Mulla marjapensaat on huonon savimaan takia istutettu koholla oleviin töppäreisiin. Nurmisilppu sanomalehtien päällä ei taho pysyä alamäessä. Nurmisilppu ilman sanomia pysyy kyllä ihan ok. Kuvittelisin, että jos marjapensaat on enemmän tasamaalla, niin homma toimii ja ei kovin usein sada sanomalehtiä. Onneksi meillä ei ole naapureita lähitienoilla, olis ollu niin noloo lennätellä vanhoja hesareita naapurinkin iloksi.
Kyllästyin nurmituppaiden kääntelyyn… ajattelin kokeilla tammenlehtitekniikkaa. Tulossa on kohopenkki keskelle “nurtsia”, paikka on vähän kuopalla, multaa ei ole vaan ratamo-apila nurmi kasvaa sorassa. Vähän ajattelin kokeilla ilman sanomalehtiäkin, tuolla on kompostillinen tammenlehtiä, jotka ei maadu ikinä jollei niitä silppua. Niitä pohjalle, kompostin pohjat ja multaa päälle.
Sanokaa äkkiä, jos tuntuu siltä ettei tule toimimaan, kohta aloitan 
Meillä sanomalehdet ja sen päällä reilunpaksuinen kuorikekate on toiminut jo useita vuosia marjapuskien alla. Ja on siisti! Valtsu, jos vaan laitat paksummin sanomia?
Tein muuten sanomalehtiteemasta kokeiluvariaation kuivaan ja kovaan rinteeseen isojen kuusien lähelle: levitin ylivuotisen lehtikompostin noin 10 cm kerrokseksi. Lisäsin päälle reilusti märkiä sanomalehtiä ja siihen päälle kuusenkuoriketta. Tarkoitukseni ei ollut tehdä heti istutusalustaa vaan vähentää rinteen yleistä kuivuutta. Ehkä jonkun vuoden päästä siihen voi jotain laittaa, jos tämä onnistuu. (Yhden sumakin istutuskuopan siihen jaksoin resuta kun paikka ja maaperä on muuten ideaali.)
Voiko sanomalehtipenkkitekniikkaa soveltaa myös metsätontille? Toimivatko sanomalehdet enemmänkin alhaalta tulevan rikkaruohokasvun estäjinä vai mikä se kikka niissä on? Tuoreen kangasmetsäisen pihan yhdessä kolkassa on aika kuivaa aluetta, ei siinä kasva edes rikkaruohot, mutta sijainti olisi hyvä perennapenkille. Tarvitaanko sanomalehtiä lainkaan, vaan teenkö enemmänkin sellaisen kohopenkkityyppisen, johon risuja ja lehtijätettä ym.?
Aurea, juuri noin - monivuotisten rikkojen ehkäisyssä sanomalehti toimii. Se ei kuitenkaan toimi puiden alla, vaan sinne on laitettava vahvaa juuriestemattoa, jotta puun juuret eivät valtaa penkkiä.
Silloin kannattaa myös kaivaa vähän syvemmälle - kohopenkki kuivassa paikassa vaatii kastelua tai siitä on tehtävä kuivan paikan kasvien penkki, kivikkokasvit ovat sellaisia.
Hei kaikille! Olen aivan hengästyneenä lueskellut palstaa jo lukemattomia tunteja kun tällaisen aarreaitan satuin löytämään!! Aivan valtavasti hyviä ideoita ja tietoa, ihania puutarhoja ja kukkia aivan loputtomiin! 
Etusivulla pitäisi ehdottomasti olla varoitus että sivusto aiheuttaa riippuvuutta, voit jäädä koukkuun jo yhdenkin käyttökerran jälkeen!! 
Mutta asiaan: Juolle on vallannut yhden vähälle huomiolle jääneen perennapenkin. Penkki rajoittuu takaa isoon katajapensaaseen, sen edessä on rivi nauhusta. Tähän asti asiat ovat vielä kohtalaisen hyvin. Sen jälkeen onkin silkkaa vihreää sotkua, muutama juolteen seassa kituva monivuotinen kasvi. Tämän alueen jälkeen reunassa kasvaa ja voi hyvin herttavuorenkilpi, jolle tuo juolle taas ei ole voinut mitään. Olisikohan tuo sanomalehtitekniikka toimiva tuossa? Mietin että jos kaivaisi päältä maata pois joko katajasta tai nauhuksista niihin vuorenkilpiin asti, laittaisi pohjalle sanomalehteä ja rajaisi sen muun penkin siihen. Toimiiko sanomalehti myös noiden alueiden rajaamisessa vai pitäisiköhän siihen olla jotain järeämpää tavaraa?
Annelie, tervetuloa koukutettujen vihreään joukkoon:) Sanomalehti ei riitä rajaamaan kasvualuetta rikoista, vaan siihen tarvitaan järeämpiä aseita kuten arvelitkin.
Sanomalehti toimii kasvualustassa olevia monivuotisten rikkojen juuria vastaan vanhan maan ja puhtaan kasvualustan välissä ja siinäkin on kylliksi lehteä ja multaa oltava.
Sanomalehden ja tukevan multakerroksen alla ennättävät rikkojen juuret tukehtua ennen kuin sanomalehti maatuu ja päästää lävitseen monivuotisten kasvien juurakot sinne pohjamaahan.
Suuri kiitos neuvosta!! Tuo juolle näyttää tosiaan olevan todella tehokasta leviämään.
Olisikohan aivan tyhmää tehdä tuota "penkkiremonttia" jo nyt syksyllä valmiiksi siten että antaisi noiden hyvinvoivien kasvien olla paikallaan ja asettua talvilepoon, mutta rajaisi ja pohjustaisi sen "saastuneen" alueen valmiiksi kevättä odottamaan lantoineen multineen? Sormia nimittäin syyhyttäisi päästä tuon juolteen herraksi mahdollisimman nopeasti! 
Sille korjatulle alueelle olen haaveillut hankkia sitten kevääksi jotain isokukkaista, esim. pionia nauhusten ja vuorenkilpien väliin.
Tartu tomeen vaan. Nyt on hyvä aika ja keväällä on muutoinkin kiirutta.
Tuo on niin totta! Ja kun kerran virtaa tuntuu kinttaassa olevan niin ei kai sitten muuta kuin lapio heilumaan. Saanpas nuo luetut sanomalehdetkin hyötykäyttöön.
Mikä on juolle? 
Juolavehnä, näin tuttujen kesken.. Ja voin sanoa että olen sen kanssa liiankin tuttu tätä nykyä. 
Juu sehän voi olla et etenkin kaikki Hesaria tilaavat tutut alkavat kohta kohota arvoon arvaamattomaan! 
Paikallislehden parisivuisella lipareella ei näissä puuhissa pitkälle pötkitä..
Niinpä tietenkin
Juolavehnä on vitsaus, joka leviää myös juuristonsa kautta, joten siitä ei taida päästä eroon muutakuin myrkyttämällä Round Upilla
On myös dyykattu paperinkeräyslaatikoita.. jos on tuollainen iso siirtolavamallinen, voi pistää ukon sinne laatikkoon sisään penkomaan 
Ei kai se mitenkään rikollista oo..
Sellainen havainto myös tehty, että jos unhottuuvat märkinä sanomalehdet sinkkipintaisiin kottareihin, kärsii sinkitys kovin ja tulee ruostetta kärryyn 
Kun tässä Pentin innostamana olen nurmikon kääntämisen sijaan harrastautunut sanomalehtitekniikkaan, niin sellainen juttu tuli mieleen, että kun painomusteetkaan ei ihan mustikkamehua ole, jotkut värit jopa jonkinasteisia haitta-aineita, niin koska nekin mahtaa maasta hajota? Meinaan kun sitä sanomalehteä saa helposti upotettua pieneenkin pätkään tolkuttoman monta kiloa. Yritin vähän “kevennettyä” versiota ja jo nyt, reilun kuukauden päästä pukkaa iloisesti juolavehnää ym heinää läpi.
Meillä myös ilmeisesti harakat tykkää, nyt just en ole vilpittömästi ihastunut sanomalehti-kuorikate yhdistelmään. Joku ölikkä tonkii ja silppuaa lehtiä silloin tällöin, vaikka katetta on päällä ihan reilusti.
Samoin pieni mutta ärsyttävä juttu on se, että joskus kasteluvesi siirtää katteen, ja sanomalehti sieltä paistaa iloisesti ja taas pitää katetta vähän siirrellä.
Nykyisissä sanomalehtien painoväreissä ei enää ole myrkkyjä. Värilliset mainokset saattaa jotain sisältää.
Dabblerin kanssa olen samaa mieltä juolavehnän suhteen. Ensikevään puutarhaintoilun eka ostos tulee olemaan round-up ! Juolavehnä-asiassa aion unohtaa kaikki ekologiset ja luontoa arvostavat periaatteeni…
Keväällä tein nätisti mansikkamaat, levitin mansikkakankaat ja niiden väleihin tein siistit käytävät joihin laitoin limikkäin 3-4 sanomalehden korkuisen paperikerroksen ja päälle parin sentin hakekerroksen.
Ja nyt syksyllä kitkin käytäviltä juolavehnää, pelto-ohdaketta ja leskenlehtiä jotka olivat kasvaneet juuristojaan ujuttelemalla lehtikerrosten välistä pintaan…
Kitkin myös rönsyleinikkiä joka näytti viihtyvät ihan sujuvasti lehdettömänä haketetussa lehtipuuhakkeessa…
Kyllä ne vain puolensa pitävät. Kerroinkos kun tuvepaalin läpi, kahden muovin sekä puolen metrin sisuksen läpi, oli hietakastikka pukannut vartensa?