(Vihannekset ja juurekset: Sinimailanen ( Alfalfa ) , Medicago sativa)
Sinimailanen alkoi kiinnostaa, kun on kuulemma hyvä viherlannoituskasvi ja kukkiikin kauniisti. (Kuvaa ei kyllä löytynyt, onko jollain laittaa?) Itujen idätyksestä on tuttu, mutta voiko aikuista kasvia hyödyntää jotenkin? Syödä salaattina?
No löytyihän se kuvakin sitten Wikipediasta.
Linkki
Googlailin sinimailasta, ja kyllä siitä löytyy paljon tietoa kuten esimerkiksi
[LINK]http://www.tiede.fi/uutiset/uutinen.php?id=983[/LINK]
, mutta ruuaksi käytöstä ei löydy oikein muuta kuin että voi käyttää idätykseen ja eläinten rehuksi.
Kuivattuna ja jauhettuna siitä tulee hyvää, hivenainerikasta viherjauhetta. Yhdesä mausteyrttien kanssa siitä saa mukavan lisän ruoanlaittoon.
Olen käyttänyt sitä viherlannoskasvina. Se kasvaa nykyään monivuotisena siellä missä ei enää pitäisi…
Ekan kesän kasvu on ainakin meillä savessa ollut melko heikko, mutta siellä missä se on talvehtinut se kasvaa sitä komeammin.
Jos aikoo talvehdittaa, ei saa leikata elokuun alun jälkeen enää alas. Talvehtiminen on Suomen olosuhteissa melko epävarmaa.
Kukinto on kaunis mutta kovin mitätön, ehkä noin kolmannes valkoapilan kukasta.
Kokemuksesta sanoisin että yksivuotisena viherlannoksena ihan tavallinen soppaherne lähikaupasta ostettuna antaa runsaamman vihermassan ja sitä ehtii kasvattaa kaksi kasvustoa kesän aikana. Jos monivuotista ajattelee niin puna-apila menestyy meillä varmemmin ja paremmin kuin sinimailanen.
Kokeilla toki kannattaa, idätettävät siemenet sopivat kasvimaalle myös.
Minulla on talvehtineet oikein hyvin monta vuotta. Alkuperäiset siemenet olivat just noita idätettäviksi tarkoitettuja.
Olikos Tita teillä hiekkamaa?
Onpa tietenkin, Ritterina 
Ja juuri tuon sinimailaspenkin kohalla on multakerroksen alla hyvästi karkeahkoa hiekkaa. Talvi- tai muustakaan märkyydestä ei ole pienintäkään havaintoa. Kompostoitunutta lantaa laitan keväisin, katan sitten heinällä ja sadettelen kuivina kausina. Satoa korjaan ennen kuin kukkii, kuivatan ja jauhan viherjauheen ainekseksi.
Kiitos Tita, näin muistelinkin 
Meillä savessa talvehtiminen on heikkoa, vain parsamaan laitamille vahingossa jääneet puskevat itsensä jopa ohuesta ruohokatteesta läpi…
Uskaltanemme jopa kahden kasvattajan laajalla kokemuksella päätellä että talvimärkyys lienee kohtalokasta sinimailaselle 
Henkilön kannattaa tietysti kokeilla, Lappeenranta kai on myös aika hiekkaista aluetta.
Heittelin piruuttani sinimailasen siemeniä potagerin tyhjään laatikkoon ja itivät varmaan kaikki.
Kuivata ajattelin. Annanko kasvaa syksyyn asti ennenkuin leikkaan? Ovat nyt noin 10 cm.
Minä kylvin kasvimaan perälle kovempaan, huonompaan kohtaan kolme riviä sinimailasta ruokakaupan siemenistä maanparannuskasveiksi. Riviin siksi, että pystyn haraamaan ja kitkemään. Hyvin lähtivät kasvamaan, sirkkalehtivaiheessa kastelin niitä joitakin kertoja, mutta eivät näytä suuresti kärsineen kuivuudesta. Aika hentoa se kasvusto on. Äsken huomasin ensimmäisen sinisen kukan jo pilkottavan. Mielenkiintoista nähdä, onko juurilla vaikutusta maan laatuun yhden kesän jälkeen (palsta on yksivuotinen). Ajatus on ehkä kasvattaa sinimailasta joka kesä eri paikassa, tilaa on, koska palsta on minulle vähän turhan suuri.
Sinimailanen eli alfalfa, Medicago sativa
on valkuaisainepitoinen hernekasvi. Sinimailasen alalaji on sirppimailanen, joka voi risteytyä sinimailasen kanssa.Vanha viljelykasvi. Hammaslaitaiset lehdet ja sinivioletit kukkaklusterit tekevät kasvista hyvin kiinnostavan. Vetää hyvin mehiläisiä ja perhosia puoleensa. Kestää erittäin kuivia kasvuolosuhteita. Käytettiin ennen rohdoskasvina.
Voi kasvattaa monivuotisena vain maan eteläosissa, talvehtiminen on kuitenkin epävarmaa. Yksivuotisena sitä voi kasvattaa Kemin seudulle asti.
Käyttö viherlannoituskasvina: Juuri erittäin voimakas ja syvälle tunkeutuva. Maan rakennetta parantava vaikutus voi säilyä useita vuosia,
Käyttö versokasvina: Rapeat idut, mieto ja raikas pähkinänmaku. Sopivat hyvin voileivälle ja salaatteihin.
Sinimailasella on symbioottinen suhde bakteerien kanssa. Sen juurinystyröissä elävät tietynlaiset bakteerit, jotka kykenevät sitomaan typpeä ilmasta ja tarjoamaan sitä kasville proteiinin muodostamiseen
