Vanhaan penaan näitä kuvia jo laitoin, laitanpa uudestaan tänne. Siis kuvissa tänäkeväänä kuvaamiani talvisuojauksia, jotka periaatteessa mielestäni kaikki ovat toimivia ratkaisuja.
Hatanpään kevätaurinkosuojat valtaville alppiruusuille
Oripään kahvisäkit tuijille
(Oripäällä voisivat varmaan jo poistaa nuo)
Sitten nämä Kuopion burkhan näköiset, mutta oikeasti erittäin ilmavat kummitukset.
Ja perinteinen malli hautausmaalta...
Pöh, otsikon olisi pitänyt olla suojaus kevätauringolta!
Tälläisen suojamökkiin törmäsin Vapunpäivänä Kuopion matkustajasataman tuntumassa. Havujen alla vaikutti olevan pakkaskangasta. Istutukset ovat muistaakseni jaloruusuja.
Napakan näköisiä suojauksia, niistä saa hyviä vinkkejä kun asia taas pian 
tulee ajankohtaiseksi.
Kohta se on taas täällä. Luin jostain niksinarikasta että laita hiuksia kangaspussiin ja sido niitä esim. omenapuiden oksiin niin pysyy jänöt loitolla. Lie joku jo kokeillut, että toimiiko?
Meillä laitettiin aikoinaan teinien pehkosta irronneet hiukset - ja niitä oli paljon - nuoriin omenapuihin ihan ilman kangaspussia, eikä puput kyllä niitä puita syöneet. Enää ei ole teinejä hiuksineen, joten olen miettinyt mitä suojaksi. Taidan turvautua tuomenoksiin! Puput ei tykkää tuomesta, joten omenapuun ympärille pistellyt oksat riittävät pupun ruokahalun menettämiseen!
Meillä on käytetty veriestettä menestyksekkäästi jo kolme talvea. Pakasteverta kaadellaan villaisiin, vanhan kaulahuivin palasiin (tai muihin villaisiin, sukkiin tms.) ja huivinpalat riippumaan hedelmäpuiden oksille ja runkoa vasten. Kaatelen verta vähän myös puun runkoon ja lumeen (maassahan veri hajoaa vauhdilla, joten ei se siinä niinkään auta, mutta kyllä minä puun juurellekin sitä vähän laitan). Verta lisätään talven mittaan villaan, jos on ollut kovin sulaa tai sateista. Periaatteena on se, että kasvinsyöjät (lähinnä puput, mutta myös myyrät) pelkäävät raatelevia petoja ja siis veren hajua.
Meillä tämä on toiminut, koska juuri rusakot olisivat riesana tällä alueella. Pupun polut kiertelevät talvella pihassa, mutta reilua metriä lähemmäs veriesteitä ei pupun polku poikkea. Naapureilta pupu sen sijaan on omenan taimia syönyt. Mutta koiraperheissä tämä ei ehkä ole niin hyvä juttu, koska koira varmaan rakastuu niihin vereltä haiseviin räsyihin.
Nobile
Moi, uusi talo ja uusi piha. Millainen on hyvä jänisverkko?
Ostin
rautakaupasta 0.9 mm langasta tehtyä kanaverkkoa, jonka korkeus oli
1500 mm ja silmäkoko 40 mm. Laitoimme verkkoa yhden omenapuutaimen
ympärille, mutta vaikutti aika peräänantavalta. Onko se riittävän
hyvää vai pitääkö vaihtaa johonkin toisenlaiseen.
Mitkäs
kasvit sitten tarvitsevat suojausta jäniksiltä ja rusakoilta? Meille
on pihaan istutettu omenapuita, tyrniä, mustaherukkaa, karviaista,
pensasmustikkaa, pari rodoa, sembramäntyä ja mustakuusia. Mitkä
tarvitsevat ehdottomasti suojausta? Ollaan Oulun seudulla.
PS. Laitoin tämän ensin omaksi otsikoksi mutta moderaattori lukitsi sen ja pyysi laittamaan kysymyksen tämän keskustelun jatkoksi. En kyllä ymmärrä miksi, jos tuota otsikkoa ei voi vaihtaa puhuvammaksi minun kysymykseni suhteen. Toivottavasti saan kuitenkin joitain vastauksia aiheesta.
Jänösille maistuu ainakin se pensasmustikka ja omenapuut.
En minä tiiä mimmonen on hyvä jänöverkko, minä laitoin karhunvadelmille viime viikonloppuna jänisverkkoa (silmäkoko on suurinpiirtein sentin). On se meidän lemmikkijänösen ainakin pitänyt aidan sisäpuolella kesät ja nyt toivon, että pitää luontojänöset ulkopuolella. Viime talvena söivät minun karhunvatukat ihan kokonaan. Jänöset tai peurat, jompikumpi on tuholaisena pyörinyt.
Modet yrittävät pitää palstojen lukumäärää hieman rajattuna ja toivovat, ettei ihan jokaista kysymystä varten perustettaisi omaa palstaa. Siksi ovat sinua pyytäneet laittamaan kysymyksesi tälle palstalle, jossa näitä suoja-asioita on jo valmiiksi. 
Jänöjä kiinnostaa omena-, luumu- päärynä ja kirsikkapuut, kaikki angervot, useimmat ruusut, kärhöt, vadelmat, vaahterat, tammet, hevoskastanjat, hortensiat, lumipalloheisi. Nämä tulivat ensinnä mieleen. 1500 korkea verkko on ihan ok, riippuen tietysti lumitilanteesta. Jos sataa paljon, kannattaa tehdä lumitöitä ettei jänö pääse natustamaan kun tulee hankikantokelit. Normaali kanaverkko on ihan hyvä, meillä kyllä olen nähnyt jänön roikkumassa sen reunalla jolloin verkko hieman painui. Mutta sekään ei onnistu jos ei päästä jänöä sille korkeudelle eli ne lumityöt, ne lumityöt.
Omenapuu ja pensasmustikka ainakin ovat jänöjen herkkua, samoin tyrni. Mustaherukasta en ole kuullut että söisivät, mutta eräältä penttiläiseltä olivat syöneet viime talvena karviaiset. Minulta söivät mm. hurmehappomarjan mikä on tosi piikikäs ja myrkyllinen. Rusakko maisteli myös pilarikatajaa sekä söi pensashanhikit tapeille. Verkossa on tärkeätä että se on tarpeeksi korkea jotta jänö ei pääse syömään yli. Meillä on perimetristä verkkoa niin ei tarvitse tehdä lumitöitä. Puolitoistametrinenkin riittää jos pitää huolen ettei lunta kerry paljoa. Jos haluat samalla myyräsuojan tulee reikien olla tarpeeksi pienet. Meillä verkossa on n. 10 sentin reiät, joten katiskaverkosta on myyräsuoja erikseen rungon ympärillä.
Jänöt ei yleensä runno läpi tai pompi kovin korkeiden yli, joten ei sen kauhean tukeva sen verkon tarvitse olla. Pitää vaan huolen lumisateiden jälkeen että verkko on pystyssä eikä ole taipunut.
Meillä rusakoille on kelvannut kaikki muut pensaat paitsi syreeni ja lännenheisiangervo
Oletteko kokeilleet sitä hius-juttua, minä laitan joka vuosi syksyisin-talvisin uudet, kampaamosta kinuamat hius-leikkuujätteet (hius ei saa olla värjätty tai käsitelty) sipulien verkkopusseihin heldelmäpuiden oksille riippumaan, tähän saakka on puut säästyneet, vaikka jänöt kiertää puutarhaa. Ne haistaa ihmisen hajun hiuksista, sanoo viisaammat. Keväällä lintujen pesäntekoaikaan häviävät hiukset alta aika yksikön parempiin tarpeisiin. PS. Kaikki kampaajatkin tuntuvat tietävän tämän, väittävät että maahan ripoteltuina tehoaisi myyriinkin ja jopa hirviin ja kauriisiinkin. PS. Olen tätä mainostanut ennenkin, uskokoon ja kokeilkoon ken tahtoo, on ainakin ilmainen investointi. Valittujen palojen uudessa niksikirjassa ois varmaan lisää konstia ja kepposia kun vaan ehtisi lukemaan (josko talvella).
No joo. Kun meidän jänikset eivät välitä meistä livenäkään, niin tuskin hiuksetkaan pelottavat. Mokomat asuvat meidän tontilla (välillä myös meidän mökin alla) ja vilistelevät siellä päivittäin. Eivät kamalasti piittaa vaikka juoksen perässä ja kiljun, vähän ajan päästä tulevat takaisin. Ovat jo monennen polven meidäntonttilaisia, joten on meidänsietokyky on jo geeneissä 
.
Tosiaan unohdin listasta hanhikit, nehän popsitaa aina lumirajaan, samoin marjaomenapensas. Kaikkein inhottavinta on kun ne keväällä napsivat parsat, maa-artisokat ja kaikki kylvettyjen juureksien pikkutaimet. Kaikki pitää suojata kesät talvet. Välillä nään unta makoisasta pupupadasta.
Kuinka moni on kokeillut tuomenoksia rusakkojen pettämiseen, niissä on niin väkevä haju ja maku että rusakot eivät löydä omenapuun oksia jos niitä on riittävästi nuorien omenapuiden ympärillä.
Verkotuksesta vielä, olen huomannut että liian moni tekee niin kapean verkkotötterön nuoren puun ympärille että se taivuttaa oksia suppuun, mikä ei ole puun tulevaa kasvua ajatellen hyvä. Siten olisi parempi ympäröidä monen omenapuun alue verkkoaitauksella.
Minä laitoin viime talveksi tuomenoksia pensaiden ympärille. Jotkut pensaat olivatkin säästyneet, mutta joissakin kohdin oli varmaan tuomia liian harvassa tai liian vähän, kun kato oli kuitenkin käynyt, mm. pienet terijoensalavan alut ja rinneangervot oli napsittu. Aion nyt viikonlopun aikana tuomenoksia taas laittaa, mutta tiheämpään tällä kertaa.
Tuomenoksista tuli mieleen, että myös lepänlastuja voi kirveellä esim. vuolla jänisarkojen kasvien juurelle tai laittaa oksiin riippumaan, tervaleppä varmaan tuoksuu vieläkin voimakkaammalle ja sekoittaa jänisten hajuaistin. Näinkin tein yhtenä talvena. Tämä oiskin hyvää ajanvieteharrastusta kun rupeaa kitkuhommat loppumaan jotain pitää siementouhujen lisäksi keksiä uutta.
Tuomenoksia ja terttuseljan oksia olen käyttänyt, haisee niin että risuja sitoessa etoo. (EI kannata sutia eläviin oksiin ruokaöljyä ja chiliä ja vanhoja mausteita - ei syö jänikset mutta oksat kuihtuu - kokeilin vanhalla kriikunapuun pensasmuodolla, jonka jänikset kunnioittain kiersi kaukaa)
Viime yönä rusakko kävi mutustamassa anoppini omenapuun. Huomenna täytyy suojata omenapuut. Olisin jo tänään pistänyt verkot ympärille, mutta kun menen vasta huomenna verkko-ostoksille. Omat puuni säästyivät rusakoilta, onneksi!