Saattaa olla joku sieni tai virus, alkuun vaan oksien poisto voisi auttaa.
Minulla on kolme-neljä vuotta sitten Prisman taimimyymälästä ostettu nuokkusyreeni ja vieressä pihasyreeni. Pihasyreeni kukki jo toisena kesänä, mutta nuokku ei ole kukkinut ollenkaan. Pituutta sillä on jo reilu metri, ehkä jopa puolitoista. Eräs sanoi, että olet saanut urospensaan. Voiko se olla niin ??? Ettei se sitten tule ikinä kukkimaankaan vai pitäisikö sille hankkia “tyttöystävä” ???
Nuokkusyreenisi haluaa vain kasvaa isommaksi ennen kuin kukkii. Odottele kärsivällisesti 
Nuokkusyreeni tekee alkuja tosi paljonkin.Ainakin Naantalissa,rinnemaastossa.
Meilläkin on pari ns. jalosyreeniä, en vain tiedä, mitä ne ovat. Kuitenkaan ne eivät ole kukkineet kertaakaan (en ole nähnyt kukkaa)ja ovat jo metrin-,puolitoista mittaisia. Syksyllä näin, että ne olivat täynnä jotain vaaleita, ohuita, pitkiä hyppiäsiä, joita sitten mäntysuopaliuoksella suihkuttelin.
Mitähän ne mahtaa olla?
Viimekesänä oli mielestäni muutenkin normaalia enemmän kaikenlaisia pikkueläviä kasveissa. Meillä täällä pohjoisessa oli ainakin todella märkä kesä, joka lienee syyllinen ötököitten viihtymiseen ;(
Odotan todella, että nuokkuni kukkii joskus. Kiitos kannustuksesta, jospa se vielä innostuisikin…
Minun on myönnettävä, etten jaksa etsiä kaikkia sivuja löytääkseni vastauksen. Ehkä sallitte oikaisun?!
Minulla on pihasyreeniaita puutarhan eteläreunassa. Leikkelin sitä voimakkaasti viime kesänä ja jatkoa seuraa. Mutta mutta... Haluaisin istuttaa sen viereen perennapenkin (siis varjon puoleinen osa). Koska kohta alkaa lumi sulaa ja multatyöt lähestyvät, kyselisin neuvoa juurimaton tarpeesta. Viekö syreeni kaiken veden ja ravinnon muilta kasveilta ja pitäisikö siksi laittaa perennapenkkiin juurimatto? Vai löytyisikö varjokasveja, jotka selviäisivät luonnollisella tavalla syreenin vieressä?
En välttämättä haluaisi juurimattoa, mutta jos se on ainut tapa saada elinvoimaa muille kasveille, on siihen investoitava. Ovat vaan kamalan kalliita kaupassa. Osaako joku sanoa edullisimman tai edullisen paikan hankkia niitä? Tarvitsen joka tapauksessa koivun luo juurimattoa, ostan sitten kaiken kerralla.
Eikös syreeni tee mahdottomasti juurivesoja? Kyllä varmaan kannattaa juurieste hommata jos meinaat vain perennoja siinä penkissä katsella.
Kumma kyllä juurivesat tulevat sille toiselle, aurinkoiselle puolelle. Ehkä juuri sen auringon takia.
Kuinka kauas pensaista pitäisi juuriesteen ulottua?
Meillä mökillä on tallainen harva sireeni, joka ei ole kukkinutkaan pariin vuoteen ainakaan. Uskallanko leikata kaikki vanhat oksat pois?- (
ja syksylläkö vai keväällä)
Ainakin nuo kaksi reunimmaista kummaltakin puolelta. keväällä.
Kiitos, Kassi neuvosta. Siksi kysyinkin kun tiedän, että ei suositella leikattavan kaikkia kerralla! Mutta jos ei kuki tänäkään keväänä, saattaapi olla ,että kaikki lähtee!
Aion hankkia mieheni tädin, joka kuoli hiljattain, muistoksi syreenin koska asumme hänen lapsuudenkodissaan, ja silloin täällä on ollut syreenipensas taikka pensaita. Niin mikä syreeni täällä silloin 50-60 luvulla on todennäköisesti ollu ja mitä omasta kokemuksesta suosittelisitte?
Ihan perusveikkaus voisi olla perinteiset Syringa vulgaris (lilakukkainen) tai siitä valkea ´Alba´ versio. Näitä ainakin useimmiten vanhoistakin pihoista löytyy. Osaiskohan joku sanoa, milloin unkarinsyreeni on kotiutunut Suomeen?
meidän unkarinsireenimme (maja ja juu, silloin todella sanottiin sireeni) oli istutettu 40-luvun lopulla. isällä kyllä oli parikin kauppapuutarhuriystävää niin, että hän oli ehkä saanut taimet ns tiskin alta.
nykyisin joutunee todella etsimään, että löytää aitoa unkarinsyreeniä. melkein ovat puistosyreeniä puodeissa kaupan olevat.
1800-luvulla tuli unkarinsyreeni.
Lapsuudenkodissani Keski-Suomessa 50-luvulla oli valkoista pihasyreeniä, syringa vulgaris alba. Se leviää hyvin juuriversoistaan, ja sitä näkyy silloin tällöin vanhojen autiotalojen pihoissa ja raunioillakin
Mai-lee, tekeekö teidän vanha unkarinsyreeninne juurivesoja?
Meillä on vanha täysin unkarinsyreeniä muistuttava syreeni, joka tekee hiljalleen juurivesoja. Istutettu viimeistään 60-luvun alussa. Voi olla toki puistosyreenikin. Kasvutapa on kuitenkin erilainen kuin toisten pihalla olevien vanhojen syreenien.
ei tehnyt. kaksikymmentä+ vuotta sitä ehdin katsella. piha oli lapsuudenkotini. nykyisellä omalla pihalla ei unkarinsyreeni ole myöskään poikinut ympärilleen. keväällä 1987 sen istutin.
puistosyreeni on olemukseltaan hyvin sama kuin unkarilainen. kukan muodosta erottaa varmimmin.
Unkarinsyreeni (Syringa josikaea) on tosi kestävä, eli jos paikalle joskus on istutettu sellainen, se aika suurella todennäköiseyydellä on.
Sen tunnistaa siitä, että sen kukkien teriöiden liuskat on supussa koko kukinnan ajan. Se ei siis ole sellainen pyöreänoloinen kuin muilla syreeneillä.
Syreenit ylipäätään risteytyvät herkästi keskenään ja siksi pitkään aikaan aitoa Unkarinsyreeniä ei juurikaan ole ollut saatavilla. Pääasiassa ne on ollu noita Puistosyreeneitä (Syringa x henryi) ja niissä esiintyy erilaisia värejäkin.
Pihasyreeneistä ne erottaa paitsi lehdistä, niin kasvutapa on ylipäätään hiukan rotevampi.
Pihasyreenejähän on ollut paljon vanhoissa pihoissa juuri tämmöiset 50-60luvun pihat saivat usein joko syreeniaidan tai syreenimajan koristeeksi. Ne tekevät juurivesoja aivan hurjalla vauhdilla.
Syreeneistä oli viime kesän Kotipuutarhassa aika hyvä juttu.
Ainakin Helsingin puistojen vanhoja syreeneitä kartoitettiin tutkijoiden toimesta ahkerasti, muutenkin useampia vuosia jo on ollut menossa KESKAS hankkeen puitteissa Syreenien kartoitus, pyritään siis saamaan markkinoille nimettyjä hyvin kukkivia kantoja.
Paljon kun kasvaa nimettömiä “oiskohan tämä se vai sittenkin tuo” Syreenejä ympäri maata.
Itselläni kasvaa pihassa upeita vanhoja ja valtavia Syreenejä, joiden lajiketta en ole kyennyt 100% varmasti vielä tunnistamaan.
Pääepäilykseni kohdistuu “isabellansyreeniin”, eli se on nuokkusyreenien risteymistä nimetty ryhmänsä, joiden kukintojen muoto vaihtelee.
En ole löytänyt niiden juurversomisesta tietoa ja nämä ainakin tekevät niitä ihan kiitettävästi.
Saadakseni vertailukohtaa, hankin vuosi sitten sekä Unkarinsyreenin että Puistosyreenin ‘Tammelan Kaunotar’ (tuo on juuri muistaakseni yksi KESKAS hankkeen kautta markkinoille laskettu).
Niistä molemmista sanotaan ettEIvät tee juurivesoja.
Nyt ekat kukkanuput on pulleina , toivon ettei tule enää pahoja pakkasia että saisin ihailla niitä jo tänä vuonna