Jospas minäkin perustaisin oman osaston touhuilleni, ja heti alkuun ilmoitan, että olen ihan aloittelija näissä hommissa ja lääniäkin on vain pienen rivaripihan verran, joten mitään suureellista ei ole luvassa, mutta noviisin kömmähdyksiä sitäkin enemmän.
Kuveja ei nyt heti juurikaan ole, mutta ehkäpä tämän aktivoimana saan niitä napsittua. Olisi kiva saada arkistoon näkymiä pihapuuhien edistymisestä, vaikka ihan alkutilannetta ei olekaan tullut kovin hyvin taltioitua. Ja alusta isolla Aalla tässä on lähdetty: reilu vuosi sitten keväällä kun tähän muutettiin, niin pihalla ei ollut rakennusyhtiön jäljiltä kuin tasainen nurmikko, muutama pensasaidan taimi (ilman nimilappua, kääpiöpunapajua?) ja pari pikku koivua.
Ulos kelpaa silti katsella, ja siitä syystä me tähän muutimmekin: 
Maailmassa monta on ihmeellistä asiaa: miksi ihmeessä nykyään rakennetaan niin, että kaikki puut kaadetaan, kivet viedään pois ja tontti silotetaan mahdollisimman tasaiseksi nurmiaukeaksi?
No, rantaan meillä on sentään jätetty muutama vanha puu, joista seuraakin seuraava ihmettelyn aihe. Puiden ympärillä maan pintaa on nostettu, mutta puiden alusta on jätetty kuopalle, ymmärtääkseni sen takia, että puut kuolevat, jos niiden juurelle tuodaan paksu kerros lisää maata. Mihin kummaan tämä perustuu?
On kyllä mukavan näköinen maisema teillä 
No ei ole kyllä kaikilla tuon näköistä rivitalon takapihalla. Eikä omakotitalonkaan. Olkaa onnellisia
Kun pääset pihanlaittopuuhiin oikein toden teolla, niin alkaa
kukoistaa. Ajan kanssa kaikessa rauhassa, niin hyvä tulee vaikka
useimmat haluaiskin -mulle heti kaikki nyt- tyyliin äkkiä näkyvää.
Se ei vain valitetavasti onnistu kesässä eikä kahdessa. Tai no ehkä isolla rahalla (isot taimet) ja paljolla työporukalla, mutta sitten sulta jäis niin paljon kokematta ja näkemättä
.
Aivan ihana maisema Nollasta sitä kaikki on joskus pihapuuhat aloittaneet, joten rohkeasti vaan oppimaan. Kirjoista, täältä pentistä ja itse tekemällä oppii.
Onpa todellakin hulppeat maisemat teillä! Minäkin olen ihmetellyt miksi uusilta asuntoalueilta kaadetaan kaikki puut pois. Puusto ja pintamaat kuuluu tontin myyjälle, niin hölmöltä kuin se minusta tuntuukin. Pikkuhiljaa se piha muuttuu puutarhaksi, kun jaksat vain ahertaa ja odottaa. Onneksi on harvinaisen kaunis maisema kuitenkin ympärillä.
Hertsumarepale Tang0, on teillä maisemat. Kerrassaan upea postikorttikuva omalla pihalla joka päivä..huoh
. Mites istuttelupuuhat on sujuneet?
On tosiaan niin hienot maisemat ympärillä, tai ainakin järvelle päin, ettei paremmasta väliä! Tuosta on hyvä alkaa. Ja jatkaa.
Kiitokset kehuista ja kannutavista sanoista!
Jospas aloitan ihan pihapuuhailujeni alusta ja kurkistetaan aikaansaannoksiani, jotka jäivät edelliseen kotiin. Ensin pientäkin pienempi etupiha:
Tässä kasvoi koivu, ja muuta siinä ei sitten kasvanutkaan. 
Laitettiin takapihalta purettuja laattoja, norjanangervoa, naapurilta (luvan kanssa) harvennettua vuorenkilpea ja kiviä (niitä tulette jatkossa näkemään ja paljon).
Kiviä sekä kuunliljoja ja päivänliljoja anopilta. Tämä penkki jäi kesken, kuunliljat olisi pitänyt siirtää reunaan ja päivänliljat keskemmälle, jäivät hassuun järjestykseen, kun penkki laajeni useampaan kertaan, eikä istutuksen kerenneet aina perässä. Vasempaan reunaan laitoin sekalaisia sipuleita syksyllä, kun muutosta ei ollut vielä mitään tietoa. Nousikohan sieltä mitään? Keväällä meidän muuttaessa ei vielä näkynyt. 
Tämä koristekaivohommeli löydettiin ihan loppukesästä, ei ollut kallis, mutta aika kiva mielestäni. Vähän mietin, olisinko ottanut sen mukaani, mutta en sitten kuitenkaan, sen paikka on tuossa, ja onneksi uusi omistajakin tykkäsi siitä kovasti. 
Tang0 Siis, tosi kivat nuo pikkukivistä tehdyt askelmat, ihanat! Saaks udella tekotavasta, onko ne vain upotettu maahan? laitoitko hiekkaa tai katekangasta alle…
Sitten porttisysteemi omasta päästä: kaksi pajutötsäkettä, jotka on ylhäältä yhdistetty parilla pajunoksalla. Laitoin näihin kasvamaan villiviiniä, joka ehtikin jo saman kesän aikan kasvamaan ylhäältä yhteen. Vaikkei leikkipaikalla usein ketään ollutkaan, kaipasi piha lisää suojaisuutta. Sitä yritin saada aikaan myös kuvan reunoissa pilkottavilla pihlaja-angervoilla (from anoppi again). Korvasimme niillä heikkokuntoisimmat pihan entisistä aitapensaista. Pihlaja-angervot kasvoivat kiitettävän reippaasti, uuden omistajan ongelmaksi jäi estää niitä leviämästä liiallisesti (en ollut tuolloin vielä kuullut juurimatoista ja sellaisista). 
Oikeaan reunaan rakentelin kivikkoaluetta, tavoitteenani oli päästä kaikesta nurmikosta rinnealueella eroon ja jättää ajeltavaa vain kapealle alueelle puulaatoituksen eteen. 
Viimeiseksi vielä yksityiskohta taas kerran omasta päästä sekä ensimmäiset mehitähteni, my first love puutarhakasvien saralla. 
Hienoja kuvia ihanasta pihasta,tuo kaivo on vallan mahtavan kaunis.Ja tuo kivien sommittelu on tosi hienosti suunniteltu ja hienosti käytetty omaa mielikuvitusta jota oot sitten toteuttanut,
