koska, millä eri materiaaleilla etc (onpahan valmiina:-)
Alkuperäinen kirjoittaja: mai-lee
Talventörröttäjät keräävät hyvin talvella lunta ja ilmoittavat, missä on kukkapenkki, ettei talvella kukaan mene päälle kävelemään tai peruuttele autolla.
Haravoinnin yhteydessä istutusalueille lehtiä ja muuta kariketta, varsinkin epämääräisiä oksan mutkia (jotka siivotaan tarvittaessa vähemmäksi vasta, kun kevään todella uskoo saapuneen).
Puutarhaunelmissa puhuivat styroksista talvisuojana? Onko kellään kokemusta ja jos on, niin entäs telttapatja? Havujakin tulisi taas runsaasti, mutta aion alkaa puunkaatoon vasta kun maa on jo jäässä. Ja sitten on talvisuojaus vissiin jo myöhässä?
eipäs vissisti olekaan. talvisuojaus pitäisi tehdä vasta, kun maa on pinnalta routaantunut. - näiden eipäs-juupas talvien aikaan suojausten asettelun ajoitus on muuttunut taitolajiksi.
oikeastaan minusta on vallan väärin puhua talvisuojauksesta; niin arkoja kasveja en edes yritä hoidella, jotka eivät yli 30 asteen pakkasia kestä. parempi olisi puhua kevätsuojauksista (aurinkoa, tuulta ja lämpötilojen suurta vaihtelua vastaan) ja ne ehtii hyvin tehdä vasta helmikuussakin juuri ennen kuin kasvien talvihorros purkautuu ja elämä jälleen alkaan virrata.
ah-så, kiitos, mai-lee. Eipä minulla sitten mitään ongelmaa olekaan, jos kerta vasta lopputalvesta vielä ehtii suojaamaan.
Ja oikeassa olet, jos ei talvea kestä, niin kyllähän se pikkuisen väärä kasvi on Suomen oloihin. Mutta tällä kasvilla on nimi kiva ja tahtoisin edes vähän yrittää.
Pitäisikö tänä keväänä istutettua alppiruusua (pohjolan tytär) suojata jotenkin? Se on varjon puolella taloa, eli kevätaurinkoa se ei juuri saa, mutta voinhan suojakankaan sitten kevätpuolella kuitenkin varuilta heittää päälle. Mutta kannattaisiko juurelle laittaa talvensuojaturvetta, havuja, haravoituja lehtiä, tms? Espoossa asutaa, eli lumesta ei välttämättä ole suojaa
Kertokaapa talvisuojaturpeen käytöstä: talvisuojauksenhan saisi tehdä vasta kun maa on routaantunut (näin sanotaan myös talvisuojaturpeen ohjeissa). Mikä meillä tarkoittaa yleensä sitä että silloin on jo lunta.
Eli kaivetaan lumet pois niin hyvin kuin saadaan vaurioittamatta ruusuja, ja lykätään sitten talvisuojaturve+havut+pakkaspeitto?
Mistä ostatte talvisuojaturpeen? Myydäänkö sitä ihan tuolla nimellä? Nyt ei taida olla puutarhat auki enää (ainakaan ei ole tullut mieleen käydä siellä, ehkä olen vain kummallinen poikkeus puutarhahullujen joukossa -se hulluus loppuu tasan syyskuulla ja nousee taas kevättalvella huumaksi!). Ja vielä: maatuuko se keväällä mullan sekaan vai onko liian hapanta ja tarvitsee kerätä jonnekin?
Ihan tuolla nimellä sitä oli myynnissä, löytyy mm. markettien puutarhaosastoilta, tähän aikaan vuodesta kannattanee katsella niitä hyllyjä missä myydään kukkaruukkuja ja ruukkumultia. Talvisuojaturve eroaa tavallisesta turpeesta siten että se ei kastu. Päälle laitetaan havuja, pakkaspeitto tms. jotta kuiva turve ei lähde tuulen mukana tiehensä. Käsittääkseni voi sekoittaa mullan sekaan keväällä maanparannusaineeksi, sekoittaa kompostiin tai käyttää uudestaan seuraavana talvena jos saa kerättyä talteen.
Näin meillä: 
Vähä kai on suloinen sinun koirasi pitko.Kyllä nyt tarkenee.
…oli ihan pakko…
Ajattelin ihan vaan paksulla koivunlehtikerroksella suojata ne muutamat, jotka suojaa voisivat tarvita. Elikäs kärhöjen juurelle laitan tuhdin kerroksen, kun eivät osu lentävien lehtien väylälle, mutta muualla penkeissä onkin jo luontaisesti paksu kerros lehtiä, jotka poistan vasta keväällä eikä silläkään ole silloin kova kiirus, suojaavat maan pintaa kuivumiselta. Kuten jossain jo kirjoitin, niin luomuna kasvattelen, laiskuuttani enimmäkseen. Ja lehdethän suojaavat luonnossakin kasveja.
Meillä kaikki jätetään syksyllä paikoilleen, talvea törröttämään. Keväällä vasta katkotaan varret penkkiin maata lannoittamaan. Tälle menetelmälle olen saanut vahvistusta ihan ammattilaistasolta: Enköpingin puistoissa menetellään näin, luomusti.
Täällä myös, mutta on ollut ja on vaikea saada ukkoa uskomaan, että niinkin voi tehdä. Keväällä jos haluaa paikat siistiksi joutuu kuitenkin tekemään samat haravointihommat.
Hiukan kun on naapureiden pihoja vilkuillut, niin niillä ei ole lehden lehteä nytkään. Myö ollaan naapuruston sottapyttyperhe, vaan minun mielestä se on yksinomaan järkevää jättää lehtiä. Suojaa tarvitseville jokunen oksa ja lehtiä päälle, jollei niin sitten suojaa tarvitsevat joutuvat kokeilemaan sellaisenaan, selviytyvätkö.
Meillä on toistaiseksi vielä keskusteltu korrektisti nurmikolla olevien loppujen lehtien poisharavoinnista vaihtoehtona leikkurilla silpuksi ajamiselle. Mielestäni se ruskea karhee, joka silpusta jää, ei ole ollenkaan pahan näköistä. Mieheni mielestä näyttää epäsiistiltä. Luulen, että keskustelun seuraava aste menee niin, että ok, hän haravoi, jos niin haluaa, ellei, niin minä leikkaan leikkurilla ja jätän maahan. Voi käydä niin, että hän haravoi paksuimmat kerrokset ja minä leikkaan muut alueet, kumpikaan ei näin häviä "arvovalta" kysymystä;-))
Juu, meillä myös lapset kyttää, että paljoks saa palkkaa kun haravoi? Ajattelin tämän hoitaa perustamalla uusia penkkejä, joihin saavat sitten haravoida niitä lehtiä 
Pitkolla söpö talvisuojattava :-))
Pitkon koiruus on ottanut Aatusta vaikutteita =D