Pavosen heska käy melkein mille vaan kunhan se on kunnolla kompostoitunutta. Jos kuivikkeena on ollut turvetta, maatuminen on nopeaa. Purun kanssa kompostoituminen kestää pitempään. Itse - malttamaton kun olen - olen tosin käyttänyt jälkimmäistä jo puolen vuoden kompostoitumisen jälkeen lannoitteena ja katteena, perennoille sekä pensaille ja puille, mutta en syötäville kasveille enkä nuorille taimille. Kalkkia se joka tapauksessa vaatii. Täällä on hevonp-asiantuntijoita jotka osaavat paremmin vastata, esim. Titamiini.
Mulla on uusi perennamaa rakentumassa. Levitin omppupuun alle huushollin jätepaperivaraston ja niitten päälle 20-30 cm paksaa, jonka katoin paksulla kerroksella koivunlehtiä. Siihen istuttelen keväällä sitä sun tätä ilman muokkauksia, sillä uskon lierojen ahkeruuteen siinä asiassa. En siis kierrätä lehtiä kompostorin kautta muuta kuin satunnaisesti, jos väliainetta sinne tarvitaan.
Nimenomaan tuohon kompostoitumiseen vaikuttaa kuivikkeen määrä ja laatu ja tavaran kosteus. Turvepaksaa käytän ihan sellaisenaankin kun aina ei ehdi kompostoimaan. Purupaksapenkit paljastavat itsensä myöhempinä vuosina kasvamalla herkkusieniä.
Meillä on puruihin kuiviteltua pavosen heskaa eikä sienenkasvua ole ollut mitenkään sanottavasti, vaikkakin tänä kesänä on sieniä ollut säistä johtuen vähän vaikka missä en ole huomannut että mitenkään enempää olisi pavosen heskoissa.
Tuhkaa käytän ph:n nostajana vaikka missä. Se myös sisältää kivennäistä joten kalkitsijana viiden tähden luokkaa. Eli kalkinsuosijoille tuhkaa surutta niin kyllä kasvaa.
Minulta on mennyt vähän ohi se lämpökompostorikuume, vaikka olin jo parikin kertaa jopa kaupassa asti niitä hipelöimässä. Minua jäähdytti niiden pieni sisätilavuus ja suuri hinta. Joten ainakin vielä meillä jatketaan halpakompostorilla (eristämätön) keittiöjätteiden kompostointia 8-9 kk/ vuosi. Puutarhajäte mätkitään puiseen kehikkoon, joka on alkanut elämänsä perunalaatikkona (siis perunanviljelijällä), maalattiin punamultamaalilla ja muuttui avokompostiksi, joka asustelee ojan päälle laitetulla kuormalavasillalla. Ainakin nyt sateisena kesänä on toiminut kovasti.
Välillä olen tuumaillut toisenkin kylmäkompostorin ostamista (juuri näitä eristämättömiä halpamalleja) mutta tähän asti tuo ainutkin on popsinut mukisematta parin talouden keittiöiden tuotokset.
Katsomassa minäkin olen käynyt niitä pikakompostoreita, mutta hankittuna on vain yksi eristämätön halpismalli. Täällä haja-asutusalueella ei ole niin nöpönnuukaa, miltä se kompostori näyttää, eli takimmaisella takapihalla niitä omatekemiä lodjuja ei katsele muut kuin minä. Taajamissa täytyy laittaa asioita eri järjestykseen, se on selvä, muillakin perusteilla kuin vain kompostorin toiminta.
temskukan jutusta "...joka asustelee ojan päälle laitetulla kuormalavasillalla." uskonhan minä kun sanot, että käy ja mullaksi muuttaa. mutta kun minulle on opetettu, että millä tahansa kompostilla on oltava maakosketus, että madot sutjaksti pääsevät liikkumaan eri kerroksissa komposti kulloisenkin lämpötilan mukaan. sulon sopivuuttakin lehtikompostoriksi juuri tuon takia epäilen; ainakin pitäsi pohja hyvin rei’ittää.
Sekaan menee tietysti multaa kun juurineen laitan rikkiksiä ja mitä milloinkin, ja myös etu- ja takaosastaan on osittain ojanpenkassa kosketuksissa maahan. Tämä näyttää riittävältä. Ja varmasti tämä sateinen kesä piti huolen kosteudesta. Tuon kompostin osoite jäi tuohon vähän vahingossa kun laitettiin se siihen "ensin, tuumataan sitten". Jos ensi kesä vaikuttaa kuivalta on se lopullinen paikka vain keksittävä. Toisaalta tuo paikka on mahdottoman kätevä, ei vie kasvatustilaa, ei ole traktorien tiellä ja molemmin puolin ojaa on siihen helppoa kipata. Unohtamatta visuaalista symmetriaa . Jollen sitten ota pois sitä kuormalavaa sieltä alta koska siellä on jo ojanpohjalla salaojaputki, ja näin se laatikko tulee vain hiukan alemmas ja aina vain työskentelykorkeus (lue lisääminen ja sekoittelu) käy yhä vaan helpommaksi...
no niin, eihän se ihan tyhjän päällä olekaan. ilmankos hyvin toimii. ja kyllä, sadekesinä - tai kun viitsii tarpeeksi kastella, kompostit toimivat vauhdikkaasti.
Temsku -kun kompostori jäätyy talvella, niin käyttäkää lantatunkiota - sehän ei jäädy edes kiljuvimmilla pakkasilla. Sinne vain syvä kuoppa, jätteet sekaan ja lantaa päälle. Ei mene myyrät eikä linnut tonkimaan. Keväällä ei ole mitään muuta kuin multaa löydettävissä.
Ei ole meilläkään eritstettyä kompostia, mutta lantatunkio pelastaa jäiden aikakauden eli keskimäärin tammikuulta huhtikuulle.
Meidän hevonpeetunkio on tuolla toisella puolen tietä ja mäen päällä; epäilen ettei ketään kuitenkaan innostuta talvella sinne viedä keittiön jätteitä. Ei, minä käytän jätehuoltoyrityksen palveluja, sillä maksaa ne pitää kuitenkin. Onhan se kivempaa että kuskilla on edes talvella jotain haettavaa. Olen tinkinyt äärimmäiseen tappiin sen hakukertaharvuuden mutta tämän enempää ei kuulemma onnistu.
Olisi kiva tietää paljonko jätettä ihmisen on laskettu tuottavan per nenä.
Lämpökompostorista tyhjennettävä keskenmaatunut raakakomposti pitää jatkomaaduttaa. Se tapahtuu helpoimmin kerrostamalla se avokompostiin puutarhajätteen kera, siis haravoitujen lehtien, naattien tms kanssa kerroksittain. Hevonpeetä voi oikein mainiosti lisätä kerroksina samaan kasaan.
Avokompostiksi käy hyvin lautahäkkyrä, vaikka kuormalavoistakin koottu. Kokoa sillä pitäisi olla vähintään kuutio, eli neljästä isosta lavasta saa hyvinkin sen vähimmäiskoon täyteen. Toki jos haluaa esittelykelpoisemman niin kannattaa uhrata rakentamiseen vaikkapa ns betonilautaa ja tehdä nätti "karsina" ja vaikka vielä maalatakin se kauniisti.
. Jollen sitten ota pois sitä kuormalavaa sieltä alta koska siellä on jo ojanpohjalla salaojaputki, ja näin se laatikko tulee vain hiukan alemmas ja aina vain työskentelykorkeus (lue lisääminen ja sekoittelu) käy yhä vaan helpommaksi...