Miten saisi betonisten pihalaattojen välistä näppärimmin sammalen pois ja etenkin miten sen saisi pysymään poissa? En mielellään myrkytä, mutta voiko jotain kalkkilientä käyttää tms? Sammalhan on happaman maan kaveri, mutta kalkista jäisi tylsiä raitoja tummaan pihakiveen.
Semmoisella pikkuisella käsiharavalla itse raaputtelin pois nuo sammaleet. Lähtivät helposti kuin vain vetäisee rakoa myöten. Myrkyttää aion vielä kunhan lumet sulaa, näkyy olevan jotain heinätuppoja jotka ei tahdo lähteä hyvällä
Märkänä sammal lähtee helpommin. Jos kalkin liottaa väleihin veden kanssa, ei siitä mitään raitoja jää…mutta on myös kalkista pitäviä sammalia…8)
millä saisi sammalen pois kalliolta? laattojakin on, mutta kalteva kallio on paikka, josta sateella oikaistaan 
ja sitten on polvet ruvella... 
sammalta on just sen verran, että on kosteana liukas
painepesuria ei siis voi käyttää kun ei ole sähköä.
Aih, oih ja voih… kuin puukkoa rinnassa käännettäisi, kun joku haluaa sammalen pois. Ei käy tasan onnen lahjat, ei.
no enhän minä murhamies ole, muualta en sammalta pois halua kuin sieltä missä kuljetaan. Monet sammaleiset kivet ja sammalet sinänsä olen paikoilleen asetellut ja varjellut., lehmänsontaa suurella vaivalla saveen ja piimään sekoitellut sammalmurujen kera ja kastellut niin, että käsivarsia pakottaa. En vain tykkää kantaa saunavesiä järvestä sankoilla ja liukastua kostealla kelillä polvillani ja kyljelleni (mistä nahka irtoaa liuskana)
Akta, klipporna är hala.
Valtsun kannattaa tehdä puurappuset kalliolle hankaliin kohtiin. Tai jos kannat vain yhtä vesiämpäriä kerralla, tee edes köysirata tueksi. (Köysirata?) Siis köysiaita…
Olen raapinut sammalta pois laattojen välistä ja kiikuttanut sammalen ojanreunalle, johon “kasvatan” sammalta. Voi kun se tajuaisi kasvaa vain niissä paikoissa johon sitä haluaisin! No, ainahan voi yrittää ja jollakin voi olla pulmaan oiva niksi.
Valtsu, ei sitten auta kuin liottaa sammalet likomäriksi ja ottaa juuriharja kätöseen jos toiseenkin :)Siinähän on luultavasti seassa niitä harmaita tai vihreitä littania, joihin ei tehoa kuin dynam…Olikohan jotain leväsukuisia koko lätyskät?
t. nimimerkki “sammaleisen rapakivikallion pesijä”
niinpä. polvillaan ja juuriharjalla! ei ole mitään tehokkaampaa. paitsi laiskotus.
j kestävän kehityksen periaatteen mukaisesti sammal ja ne lätyskät kestävät. polvet tai juuriharja ei ikuisesti.
Hoh. Jospa tässä taas alkais kevättä ja rippijuhlia ajatella. Niin, sammal pitäis saada pois laattojen välistä - olis paljon kauniimman näköinen piha. Taitaapi vaan olla ettei poppaskonsteja löydy…? Pakkanen ja talvikaan ei tuhoa sitä.
Onko paikka sellainen että saisi vetäistyä painepesurilla? Siis ihan läheltä terävällä suihkulla (itsellä kurapuku ja suojalasit) ?
Kaikenlaiseen pikkukolojen näpräämiseen lyömätön ihmevehje on kaviokoukku. :)) En tulisi enää toimeen ilman sitä!!
Ja myös tavallisella lapiolla saa laattojen välistä halutessaan ylikorkean kasvuston pois. Itse en koskaan sammalta poista, vain heinittyneitä kohtia joskus. Varsinkin sateen jälkeen sammalsaumainen laatoitus on minusta valtavan nätti.
Lapiolla tarvitsee ylikorkeaa vain kevyesti lykäten “vuolla”.
Taimiväliharan nimellä ostin kauan sitten Gardenan varteen liitettävän kapineen. Pelittää sammalen ja juolavehnän juurien poistoon laattojen välistä, viimekesänä sitä mainostetttiin ihan laattasaumojen puhdistukseen pihalla. Seisoen työskentelyn katsoisin eduksi - tai vuokraa painepesuri konevuokraamosta keväällä, mattopyykkiin käy pienellä teholla samoin tein...
Painepesurilla minäkin olen sammaleen poistanut sellaisista paikoista, joihin se ei mielestäni kuulu.
Sammal oikeassa paikassa, kuten kivien päällä, on kaunista, mutta kukkapenkin valtaajana...
Ja sammalta pahempi on se ällönnäköinen lituska levä (?), joka taisi tulla ostotaimen kylkiäisenä! Siitä kun vielä pääsisi eroon!
Isolla ruuvimeisselillä raaputin sammalta pois pihalaattojen välistä. Minäkin tykkään sammalesta, mutta en laattojen välissä. Se kasvaa meidän pihassa niin epätasaisesti. Katoksen alla ja kuivissa paikoissa ei kasva, mutta sitten oikein rehottaa osassa pihaa. Ostimme jo Sammalsyöppöä, mutta siinä varoitettiin käyttämästä laatoituksen lähellä ettei vaan värjää laattoja! Se siitä aineesta ainakin sitten.
Keväällä täälläkin pihalaatoitus alkoi uhkaavasti paikkapaikoin vihertää, mutta nyt kuivana kautena merkkejä sammalesta ei onneksi enää näy. Sitä vastoin sammal viihtyy kukkapenkeissä ja kasvimaalla. Kokeeksi heitin kivituhkaa sammaleen päälle kukkapenkkiin...
Vast´ikään ostamassamme talossa on nurmikko alkanut ikävästi sammaloitua vuosien saatossa.
Miten saisimme sen jälleen elävöitettyä kauniiksi ruohomatoksi?
Kesä ja kärpäset, Rovaniemi mlk
Poistakaa sammaloitumisen syy. Kalkitkaa 10 -20 kg /100 m2 raekalkkia joka 3 vuosi.
Lannoittakaa 7-10 kg / 100 m2 Puutarhan kevät lannosta tai Biolan kanankakkaa ohjeen mukaan.
Lannoite mahdollisimman pian maahan, jotta se alkaa vaikuttaa.
Nurmikon
ilmastointi joko sellaisella ruohonleikkuriin laitettavalla terällä tai
ko. kengillä. Hiekan lisäys kasvukauden aikana.
Nämä toimenpiteet, jos maa on tiivistynyt ja onhan se, jos nurmi ei kasva ja kannattele juurillaan maata.
Nurmikkoa leikataan tiheästi ja annetaan leikkuutähteiden jäädä kasvustoon ravinteeksi.
Syyslannoitus PK-lannoksella 7 kg/m2
kopsasin tuon jutun samaltuvasta pihasta