Kiitos Nuu 
!
Nyt sitten vielä tietysti toivon, että jollain on tietoa ja/tai kokemusta. Onnistuuko suopursun siirto metsästä, tai suolta happaman maan paikoille kotipihaan ja miten se parhaiten tapahtuu. Voiko siemenistä kasvattaa ja kauanko menee, että kasvi on edes jonkin kokoinen?
Rakastan sen tuoksua yli kaiken ja olisi tilaa rondojen kanssa yhdessä kasvatella, sekä saada pikkuhiljaa myös omaa ns. "minimetsää" vanhalle peltomaalle. Onnistuuko, onko kokemuksia ja millaisia?
vanhoja kokemuksia näin alkuun…
Testeri olikin kyllä todella onnistunut, jos sisälläkin ja keinovalossa. Olisipa kertomassa vielä lisää miten jatkot ovat sujuneet.
Ei suopursu tosiaankaan kasva metsässäkään aina suoperäisessä maassa ja se on saanutkin minut miettimään, saisinko menestymään itsellä. Ainakin puolukat ja mustikat ovat levinneet aivan itsestään, kun alkuun päästiin ja siemenistä selvästikin ovat puolukat lähteneet. Kiitos mai-lee!
Sinix, täällä myös eräs suopursun ystävä.
Siirtokokeiluja olen tehnyt useampiakin, vaihtelevalla menestyksellä…pari kertaa olen koettanut ihan normi juurakoilla, kastelu oli luultavasti hieman kitsasta, ei menestystä vaan kuivuivat pois.
Vuosi sitten keräsin näihin aikoihin siemeniä (joiden kypsyydestä ei tosin ollut aavistustakaan…) ja koskapa rhodotkin ovat suht helppoja kasvattaa siemenestä, piti tietysti kokeilla tätäkin. Kylvin kokeeksi kourallisen, tulos: n. ziljuuna mikroskooppista pursuntainta…tai no oli niissä kovasti samaa näköä ainakin.
Kovin hitaasti kasvoivat kesän mittaan, nyt pikkaraiset ovat siirrettyinä "keinosuolleni" hillapuskan viekkuun, keväällä nähdään onko heistä eläjiksi.
Tänä syksynä kaivelin mökiltä taasen juurellisia pätkiä, tällä kertaa vähän tuon testerin tyyliin. Nimimerkillä pitäähän tämän nyt onnistua…Hakkuupaikalla oli myllätty aika lailla ja maavarsista oli pukannut kesän mittaan paljon uutta versoa, lyhyttä natsaa. Eikun uusi yritys.
Raporttia seuraa näistäkin kevväämmällä…
Minäkin aion kokeilla ensi kesänä,olis niin ihana haistella tuoksua omalla pihalla keväisin.
Olisihan oma kukkiva suopursupuska kesällä upea. Laiton turveharkkopenkiin taas kerran suopursua keväällä, tuohon Testerin tyyliin. Huutelin ojankaivajaporukalle, saako suosta just nostettuja juuria muutaman poimia kukkapenkkiin. Luvan sain, kastelin ja katoin turveharkonpalasilla, kaarnalla ja lehdillä. Ei ole kuollut, muttei kasvanutkaan.
Mökillä olen omalta maalta useamman kerran juuria kaivanut sammalkerroksen alta, silkan kallion päältä. Kasvuun lähtöä ei ole tapahtunut metsäpuutarhassa, kun vain viikonloppuisin olen kastellut. Harso kai pitäisi olla haihtumista estämässä.
Kiva kuulla että olette muutkin suopursun ystäviä ja kokeiluita on. Minä haen tutun metsästä alkua ja kokeilen keväämmällä vaikka piskaskokeilua juurrutushormonilla. Samoin kokeilen siemenlisäystä! Eihän niin yleinen kasvi metsässä, voi olla niin vaikea kasvattaa, kunhan vain olosuhteen saa oikeiksi. Sen tiedän, että koko kasvi on myrkyllinen. Tiedä häntä vaikka karkoittaisi hajullaan (voimakas haju) meillä risana olevat vesimyyrät ja rusakotkin. Kerrotaan kokemuksista sitten, niin voivat muutkin innostua!
Suopursun istutuskuoppaan kannattaa laittaa pohjalla emuovi, joka estää pidättää vettä. Hapan maa, nin eköhän ala kasvaa.
Minun tekosuossani kasvaa ja kukkii hyvin.Istutuksen jälkeisenä kesänä pitää kastelusta huolehtia. Muutenkin jos haluaa rehevän kasvun kannattaa ainakin alkuksällä kastella.
Meillä kasvaa suopursu hiekkakankaalla metsänreunassa. En tiedä mistä lie kulkeutunut tänne, mutta ei näy kuivuus haittaavan.
Suopursuki on nätti ku sitä läheltä kattoo 
Onhan se kaunis ,mutta aivan järkyttävän pahan hajuinen. Suopursu aikaan en voi kävellä metsässä jossa noita on paljon kun saan hirveän migreenin hajusta.