Loput posliinirikot saa lähdön vasta ensi keväänä lopullisesti, joten ehdit miettiä ja minä kertoa kasvaako paahteessa!
Meillä on tosi haasteellinen tuo sisääntulopiha. 
Siinä on jyrkkä pikku rinne ja sitten ilmansuunnat menee niin, että kuvaa katsoessa edessä on etelä ja vasemmalla itä (ja talo) ja oikealla länsi. Edessä päin on iso tammi mikä varjostaa etupihaa. Koivulle toivottavasti saadaan kaato lupa.
Ja nuo ruusumarjapensaat haluan pois - ne eivät mielestäni sovi puutarhaan. Ja noi ruusupensaat siis kiertävät koko tuon matkan.
Eli puhutaan varjoisasta etupihasta. En kyllä tiedä kuinka paljon ilta-aurinko pääsee sen jälkeen pihalle kun tuo koivu lähtee.
Tykkäisin siitä, että ruusupensaiden tavoin olisi jotain rajaavaa "pensasta" tuolla rinteen yläpuolella, mutta tuo itse rinne saisi sisältää muutakin kuin rikkaruohoja ja noita vuorikilpiä(?), joista en oikein tykkää.
Olen päässäni pyöritellyt sellaisia kasveja kuin alppiruusu, atsaleat, kuunlilja, särkynytsydän, kesäpikkusydän, tuoksukurjenpolvi, jaloangervo… Vähän siis mietin sopisiko esim. alppiruusut ja atsaleat tuonne rinteen päälle vai onko se niille huono paikka? Kasvavatko liian leveiksi? Enkä oikein saa ajatusta kasaan mikä olisi paras tapa saada tuo rinne edustavaksi. 
Mielestäni samaa kukkaa saisi olla vähän enemmän…
Mielipiteitä siis kaivataan! 
Alppiruusuja ja atsaleoja olen kyllä nähnyt rinteessäkin, mutta kuvan perusteella en kyllä osaa sanoa, olisiko tuossa riittävän kosteaa niille. Kuivaan niitä ei kannata yrittää laittaa. Nuo perennat nyt ainakin vaikuttaisivat sopivilta. Niitä kun laitat isommat määrät kutakin, niin etköhän jo pääse hyvin alkuun. Tiedätkö tarkemmin mitä ruusuja nuo ovat? Jospa ne eivät sovi aidaksi, mutta pienemmäksi ryhmäksi kuitenkin?
Minusta ei ollenkaan haastava, mutta hyvällä tapaa persoonallinen piha. Näen siinä vain mahdollisuuksia. Tammikin on jo karismaattisen kokoinen. Saanko kysyä, milloin talonne on rakennettu?
Olen samaa mieltä ruusupensaiden poistamisesta.Ja toisekseen poistaisin tuon nurmikontapaiden heinämaton tuolta alueelta ja rajaisin jollain tapaa sisääntulon kasvillisuusalueet ja kulkuväylät toisistaan. Pihapiiri ja talo vaikuttaa perinteikkäältä ja arvokkaasti ikääntyneeltä, joten kaikenlaiset betonikivet pitäisin poissa tontilta.
Loisin tilalle mielettömän lehdon. Tammeen tulee myöhään lehdet, joten aivan ihanteellinen paikka jouluruusuille, vuokoille, kiurunkannuksille, esikoille, kieloille, skilloille, kevättahdille ja monille muille sipulikukille. Lisäksi muita perennoja, jotka nousevat myöhemmin vaikkapa noita mainitsemiasi perennoja. Kotitaloni tammien alla oli aina multava maa lehtikarikkeesta, harkitsisin atsaleoille ja alppiruusuille mahdollisesti ihan muuta paikkaa.
Talo on rakennettu alkujaan 1930-luvulla, mutta 60-luvulla nostettu kahteen kerrokseen. Kyse on siis todella vanhasta pihapiiristä.
Tässä vielä kuva. Ja nuo ruusupensaat ovat siis niitä ruusumarjapensaita, mitä löytyy joka toisesta 70-luvun kerrostalo miljööstä 
Jos nuo rodo kasvit ovat vääränlaisia korvaamaan noita ruusumarjapensaita, niin tuleeko kellekään mieleen mikä kauniisti kukkiva (ei keltainen) voisi sopia noiden tilalle?
Ja voisiko niitä rodoja ajatella tuohon vasemmalla ja oikealla olevan ruusumarjapensaan tilalle?
Ensi keväänä tuo syreenikin joutuu "saksien" käsittelyyn 
Tuostahan saa kivan sisääntulon!
Ruusujen juurivesojen poistamisessa on kova homma, ehkä kaivuria tarvitaan, mutta olen samaa mieltä ettei ne sovi tuolle paikalle. Mutta sireeni sopii kyllä hyvin tuon aikakauden pihalle, ja jossain määrin kunnioittaisin 30-lukua. Varovainen saksiminen ei varmaan ole haitaksi.
Ruusu ei näytä yhtä korkealta kuin nykyajan kurtturuusut ovat. Mitähän laatua tuo on…?
Tuon ikäinen koivu saa varmasti kaatoluvan, kun ilmoitatte sen iän ja että se on laho…Koivu elää n. 60 vuotta.
Pakko pitää puolustuspuhe vuorenkilvelle: itse tykkään vuorenkilvestä, se on hyvä puiden aluskasvi pitämään rikkaruohot loitolla (vihaan kitkemistä). Se myös tykkää karikkeesta. Ja vuorenkilvestäkin löytyy eri värejä ja jopa kirjavalehtisiä. Ilmiselvästi se myös tuossa viihtyy.
Kurjenpolvet ja Pisaralehden ehdottamat kielot ja esikot voisi ehkä myös viihtyä?
Pensaskandidaattia en osaa ehdottaa, mutta angervoissa on monia hyviä, joihin tulee myös kivat syysvärit. Rinneangervo, koivuangervo, ruusuangervo, keijuangervo…Koivun lähtö lisää ihan varmasti vähintään kevätvalon määrää.
Koivun alla on vanhaa kiviaitaa? Kaivaisin sitä näkyville!
Tässä jo vähän hahmottelin (vaikka nukkumaan piti jo aikaa sitten mennä). Et noittein ruusumarjapensaiden (mitä lie ovatkaan) tilalle voisi olla näyttävä yhtenäinen rivi koivuangervoa, vakoista. Voisi siis olla aika raikas tuossa. Sitten mietin siihen ihan kulmaan sitä särkynyttäsydäntä ja sen alle kesäpikkusydäntä. Sitten vasemmalle rivi jotain jaloangervoa (tummempaa kuin oikealle) ja sitten sen vieressä osittain limittäin voisi olla kotkansiipisaniaista vähän enemmän (nyt siinä on yksi). Sitten oikealla voisi olla vaaleapunaista jaloangervoa ehkä sulkajaloangervoa(?) ja sitten sen alla kuunliljaa.
Voiskohan noi mitenkään toimia?
Hyvä idea Imikkä - täytyy katsoa onko siellä oikeasti jotain kiviaitaa piiloutuneena enemmänkin heinän sekaan.
Tässä jo vähän hahmottelin (vaikka nukkumaan piti jo aikaa sitten mennä). Et noittein ruusumarjapensaiden (mitä lie ovatkaan) tilalle voisi olla näyttävä yhtenäinen rivi koivuangervoa, vakoista. Voisi siis olla aika raikas tuossa. Sitten mietin siihen ihan kulmaan sitä särkynyttäsydäntä ja sen alle kesäpikkusydäntä. Sitten vasemmalle rivi jotain jaloangervoa (tummempaa kuin oikealle) ja sitten sen vieressä osittain limittäin voisi olla kotkansiipisaniaista vähän enemmän (nyt siinä on yksi). Sitten oikealla voisi olla vaaleapunaista jaloangervoa ehkä sulkajaloangervoa(?) ja sitten sen alla kuunliljaa.
Voiskohan noi mitenkään toimia?
Hyvä idea Imikkä - täytyy katsoa onko siellä oikeasti jotain kiviaitaa piiloutuneena enemmänkin heinän sekaan.
Kaunis ja myös uniikki talo. Ymmärsin jotenkin, että punainen rakennus oli talo, mutta se taitaa olla piharakennus. Kuvien perusteella on hiukan haastava hahmottaa näkymiä eri suuntiin, ja erityisesti kaltevuuksia.
Imikällä oli hyviä ideoita. Olen samaa mieltä, että rakennuksien aikakautta tulee kunnioittaa. Rhodot kannattaa sijoittaa paikkaan, jossa ei aurinko paahda ja jos pihalla on esim. kuusia, kuusiaitaa tai muita havuja, niin sellaisten läheisyydestä voisi löytyä luonteva paikka. Ruusupensaiden tilalla haasteena voi olla liian “emäksinen” pH, kun puu tuottaa lehtikariketta (kun pitäisi olla pikemminkin neulaskariketta) tai sellainen (havu)metsämaa tyyppinen humuspitoinen maa.
Koivun minäkin kaataisin. Ei tuo lisäarvoa pihalle. Sen sijaan jaloja lehtipuita kannattaa vaalia. Suurina ne ehdottomasti luovat upean tunnelman (vehreys, ja korostaa pihapiirin historiaa ja myös nostaa tonttinne arvoa, sitäkään). Imikän kanssa olen samaa mieltä, että syreeni kuuluu, ehdottomasti pihapiiriinne aikakauden ja tyylin puolesta. Alas en sitä leikkaisi, koska minusta paksut ja känkkyräiset oksat tekevät siitä arvokkaan syreenivanhuksen. Toki tiedän, että vanha syreeni voi olla niin ruman näköinen, ettei tiedä miten leikata. Omalla pihallani on myös vanha syreeni, joka on vähintään 40-50-luvulta. Muoto on kaamea, mutta tein aluksi niin, että leikkasin kaikki kuivat ja kuolleet oksat/rungot pois ja sitten olen varovasti leikannut kuivimman näköisiä oksia sieltä täältä, mutta vain 100-130cm korkeudelta ylöspäin (kokonaiskorkeus vain 2m). Tyvi ja runko saa olla minusta uurteinen ja vanha, yritän nuorentaa vain latvusta.
Imikästa riippumatta olin itsekin ajatellut juuri koivu- rinne ym pensasangervoja. Minusta ko. angervot pitää tasaisen pallomaisen muodon ruusuangervoa paremmin. Nämä “suurilla” ja pyöreähköillä lehdillä varustetut angervot ovat siistinnäköisiä kesä ja talviasuisina. Ja kaunis syysväri.
Kannustan ehdottomasti kaivelemaan heinikkoa ja tutkimaan löytyykö alka kiviaitaa. Meillä oli kiviaidan tapaista ja lisäksi luiskan kenttäkiveystä jäänyt nurmikon alle. Joidenkin mielestä rinne on ongelmallinen mutta minusta ovat mahdollisuuksia ja kun niistä ottaa hyödyn irti, niin voi saada todellisia mestarillisia kohtia pihalleen.
Ihanan näköinen talo! Muuhun en osaa ottaa kantaa, kun en osaa oikein kuvista kokonaisuutta hahmottaa, mutta koivuangervon puolesta puhuisin. Aina kaunis, eikä sille tarvitse tehdä mitään, mutta kestää alasleikkuunkin jos jostain syystä tarvis.
En tiedä vielä kuinka paljon tulee lisää valoa kun tuo koivu otetaan pois. Mutta kestääköhän koivuangervo, jos paikka on varjoisa tai vain osan päivästä aurinko paistaa?
Oikein harmittaa, että on talvi… haluaisi päästä jo tonkimaan ja selvittämään jatkuuko kivimuuri myös tuolla kulmalla! 
Monille kasveille puolivarjo (osa päivästä varjoa, osa aurinkoa) ja kevyt lehtipuiden latvusten varjostus on ihanteellisin. Lähinnä vaan perennoissa (paahteen kivikkokasvit ym.) ja kesäkukissa on aurinkoa ja paahdetta janoavia, mutta muuten voisin ajatella että tuo tammi ei kyllä VARJOSTA, vaan suojaa pahimmalta paalteelta 
Tammi itekin on valoisassa viihtyvä puu, ja kasvutavaltaan leveitä ilmavia oksia muodostava.
Minusta koivun pois-ottaminen on hyväksi sen takiakin, että kaikki koivusta 10m säteellä oleva muu kasvillisuus: nykyinen tai tuleva menestyy paremmin, eikä kituen, kun ei tarvitse kilpailla vedestä koivun kanssa. Meillä pihan vanhatkin kasvit virkistyivät silminnähden koivun kaatamisen jälkeen. 
Pisaralehdellä: mahtaisko sinulla olla kuvaa siitä kertomastasi syreenistä?
En ajatellut missään nimessä kaataa syreeniä vaan vähän siistiä sitä kun nyt se on tuollainen epämääräinen pensas ja niitä uusien alkuja on joka paikassa.
Mahtaako olla muuten mahdollista ottaa noita uusia alkuja ja siirtää uuteen paikkaan vähän niinkuin aidaksi?? Jos on niin tietääkö kukaan mitä tulisi ottaa huomioon?
Kiitos kaikille hyvistä ajatuksista tuon etupihan suhteen!
Voihan harmi 
kun ei ole pihasyreenistä kuvaa. Täytyypä joku päivä, kun olen valosalla kotona, napata kuva. Onhan se edelleenkin kuin suoraan kummitustalonpihasta. Känkyräinen. Vanhempieni pihalla taas on 3-4 metrinen n. 50-luvulla istutettu syreeni, monirunkoinen pieni “puu”, seki on tosi kaunis. Maltilla pitää leikata, ettei syreeni villiinny vesomaan. Minulla varsinkin nuo unkarinsyreenit vesovat niin vietävästi jos jos yläosaa koittaa pitää tuuheana leikkuilla.
Unohdin sanoa, että leikkaa keväällä, näet silmuista tai “viimeistään hiirenkorvista” missä oksassa on eloa ja missä ei. Jos tyvellä on kuolleita lahoja runkoja niin ne ovat yleensä jo puoliksi irti ja lähtevät kun vähän vääntää.
Voi siirtää. Kevättä suosittelen ajankohdaksi, ennen kuin vesoissa puhkeaa lehdet. Kun tekee siirron keväällä:
-maa on kosteaa + ilma viileää
-lehdet ei vielä puhjenneet
------->>>> taimet haihduttaa vähemmän eikä “nuupahda” siirrosta kuten siinä tapauksessa että siirtäisi myöhemmin kesällä…
Hei! On taas se aika vuodesta, kun ei malta millään olla suunnittelematta pihalle uusia istutuksia. Parin vuoden jahkailun jälkeen ajattelin lopulta muuttaa sisääntulomme risuisen norjanangervorivin istutusalueeksi, johon tulisi perennojen lisäksi muutama havu ryhtiä tuomaan. Norjanangervoille keksin jo uuden paikan pihamme laidalta.
Alue on talon itäseinustalla. Aurinko paistaa siihen aamupäivällä, joskin silloinkin osan ajasta puiden lomasta. Kotkansiipi, siperiankurjenmiekka ja jättipoimulehti ovat tällä hetkellä vailla kunnollista kasvupaikkaa, joten ne voisivat muuttaa tuohon. Pari erilaista kuunliljaa siihen voisi jakaa myös. Etureunassa kasvaakin jo kevätkaihonkukkaa, eli se saisi jäädä.
Suurin kysymys on, että mitä havuja tuohon istuttaisi. Varaston ikkunan kohdalle ajattelin jotain korkeaa ja rappusten puolelle pari matalampaa. Pinta-alaa ei kuitenkaan ole kovin paljon. Arvioisin, että alue on noin 2 m x 5 m. Kuvasta oikealle talon päädyssä on kuusiaita.
Listasin muutamia havuja, mitä itselleni tuli mieleen parin päivän nettiselailun jälkeen:
Matalat havut
- tuivio – Kasvaa aivan liian suureksi? Voiko pitää leikkaamalla kurissa?
- laakakataja, kääpiösinikataja ym. – Katajat eivät pärjää noin varjossa?
- siilikuusi, pesäkuusi
- pallotuija
Korkeat havut
- timanttituija
- pilarikataja – Ei pärjää noin varjossa?
- kartiovalkokuusi – Ruskistuu helposti?
Jostain syystä ratkaisu “timattituija ja pallotuija” tuntuu vähän tylsältä.
Olisiko teillä ideoita, ajatuksia, mielipiteitä? Niistä olisin kovasti kiitollinen.
T: Talviunilta herännyt Sinisointu
JUNIPERUS X PFITZERIANA (CHINENSIS) ‘‘MINT JULEP’’ tarhakataja matalaksi perennojen lomaan. Kestää varjoa. Tai kääpiövuorimänty, joka pärjää myös katveessa. Tuija korkeaksi, jos et halua tuijaa, niin entä joku pihta? Niitä on vaikka mitä ihania. Katajista tulee varjossa aika harvoja risuja.
Kun tulee havuja penkkiin, niin maakin on aika hapan. Tai siis siitä pitää tehdä hapan. Entäs alppiruusua tai hortensiaa katseen vangitsijaksi? Niitä kuunliljoja, pohjalle varjorikkoa/rönsyansikkaa? Tai miksipä ei keijuangervoa. Kotkansiipi innostuis kasvaan sun ikkunoihin asti sillä paikalla 
Hmmm, jotain kevyttä kukkaa ehkä myös. Mietitäänpäs 
Ja tuohon oven viereen joku köynnös kipuamaan ylös!
Kesänlapsi, kiitos ideoistasi!
Tuota varjoa sietävää tarhakatajaa en ollut huomannutkaan. Monista noista matalista katajista sanotaan, että kasvupaikka A-Pv, mutta silti tarkemmissa teksteissä puhutaan valoisasta paikasta. Tämä Mint Julep siis tosiaan sietäisi varjoakin, ainakin jonkun taimiston mukaan. Juuri tuollaisesta kasvutavasta tykkään (ei täysin pallo, mutta ei ihan maanmyötäinenkään), mutta kokoahan tuollekin tulee… (jopa 2m leveyssuunnassa). Harkitsemisen arvoinen kasvi silti!
Maan happamuudesta tuli mieleeni, että mulla olisi myös yksi valkoinen jaloangervo vähän ahtaassa paikassa. Jos sen uskaltaisi jo jakaa, vaikka peräti kolmeen osaan, voisi sekin sopia tuohon penkkiin. (Paitsi että jää kaihonkukan ja kotkansiiven jalkoihin?) Alppiruusuista en ole oikein oppinut vielä tykkäämään… (Älkää nyt ampuko…
) ja keijuangervoja on jo ihan liikaa meidän pihalla, mm. heti tuossa oven vasemmalla puolella kymmenisen kappaletta koivuangervojen edessä (lue: seuraava projekti?).
Köynnöshän oli ihan loistoidea myöskin! Miksi minulle ei tullut mieleen sitä? Pitkään olen halunnut pihallemme köynnöstä, mutta en ole oikein keksinyt paikkaa ja sopivaa lajia. (Terassi on tooodella paahteinen.) Tuossahan olisi tolppakin valmiina! (Seinään en tohtisi laittaa.) Täytyykin lukea niistäkin lisää. Kiitos!
Sinisointu, mulla oli tuo Mint Julep penkissä, johon aurinko ei paista ollenkaan. Ei ole ihan pimeä, mutta aurinko ei siis osu. Hyvin kasvoi, jopa liiaksi, joten jouduin poistamaan sen. Mulla se kasvoi vähän harottaen, mutta saattaa johtua siitä, että istutin sen maahan yhtään ajattelematta sen kasvutapaa (oli ollut talven ruukussa ja piti vaan johonkin tällätä, että sai kesäkukat ruukkuun) ja tyhmyyksissäni istutin sen terassin aidan viereen eikä sille jäänyt tilaa kasvaa siihen suuntaan. Muuten se oli nätti ja tykkäsin sen väristä.
Hyvä tietää, Anita! Vähän ristiriitaista tietoa näyttää löytyvän netistä tuon lopullisesta koostakin; Esim. Taimikko Ruhasen sivuilla sanotaan, että kasvaa noin 50 cm korkeaksi, ja Vihertalo Varpula väittää, että kasvaa reilun metrin korkeaksi! No, enemmän ongelmana tuossa kohtaa olisi leveys, kun haluaisin penkkiin muutakin kuin havuja. Miten nopea-/hidaskasvuinen tuo kataja on? Leikkaaminen ei taida tulla kyseeseen?