:n mittaiseksi, mutta suurimmat olleet yli 50cm. Vaskitsa katkaisee herkästi häntänsä, kuten sisilisko, eikä häntä kasva enää samoihin mittoihin. Tästäkin syystä usein melkoisen lyhyitä. Lisää esim. Luontoliiton sivuilla.
Alkuperäinen kirjoittaja: zz
Kyllä tuo Raakkila on erikoinen paikka. Noin upea ja vanha rupikonna sekä valtava vaskitsa kaikkien niiden hienojen kasvien lisäksi!
Tuntuvathan nuo vaskitsat todellakin noinkin isoiksi kasvavan, omassa nuoruudessani Siuntiossa oli paljon vaskitsoja, mutten koskaan osunut näkemään kahtakymmentä senttiä pidempää. Kyitäkin siellä oli käsittämättömästi ja pojat aina tyttöjä niillä kyillä, elävillä tai kuolleilla, kiusasivat 
. Eikä myöskään ollut ihme jos rantakärmes luikerteli uimareissulla vastaan. Täällä Hämeessä en ole osunut näkemään minkäänlaista käärmettä tai vaskitsaa...eikä ole ollut niitä ikäväkään 
Kyselin isältäni ja hän kertoi että ilman muuta vaskitsat suuriksi kasvavat, hän on nuorena nähnyt niitä vaikka miten suuria.
Se on sitten aivan vaaraton lisko.
Minua hymyilytti tuo rupisammakon kuva. Vuosia sitten jouduin uusimaan anopilta perityn kukkapenkin, siitä piti kaivaa perennat ylös mullanvaihdon vuoksi (elämänlankaa ja valkojuurta). Tuumasin että enempää perennoja en tarvitse ja lupasin isännän veljen vaimoille että tulkaa kaivelemaan. He kaivoivat innoissaan mutta pian tuli iso huuto ja parku sekä vilkasta juoksentelua talon ympäri. Menin hätiin ja iso rupikonnon möllykkä siellä mulkoili. Kuvasin rupikonnan (ei ollut vielä digiaika) ja isännän kanssa veimme lapiolla röllin turvaan, leperrellen sille anteeksipyydellen.
Kyllähän minä ymmärrän, että voi hiukan säpsähtää kun rupisammakon näkee mutta totta viekööt en kyllä ala kiljumaan. Tai sitten minulla on refleksit tervaiset tai muuten hidasälyisyyttä.
Täytyy tunnustaa, että liioittelin näköjään aika paljon, kun arvioin tuon vaskitsan pituutta. Se oli minulla yön laatikossa autotallissa ja tänään yritin sitä mitan kanssa mitata, mutta eihän se suostu ihan suorana olemaan. Noin kolmikymmensenttinen se taitaa olla ja siltä on vissiin häntäkin joskus katkennut.
Vein laatikon ulos ja kyllä se heti notkistui ja vilkastui, kun aurinko sitä lämmitti laatikossa, vaikka muuten on tosi kylmä ilma.