Ei talvehtinut meillä.
Onko sulla Kurppa ollu mimmosessa maassa? Sen verran löysin tietoa, että pitäis olla tosi hiekkainen/kivikkoinen karu maa, mutta syvä. Tekee paalujuuren, ja juurakkoa vaivaa helposti joku mätätauti jota en osannut suomentaa äkkiseltään. Pakkasta pitäin kestää rapiat -30.
Hmmm… Jos pistäiski tuohon uuden kivikkopenkin kuppeeseen. Tuo alunperin suunnittelema paikka on tosi “muheva” paikka. Mutta höh, se on väärän värinen tuohon hempukkapenkin viekkuun. Mikä ongelma. 
Täällä on savipohja:/
Eli jotain toivoa on, jos teen perustukset hyvin. Savipohja se on mullakin, mutta nyt pitää muutenkin kaivaa ja kuivata yks kivikkokohopenkki, niin jospa se siinä pärjäis. Pittää saunan pohjaa varten tarkoitetusta sepelikasasta käydä salaojitusvermeet jemmaamassa tuota varten. 
Valkoisen silkkiyrtin kukinto illan hämärässä
Sorruin ostamaan Lidlistä karvassilkkiyrttiä. Onko mitään toiveita sen talvehtimisesta täällä?
Mesisilkkiyrtti vihdoin kukkii.
Vuosien haave ja vuosien junnaus loppui ja nyt niitä pukkaa. Riesa varmaan ja ei saisi istuttaa eikä myydä.
Ai noita on ollu myynnis Tokmannillakii…?
Aattein ostaa noita pihalle, kun sille voi munia iso hieno perhonen.
Jota Suomesta on tavattu epävirallisesti vain yhden kerran…
Hei! Onko muut silkkiyrtti kuin mesisilkkiyrtti luokiteltu haitalliseksi vieraslajiksi tai ovatko kovia leviämään? Tähtisilkkiyrtti kiinnostaisi…
Kukitaan.
Olin ihan varma, että silkkiyrtti on kuollut.
Mutta juhannuksen jälkeen se alkoi versoa.
Nyt kukitaan.
Silkkiyrtit, Asclepias
Silkkiyrtit kuuluvat oleanterikasvien heimon alaheimoon Asclepiadoideae, joka aiemmin on tunnettu käärmeenpistonyrttikasvien heimona. Suvun lajeja viljellään monivuotisina koristekasveina, leikkokasveina ja yhtä lajia, punasilkkiyrttiä, huonekasvina.
Purppurasilkkiyrtti, Asclepias incarnata
100 cm korkea, jämäkkävartinen. Purppuranvärinen kukinta heinä-syyskuu, Aurinko / Puolivarjo. Kasvualusta tuore/kostea, runsasravinteinen, turvepitoinen.
Nousee hitaasti keväällä. Houkuttelee päiväperhosia, kimalaisia ja erakkoampiaisia. Myrkyllinen. Lisätään siemenistä.
Kuva: Purppurasilkkiyrtti
1 tykkäys
Mesisilkkiyrtti, Asclepias syriaca
EU:ssa haitalliseksi säädetty vieraslaji
Mesisilkkiyrtti on säädetty haitalliseksi vieraslajiksi koko EU:n alueella. Haitallisia vieraslajeja ei saa päästää ympäristöön eikä tuoda EU:n alueelle, pitää hallussa, kasvattaa, kuljettaa, saattaa markkinoille, välittää taikka myydä tai muuten luovuttaa.
Mesisilkkiyrtti on Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva, oleanterikasvien (Apocynaceae) heimoon kuuluva kasvi, jota on tuotu Eurooppaan koriste-, perhos- ja mehiläiskasviksi. Laji on tärkeä mesikasvi perhosille. Mesisilkkiyrtin lehdet ovat monarkkiperhosen toukkien ravintoa. Yhdysvalloissa mesisilkkiyrttiä käytetään myös lääketeollisuudessa.
Mesisilkkiyrtti on näyttävä, monivuotinen ruoho, jonka tanakat varret voivat saavuttaa jopa kahden metrin korkeuden. Ylimpien lehtien hankoihin ilmaantuvat kesä-elokuussa pallomaiset kukinnot, jotka muodostuvat jopa yli sadasta sentin leveästä, ratasmaisesta, himmeän vaalean sinipunaisesta tai harvoin valkoisesta kukasta. Kukkien viehko, perhosia houkutteleva parfyymituoksu ja isot, alaspäin taipuneet violetit suojuslehdet vielä lisäävät juhlavuutta. Versot sisältävät valkoista maitiaisnestettä joka on myrkyllistä ja voi myös aiheuttaa ihottumaa tai silmävaurioita.
Kasvullinen leviäminen jälkisilmullisilla maavarsilla on voimakasta. Nykyiset lämpimät kesät saattavat riittää jopa lajin luonnonvaraistumiseen, sillä vaikka maanpäälliset osat kuolevat talveksi, juurisilmut voivat säilyä maassa talven yli.
Mesisilkkiyrtti muistuttaa muita vierasperäisiä silkkiyrttejä, kuten tähtisilkkiyrttiä (A. syriaca ) ja karvasilkkiyrttiä (A. tuberosa ), joita saatetaan Suomessakin kasvattaa puutarhan erikoisuuksina. Toisin kuin mesisilkkiyrtillä karvasilkkiyrtin kukat ovat oranssit, eikä sen maitiaisneste ole maitomaisen valkoista. Tähtisilkkiyrtin lehdet ovat pyöreämmät, ovaalin- tai sydämenmuotoiset, kuin mesisilkkiyrtillä ja kukat ovat pidemmät.
Viljelykarkulaisena mesisilkkiyrtti voi esiintyä monenlaisissa elinympäristöissä, kuten niityillä, metsämailla, tienpientareilla, ja joutomailla.
1 tykkäys
