Aloittelijana lueskelin ihastuneena ihmisten kompostointi kokemuksista, mutta omaan ongelmaani en löytänyt vastauksia.
Kasasin elämäni ensimmäisen kompostin viime kesänä ja käänsin sen tänä keväänä. Kompostini on noin 2m pitkä auma, ja se sisältää sekalaista materiaalia; puutarhajätettä, nurmikkopaakkuja, heinää, hevosenlantaa, vähän turvettakin.
Olen peittänyt auman läpinäkyvällä muovilla, koska jostain olen lukenut, ja kerran jossain ohjelmassakin neuvottiin peittämään komposti, ymmärtääkseni siksi, että ravinteet eivät huuhtoudu sateiden mukana pois. Monessa lähteessä ei kuitekaan puhuta komposin peittämisestä mitään, joten olen alkanut pohtimaan teenkö oikein. Välillä olen avannut muovin ja kastellut aumaa, kun nyt kokeilin kaivaa minkälaista tavaraa siellä alkaa muodostua, niin kyllä se minusta aika hajonneelta alkaa näyttää, ei haise pahalle ja ötököitä riittää. Jossain vaiheessa komposti oli hiukan lämmin, mutta nyt sitä ei ole enää havaittavissa. Voiko muovista olla jotain haittaa, voiko komposti esim. saada liian vähän happea sen takia? Muovi ei kyllä edes peitä kompostia ihan reunoista saakka.
Lisäksi minua askarruttaa että onko huono, kun kompostin päällä on alkanut kasvaa jotain rikkaruohoja, jopa muovin alla. Eikö kompostoinnissa pitäisi syntyä itämistä estäviä aineita? Valtaavatko rikkakasvien juuret nyt kompostimultani?
En ole itse peitellyt mitään muovilla (meillä tuulee koko ajan eikä mikään muovi pysy) ja silti aumat kompostoituu. Mutta ehkäpä se muovi nopeuttaa, luulisin.
Siemenrikkaruohoja on maailma täynä ja niistä ei pääse eroon kuin kattamalla ja perkaamalla. Jauhosavikkan siemeniä on löydetty metrien syvyyksistä maan sisältä ja kun pöyhäisee niin kasvu alkaa. Se vaan on sellaista, pääasia että elämää näkyy. Pahinta olisi jollei näkyisi kasvua eikä lieroja, silloin pelkäisin kovasti...
Minä peittelen avokompostini vanhoilla lakanoilla tms. Silloin ei pääse valoa itämiseen tarvitsevat siemenet vielä kompostissa juhlimaan. Hyvässä lykyssä joku niistä ehtii kompostoitumaankin.
Mutta minun kompostit on pieniä. Kun ei tule paljon jätettä, niin ei tule isoja kompostejakaan.
Kuukuu, itse olen oppini saanut tuossa "naapuriketjussa" eli "Onko puutarhanhoito muutakin kuin kompostointia". Olen mm. rakennellut hevonkakkikomposti-heinä-aumaa loppukompostoitumaan. Nyt olen saamassa lantalan tyhjennystuotteet jossain vaiheessa tänne kompostoitumaan, ja neuvoksi sain että sen päälle runsas kerros esim. olkea, ja oljen päälle muovi- tms. peitto (ei välttämätön). Kasa peitellään juuri sen takia etteivät ravinteet valu pois.Käypä lukemassa tuosta mainitsemastani ketjusta. Se peittämisasia on aikalailla ketjun loppupäässä, elo-syyskuun turinoissa.
Ensi kesänä päästään sitten nähtävästi molemmat juhlimaan, eli käyttämään omaa kompostimultaa - ensimmäinen tuolla meikäläiselläkin muhii.
Hyviä kompostin peittäjiä ovat vanhat muovimatot, sillä ne ovat sopivan painavia, mutta päästävät jonkun verran vettä kompostiin, jolloin ei tarvitse niin tarkasti muistaa kuivan kelin jälkeen sateella ottaa suojaa pois. Minulla hankalinta on liika kuivuus avokomposteissa. Noita vanhoja iloisenraitaisia isoja muovimattoja saattaa löytää joskus kirppareilta ja riittävän sisäkäytön jälkeen niiden elämä jatkuu vielä ulkona hyvinkin pitkään.
Myös vanha pöytäliinakerni on aika hyvä käyttää, samoin pressun kappale. (Pöytäliinakernistä saa myös istutusalueen ja nurmikon rajaan hyvää materiaalia) Oikein pehmeäksi mennyt vanha pressu on ikään kuin nahkaa sellaista myönteisen pehmeää. Kaatopaikalle toimitettavaa jätettä pressusta tulee sitten siinä vaiheessa, kun aines alkaa purkautua ikäviksi muovisiivuiksi.
Ednan huomioista tulikin mieleen että minulla olisi punavalkoinen muovimatonpala, jonka voisin laittaa tuonne puutarhajätekompostikehikkoon - ja miten hyvin se sopii väreiltään sinne kun se kehikko on maalattu punamultamaalilla! Ihan tässä innostuu.
Meillä kun on ns. tuulinen tontti on hakepuuläjien päällä olevien pressujen ikä yleensä vajaa vuosi sillä tuuli sujuuttaa ja paukuttaa ne äkkiä silpuksi. Jollei sitä ennen ne katoa horisonttiin. Mutta tuli mieleen että purkutyömaalta hankittu lattianpeitemuovimatto (ei siis se kudottu vaan rautakaupasta alunperin ostettu ja liimalla lattiaan liimattu) voisi olla lujaa värkkiä tuuliseenkin olosuhteeseen.
Kummallista, että heinäpaalit pysyvät ihan kiltisti kompostin päällä eivätkä lennä mihinkään. Niillä on kai tuulentaltuttava ainerakenne.
Tänään puutarhaohjelmassaan Alan teki sitä kompostia siten että laittoi ensin salaattijätöksiä, kananmunankuoria...ym. kaikkea mitä nyt keittiöstä ja kasvitarhasta senlaatuista biojätettä tulee. Siihen päälle kippasi sitten nurmikonleikkuujätteet ja sekoitti ne keskenään talikolla. Sitten kastelukannulla kasteli kaiken huolellisesti. Sen jälkeen hän paineli kasan tiiviiksi ja aivan viimeiseksi peitteli sen jonkinlaisella kangaspeitteellä.
Moneen kertaan neuvoi että kompostiin lisätään tavaraa joka kerta samalla tavalla: lisää, sekoita, kastele, tiivistä ja peitä.
Erikseen sanoi ettei tarvita mitään muuta, ei herätteitä ei mitään. Jäin itsekseni pohdiskelemaan sitä että kuivike puuttui hänen kompostistaan tyystin. Se oli siis sellainen puukehikko, avoin sellainen jonka pinnalla oli koko ajan se peitto.
Kuukuu, läpinäkyvä muovi toimii ‘kasvihuoneena’ - siitä ne siemenrikkakasvit vaan innostuvat kun saavat valoa ja muovi lämmittää. Kannattaisi laittaa muovin alle jotain tummaa, niin ei rikkakasvit pääse valon puutteessa itämään.
Kaisaliisa, samaa ajattelin. Eli sekö riittäisi? Sehän kuullostaisi hyvältä niin, ja sillä tavallahan hänen kompostinsa juuri toimi. Se peitto myös vähän askarrutti, mutta lienee sama kuin minulla on kansi (tavallinen kannellinen biolanin puutarhakompostori-laatikko). Vai pitäisikö senkin olla ikäänkuin painona siinä massan päällä, mitä luulet?
Nuu, minua jäi vaivaamaan, saitko vastauksen kysymykseesi? Ja mikä oli kysymys
Jos kysyit, voiko keittiöjätettä kompostoida kesällä haja-asutusalueella puutarhajätekompostissa, vastaus on: Kyllä, kunhan elukat eivät pääse kaivelemaan.
Jos kysyit, tarvitseeko puutarhajätekomposti kuiviketta, vastaus on: Yleensä ei, koska ilmava jäte toimii itsessään kuivikkeena. Ainostaan ruohosilppu vaatii jotain sekaansa, jos sitä on suuri määrä.
Alanilla oli aika napakka peite kompostissa. On varmaan hyvä olla hieman painoa, ettei komposti ole liian ilmava.
Kaisaliisa, hei! Oikeestaan en kai kysynyt sen kummemmin, mutta mietin sitä kuivikkeen puuttumista Alanilta. Kun siitä sen tarpeellisuudesta on niin kamalasti puhuttu täällä(kin) pentissä. Nythän on käynyt tässä ilmi että osa niistä kompostoitavista jutuista toimii itse kuivikkeena.
Ja kun tuossa sanoit sen Alanin peitteen napakkuudesta, että painoa tarvitaan ettei komposti ole liian ilmava, niin aloin miettimään omaa kompostiani uudella tavalla. Minähän käänsin ja väänsin sitä jatkuvasti viime kesänä eli ensimmäisenä kompostikesänäni, pohjia myöten yritin sekoitella (siis puutarhajätekompostori). Ja se ei lämmennyt ollenkaan, ei tosin haissutkaan. Ehkä ensi kesänä kannattaisi yrittää tehdä kerroskakku, hyvin kostutettujen kerrosten kera, ja jättää sekoittelut pois. Ja hommata peittokin siihen päälle.
Ajattelin lähes kaiken viime kesänä kompostoriin kerätyn tavaran kipata pellon puolelle kasaan ikäänkuin jälkikompostoitumaan, JA (kuningasideani seuraa tässä...) laittaa siihen kasan päälle kasvamaan kurpitsaa, sitä isoa ja sitten kesäsellaista myös. Syksyllä sitten kippaisin sen kasan vihannesmaalleni (sille nykyiselle savipellolle) maanparannusaineeksi. Eikös kuullosta hienolta...posket innosta punaisena täällä kirjoittelen ja suunnittelen...
Saa minut maan pinnallekin laskea jos ajatus on aivan tuhoon tuomittu
Hih, ehkä olet ollut hieman liian innokas kompostisi kanssa viime kesänä Minä en juuri kääntele kompostia (laiska kun olen), laitan päällimmäiset lahoamattomat uuden läjän pohjaksi kun alan kokoamaan uutta kasaa.
Kurpitsan voi hyvin kasvattaa kompostikasassa. Itse laitan kasaan syvennyksen ja siihen multaa, jossa kurpitsa saa aloittaa. Sitten se saa itse juurillaan tunnustella missä on mehevin paikka, ja kasvattaa juurensa sinne. Kompostikasassa on ainoastaan se vaara, että kasa on liian läpäisevä, eli kuivuus uhkaa.
Komposti lienee ihan perinteinen kurpitsankasvatuspaikka. Lämminkin, kun lahoaminen lähtee käyntiin.
Joka tapauksessa puutarhajätekomposti lahoaa aikanaan ilman mitään kummempia kommervenkkejä…
Ja se kuivike on oleellista juuri keittiöjätekompostissa, koska keittiöjäte on keskimäärin aika märkää.
Kiitos Kaisaliisa, oli hyvä vinkki se multakuopan laittaminen aluksi sille kurpitsalle. Luultavasti olisin itsekin siihen jollain tavalla päätynyt, sehän käy hyvin järkeen
Senverran vielä siitä omasta puutarhajätekompostoristani, että kaikki "vihreä" keittiöjätekin (+ käytetyt kahvisuodattimet) mulla sinne toki laitetaan, kuorimisjätteet ym. ja se on kyllä kosteaa jätettä, mutta sitä tulee niin vähän ettei kyllä kastele kompostia vaan olen sinne vettä joutunut lisäilemään. Eli voinen edelleen hyvällä omallatunnolla kutsua kompostiani puutarhajäte-sellaiseksi
Viime syksynä silppusin sinne sekaan (saksilla pieneksi pätkin) kuivaa olkea muun kuivikkeen puutteessa. Siinäkin mielessä oli kiva kuulla ettei sitä kuiviketta tohon välttämättä tarvita, kun olishan sille ajalle muutakin käyttöä kuin istuksia olkea saksimassa Luulen että toinen vuosi kaikkineen koko pihan ja sen jätöksien kanssa tulee olemaan helpompi...
Lämpökompostori, eristämätön laatikkokompostori ja avokomposti (kehikko tai auma) vaativat kaikki vähän erilaista hoivaa.
Samoin kompostin pää-raaka-aineesta riippuu paljon mitä muuta pitää olla ja miten hoitaa.
Lämpökompostori vaatii sekä kuivikeainetta (turve) että ilmastajaa (hake). Syystä että pönttö säilyttää kosteutta hyvin sisällään ja pääraaka-aine eli keittiöjäte on hyvin märkää. Sitä ei saa tiivistää koska kostea aines painuu muutenkin kasaan ja happi loppuu helposti, tällöin massa ei maadu vaan mätänee ja haju on hirveä.
Eristämätön muovipönttö pitää sekin kosteuden hyvin, paitsi jos siinä on vain seinät ja katto jolloin liika kosteus imeytyy maahan. Tällaisessakin pöntössä tarvitaan sekä kuiviketta että ilmastajaa mikäli pääjäte on kosteaa.
Jos taas pöntön pääjäte on esim haravoituja lehtiä, tarvitaan mahdollisesti kosteuttajaa ja typpilisää, mahdollisesti yksi tai muutama pöyhintä koska kosteat lehdet painuvat kasaan ja jälleen voi happi loppua.
Avokompostista haihtuu yleensä liika kosteus ilmaan tai imeytyy maahan. Avokomposteissa pääjäte on yleensä ilmavaa (heinää, haketta, naatteja tms). Näitä ei pitäisi tiivistää koska kasa kuitenkin tarvitsee sitä happea maatuakseen kunnolla, ja heinä ja naatit ovat kosteita ja kun maatuminen alkaa, ne painuvat kasaan. Sen sijaan ilmavien kerrosten välille pitäisi tulla tiiviimpiä kerroksia, esim muutaman sentin kerros lantaa tai turvetta tai multaa tai valmista kompostia. Nämä kerrokset tasaavat kosteusoloja ja niissä siirtyy hajottajaeliöstöä pääainekseen.
Avokomposti saattaa tarvita suojaa pahimmilta sateilta, siksi avokomposti tulisi peittää esim heinäkerroksella.
Avokomposti kaipaa tiivistämistä vain mikäli siinä on paljon hyvin karkeaa hiilipitoista jätettä, kuten olkea tai järviruokoa. Tällainen pääjäte kaipaa seurakseen hyvin kosteutta pidättävää, erittäin typpipitoista jätettä. Karkea jäte pyritään kasaamaan mahdollisimman pienissä erissä ja aina väliin typpipitoinen kostea kerros.
Tuo kompostointi on vähän niin kuin pullataikinan teko, siinä tarvitaan näppituntumaa. Onneksi luonto tekee tehtävänsä puutarhajätekompostissa ennemmin tai myöhemmin.
Lämpökompostorin hoitaminen talven yli lienee kompostoinnin korkein tutkinto?
Olen oikein ollut touhuissani tämän talven, sillä komposti pelaa kaiken aikaa! Löysin lähes prikulleen oikean kokoisen aaltopellinpalasen syksyllä puukannen päälle ja nyt kun aina käyn pussin uutta kompostiin kippaamassa, ei tarvitse kuin vetää alas tai lykätä taakse se (jykevähkö) kiemurapelti ja alla on sen verran kuiva puukansi, että on helppo avata luukku.
Sitäpaitsi ostin silloiselta Essolta myös pussillisen huussin ja kompostin kuiviketta ja se taitaa riittää koko talveksi. Hyvää kuiviketta tuntuu olevan.
Olen myös tehnyt logistisen muutoksen, sillä jätän tyhjentämäni roskapussit kompostin sisälle oikeaan etunurkkaan myttyyn odottamaan kevättä. (Säästyn kävelemästä joka pussin kanssa tontin ulkokulmalla seisovalle kaatistelineelle.)
Minä en juuri kääntele kompostia (laiska kun olen), laitan päällimmäiset lahoamattomat uuden läjän pohjaksi kun alan kokoamaan uutta kasaa.
Luulen että toinen vuosi kaikkineen koko pihan ja sen jätöksien kanssa tulee olemaan helpompi...