Sammakko, konna, lisko, käärme

Isoja sammakoita oli jalkakäytävällä, ilmeisesti auringon laskiessa eivät oikein kyenneet loikkimaan sinne minne menossa olivat. Kannoin 3 kpl iltalenkin aikana läheisiin ojiin, muutkin kanssakulkijat olivat poloisten auton alle joutumisesta huolissaan. Kyllä lämpimät hanskat olivat oiva apu puuhassa ja sammakot yllättävän painavia, ainakin 100g väittäisin.

Keväällä sitten taas iloista kurnutusta luulen palkinnoksi kuulevani.kieli ulkoa

Joo onhan nuo aika hauskoja kömpelyksiä nuo sammakot. Meilläkin huomasimme kuluneena kesänä ainakin kaksi isoa rupikonnaa. Toinen oleili marjapensaiden alla, ja toiseen törmäsi välillä kasvihuoneessa. Aina oikein pelästyi kun se möyri mullassa ja hypähti niin että kuiva maa pöllähti kun se lätsähti takaisin maahan…



Pari kesää sitten kasvihuoneessa tai sen läheisyydessä asusti kyy. Kerran kun äiti kasvihuoneessa jotakin hääräsi, niin yhtäkkiä huomaa, että kyykäärme siinä rullalla kököttää semmoisessa mustassa muovilaatikossa. Kuulemma hiukan pelästyi :slight_smile: Mutta nyt ei olla nähty pariin vuoteen käärmettä kasvihuoneella. (ei kyllä haittaa)



Kivoja vaskitsakuvia tuolla aikaisemmin. Minäkin törmäsin kesällä vaskitsaan. Itseasiassa näin kaksi samalla kävelyreissulla! Jotakin vajaa puolimetrisiä olivat.

tässä vielä kuva.




Kammottava jättirupikonna asettui tänään poikkiteloin tielleni! Kiljuen pakenin ja kiersin toista kautta liiterille. ETTÄ MÄ INHOON NIITÄ!!! Sit se asettu mun haravan viereen ja piti sitä panttivankinaan! Koirakin nuuskutteli ja kaiveli siinä vaan. Toinenkin kelmi oli jo liikkeellä. Miten noista pääsee eroon???

Miksi pitäisi? Syövät varmaan niin paljon etanoita kesän aikana, että ainakin minä jään toiseksi. Symppiksiähän ne!

Aina saa kattoa mihn astuu ja pelätä niitä. Puskien alle ei uskalla kuvitellakkaan menevänsä tai altaalle…

Ei ne kimppuun käy naurua Reippaita puutarhurin apulaisia vaikka eivät missikisoissa pärjäiskään sydän

Höh, sammakot on kilttejä eikä tee kellekään mitään. En minäkään niihin koskisi (iik) Mutta koska on monta lasta olen oppinut sanomaan “OIH, katsokaa miten kaunis sammakko” -jolloin lapset riemusta kiljuen ryntää paikalle ja yleensä sammakko saa sätkyn ja puikkii piiloon jonnekin :smiley:

Käärmeet ois eri juttu, niitä en pihassa suvaitsisi.

Sammakko on oikeasti tosi kaunis kun sitä oikein katsoo.



Alkuperäinen kirjoittaja: Rosmariini&Timjami

Tipilintu, sorry, mutta näin “ei sammakkokauhusena”, minua ihan huvittaa tuo juttusi, että rupikonna piti haravaasi panttivankina :D. Rupikonnat on rumia, mutta tavissammakot aivan ihania, vähänkö olin ylpeä viimekesänä kun toinen sammakko otti ison suihkulähteen kodikseen ja toinen käytti kylpypaikkanaan pientä paljusuihkulähdettä kukkapenkissä :slight_smile:

Toissa kesänä kävi niin että mun kroksiin meni sammakko…olin tuossa lähi metsässä kävelyllä koirien kanssa ja minä ihmettelin että mikä kuiten tuola kengässä on kun tuntuu märältä ( ei ollut sukkia jalassa), otin kroksin pois jalasta ja sielä oli pikkunen sammakko, ihme sinänsä vielä hengissä…hyi hellevi jos se ois levenny sinne kenkään kuin haukan kakka asfaltiin…

Minusta sammakot ovat ihaniasydän yksi on jopa lemmikkinäkin, nimittäin sarvisammakko... hän on erittäin rauhallinen ja helppohoitoinen, hänellä on nimikin, Vennamo, on se vaan niin ihanasydän

Löytyykö muuten ketään, joka omistaa sarvisammakoita? Meidän Vennamo on jo pitkälle yli kymmenen vuotias, joten kiinnostaisi miten pitkäikäisiä kyseiset sammakot ovat? Googlen mukaan ne olisivat vain 5-6 vuotiaita, onkohan meillä sitten tooosi pitkäikäinen yksilö, vai onko muilla yhtä pitkäikäisiä?

Minusta rupikonnat ovat jotenkin viisaan ja kunnioitettavan oloisia, hienoja eläimiä.

Tässä rupikonna on noussut takajaloille isottelemaan koiralle

Sammakot on ihania. Toissa kesänä annoin yhdelle pusunkin, jos olisi vaikka muuttunut prinssiksi. Ei muuttunut, mutta hyvä oli ihan omana itsenäänkin.

Rupikonnilla on yleensä sellainen hieman “kypsynyt” ilme, kun niitä oikein läheltä tiirailee. Johtuukohan se maailman menosta ja ihmisistä?

Pelastin tuon kutevan naaraan ja uroksen kaverin savimontosta

Toukokuussa bongasin tälläisen pariskunnan, tuolla alimmaisella on mairea hymy.




Kait se on lustia heilläkin

Vähältä piti, etten töistä tullessa ajanut pakulla tämän tyttösen yli. Koitin käydä tömistelemässä, jotta hoksaisi vähän syrjemmälle mennä, mutta se oli päättänyt nyt just jäädä asfaltille aivan keskelle tietä lämmittelemään.

Voi hitsi kun hieno!