Saimme naapurin metsätontin kaivausten sivutuotteena pari kuormallista saven- ja moreenin sekaista pohjamaata. Alun perin ajattelimme käyttää sen täytemaana sijoittamalla sen tontillemme loivaan rinteeseen rakennettavan terassin pohjaksi. Tällä hetkellä tulevan terassin paikalla on metsänpohjan päälle nostettu kasa soraa ja kiviä omasta kaivannosta, ja siihen pitäisi siis lisää maata saada. Nyt on kuitenkin tuon maan savisuus alkanut arveluttaa. Mitenkähän savensekainen pohjamaa käyttäytyisi rinteeseen nostettuna? Toimisiko se siinä lainkaan, liejuuntuisiko, routisiko, tulisiko kuiva kakku vai mitä? Vai pitäisikö siihen sekoittaa soraa tai muuta? Vai alanko kehitellä pohjamaalle muita käyttökohteita? Mihin se parhaiten soveltuisi? Olemme säilyttäneet metsänpohjan (alaosassa tuore kangasmetsä, rinteen yläosassa kuivempaa kivikkoa) sellaisenaan ajatuksena kehitellä metsäpuutarhaa ja rakentaa vain sopiviin paikkoihin "terassipöytiä" ja pengerryksiä.
Heitän veikan, että rinteessä savensekainen maa muodostaa kivikovan tinttapinnan, missä ei mikään elä. Sitä kannattaisi minun mielestäni sekoitella komposteihin sekä runsaaseen hiekkaan sopivalla turvemäärällä terästettynä.
Hyvä tilanne maanrakennuksen kannalta: rakennusprojekti vasta alkamassa ja hiesu- eli silttipohjaiselle tontille tullaan kärräämään paikoin jopa metrin verran täytemaata, joten nyt voimme valita mitä maata siihen tahdomme millaisenkin kerroksen. Kysymys: pyydänkö kärräämään ylimmääräisen läjitetyn saven pois samalla kun käy sieltä huomenna viedään pois läjitettyjä juurakkoja ja kiviä vai suositellaanko sitä nykyäänkin käyttämään jonakin kerroksena nurmen tai autopaikan alla?
lokkiloki, kysymyksesi ylimääräisen läjitetyn saven käytöstä löytyy nyt täältä. Laitoin sinulle tulemaan myös yksityisviestin, katsotko postiasi (oikea yläkulma).
Puhdas savi routii vähemmän kuin hiesu ja siltti, kumpikaan ei kuitenkaan sovi ajoteiden pohjaksi, siihen kohtaan laittaisin kyllä soraa sen metrin. Polkujen alle savea voi laittaa, mutta saven päälle pitää silloinkin sopia vielä paksu kerros soraa, koska savikin elää, eikä esim. laatat pysy paikoillaan. Viljelykasvit taitaisivat useimmiten pitää enemmän savesta, joka on ravinteikkaampaa. Joka maalajille löytyy kuitenkin kyllä kasveista omat suosijansa. Nurmen pohjaksi savi käy oikein hyvin. Tiivis savi ei välttämättä läpäise vettä niin kuin toivoisi, joten varo tekemästä vesiallasta väärään paikkaan. Varmaankin tontilta löytyy sopiva paikka savelle, ettei tarvitse viedä pois. Savella voi hyvin vähän muotoilla maastoa.
Käsittääkseni nurmikon alla tulisi olla mielellään vähintään 30 sentin multakerros (siis tiivistettynä tuo 30 senttiä). Jossakin puhutaan 20 sentistä mutta jos haluat että nurmikko kasvaa kunnolla, suosittelen tuota 30 senttiä. Jos pohjamaa on hiekkainen, sen ja mullan välissä voi olla savikerros kosteutta pidättämässä. Kannattaa googlettaa “nurmikon perustaminen” niin löydät hyviä ohjeita.
Kukkapenkkien kohdalla tulisi olla enemmän multaa, ja puut vaativat vieläkin enemän.
Kivet kannattaa säästää, niistä saa tehtyä pihalle vaikka mitä kivaa!
Niin tosiaan, ei sitä nurmikkoa ihan savelle kannata kylvää, jos haluaa hienon nurmikon. Heinät kasvaa kyllä savessakin, mutta joukkoon tunkee sitten rönsyleinikkiä ja muuta, koska alusta on liian tiivis. Mutta saveakin on sitten niin monenlaista: jos se nyt on sellaista mullan ja hiekan sekaista, josta ei voi kierittää mitään pötkylää, se ei vaadi multaa niin paljon, mutta jos se on tiivistä sinistä savea, josta saa hyvin muovailtua, kannattaa hankkia kunnollinen määrä hyvää multaa.
Meillä’ tehtiin uusi tie kvikovan savi7laidun nurmikon päälle. Ensin siihen eristykangas ja sen poäälle sepeliä1ä 15 cm. Sivuille kunnon ojat. Hyvin on kestänyt painavinekin autojen ajot. Ensimmäisen kesän jälkeen ajoimme vähän lisää sepeliä jonka haravoimme ajouriin. Erisytkangas on hyvä, sillä saveen uppoaa hiekat,sepelit,turpeet ja kaikki. Kun savi jämähtää paikoilleen se pysyy. kallistukset pitää huomioida.