Teet, teesekoitukset sekä Mausteet, maustesekoitukset

Olen usein lukaissut erinnäisissä ketjuissa penttiläisten kommentoivan omatekoisia tee-sekoituksiaan, tai yleensäkin sitä, että kuivaavat kasveja teetä varten. Olisin kiinnostunut tietämään mitä kasveja, millä menetelmillä ja millaisissa suhteissa olette kuivaneet ja sekoittaneet? Tai mahdollisesti jopa fermentoineet? 

Itse olen joskus monta vuotta sitten kokeillut teetä mustaherukanlehdistä..ja taisi olla jotain muutakin. Olen unohtanut koko jutun, mutta muistaakseni kitkerää oli 😆 Eri kasveilla toki on omat aikansakin, jolloin ne kannattaa kerätä - kun ovat aromikkaimmillaan, eivätkä ole kitkeröityneet vielä. En tuolloin 10(???) vuotta sitten muistaakseni juuri katsonut mitä kannattaisi kerätä, kuhan söhräsin ja ajattelin maistaa.

Kertokaas, jos teillä on mukavanmakuisia sekoituksia, salaisuutenne! 😉 Mitä kasveja, mihin aikaan ja missä suhteessa? 


Alkuperäinen kirjoittaja: PikkuPioni

Tässä on luontoon.fi-sivuston Ruokaa luonnosta-osion listaa teehen sopivista kasveista:



Yrttiteeksi sopivat:

ahomansikka (lehdet), kamomillasaunio (nuoret kukat), kanerva (kukat), ketohanhikki (lehdet), koivu (lehdet), kultapiisku (kukat), kumina (siemenet), kuusi (havut ja kerkät), maitohorsma (lehdet ja juuri), mesiangervo (kukat ja lehdet), mesimarja (lehdet), mustaherukka (lehdet), mustikka (lehdet), piharatamo, pihlaja (lehdet ja marjat), poimulehti (lehdet), puna-apila (lehdet ja kukat), puolukka (lehdet), ruusut (lehdet ja terälehdet, kiulukat), siankärsämö, sianpuolukka (lehdet), vadelma (lehdet ja marjat) ja valkoapila (lehdet ja kukat).

Nyt juon normaalia teetä jossa inkivääripaloja, poistaa nestettä ja ei tuu flunssatauteja!

Juu mekin tehdään inkivääriteetä. Varsinkin näihin aikoihin virkistää ja lämmittää. Me tehdään sitä raastamalla inkivääriä kupin pohjalle ja kaatamalla kuumaa vettä päälle (ja hunajaa). Sitten annetaan hetken seistä, että irtoaa maku tasaisemmin veteen. Ja tulee siis syötyä ne pienemmät hiutaleet sen veden mukana.

Viime kesänä kuivasin mesiangervon kukkia. Niistä tulee todella hyvän makuista teetä, mutta en sitten tiedä paljonko sitä voi huvikseen juoda, kun sisältää salisyylihappoa. Flunssaan hyvää salvian kanssa.

Inkivääriteehen en koske. Joskus 17 vuotta sitten kokeilin sitä suositusten mukaan raskauspahoinvointiin, en vielä silloin tiennyt, että mun kohdallani kyseessä oli enemmänkin refluksitauti. Tulin inkivääriteestä julmetun kipeäksi ja huonovointiseksi. Muutoin käytän inkivääriä kyllä mausteena.

Laitan yrttiteeheni kaikkea mahdollista kaapista ja aina vähän lakritsijuurta ja jotain minttua mukaan. Aina on hyvää tullut.



Kuivaan aineita pitkin kesää vaan sanomalehden päällä saunan lauteilla tai takan päällä. Malvat ja rohtosalkoruusu on kinkkisempi. Ne kuivaan kuivurilla ja siirrän välittömästi kannelliseen lasipurkkiin. Ottaa kosteutta tosi helposti.

Henriette Kressin kirjoissa on paljon asiaa. Tosin niissä on ohjeita jonkun vaivan hoitoon, mutta saa kuitenkin selville mitä kaikkea voi kuivata teeksi.

Kokeilin äsken sienisuolan tekoa ohjeella jonka olen jostain muistiin laittanut: 20 g kuivattuja sieniä ja 2 dl karkeaa merisuolaa. Aattelin että onpa paljon suolaa suhteessa sieniin ja tuplasin jo alkuun  sienien määrän. Sekoitin ainekset jauheeksi ja maustoin sillä jauhelihapihvit. Kovasti oli suolaista. Niinpä sitten jauhoin joukkoon tosi paljon lisää kuivattuja suppiksia. Nyt vaikuttais siltä että seosta voi lisätä ruokiin sen verran että antaa sienienkin makua eikä pelkästään suolan.

+x[quote]
[b]PikkuPioni - 18.1.2016[/b]

Olen usein lukaissut erinnäisissä ketjuissa penttiläisten kommentoivan omatekoisia tee-sekoituksiaan, tai yleensäkin sitä, että kuivaavat kasveja teetä varten. Olisin kiinnostunut tietämään mitä kasveja, millä menetelmillä ja millaisissa suhteissa olette kuivaneet ja sekoittaneet? Tai mahdollisesti jopa fermentoineet? 

Itse olen joskus monta vuotta sitten kokeillut teetä mustaherukanlehdistä..ja taisi olla jotain muutakin. Olen unohtanut koko jutun, mutta muistaakseni kitkerää oli 😆 Eri kasveilla toki on omat aikansakin, jolloin ne kannattaa kerätä - kun ovat aromikkaimmillaan, eivätkä ole kitkeröityneet vielä. En tuolloin 10(???) vuotta sitten muistaakseni juuri katsonut mitä kannattaisi kerätä, kuhan söhräsin ja ajattelin maistaa.

Kertokaas, jos teillä on mukavanmakuisia sekoituksia, salaisuutenne! 😉 Mitä kasveja, mihin aikaan ja missä suhteessa? 

[/quote]

Tuosta kitkeryydestä tuli vaan mieleen, että mistä tahansa juomasta-han tulee katkeraa ja kitkerää kun laittaa aineksia suhteessa veteen liikaa, ettei olis vaan niin käynyt.. :)

Yrttisuola

Ohje on tuoreille yrteille. Mikäli käytät kuivattuja yrttejä, tee seos uunissa valmiiksi ja sekoita hienonnetut, kuivatut yrtit vasta valmiiseen seokseen.

Tarvitset näitä:
•    2 l sekalaisia tuoreita yrttejä
•    2 rkl hienoksi jauhettua merisuolaa tai muuta suolaa
•    ½ kesäkurpitsa
•    2 tomaattia
•    ½ purjosipuli
•    2 valkosipulinkynttä
•    ½–1 punainen chili
•    ½ punainen paprika
•    2 cm piparjuurta

Suositeltavia yrttejä ovat:
•    lipstikka – siinä on voimakas lihaliemimäinen maku ja se on pääainesosa monissa yrttisuoloissa
•    persilja – tätä Strömsön Alexandra käyttää paljon
•    basilika
•    oregano
•    timjami
•    ruohosipuli
•    meirami

1. Silppua yrtit karkeasti ja laita ne monitoimikoneeseen.
2. Paloittele vihannekset ja laita nekin koneeseen.
3. Käytä monitoimikonetta kunnes kaikki ainekset ovat hienojakoisia, lopputuloksen kuuluisi muistuttaa löysää puuroa.
4. Lisää suola ja käytä konetta vielä hetki.
5. Levitä vihreä puuro leivinpaperilla vuoratulle uunipellille, laita se uuniin 40 asteeseen ja jätä uuninluukku raolleen. Jätä uuniin yön yli tai kunnes puuro on täysin kuivunut.
6. Aja kuivattu puuro tehosekoittimessa jauhemaiseksi. Joskus jauheen on hyvä antaa vielä kuivua vähän lisää.
7. Säilytä yrttisuola tiiviskantisessa lasipurkissa.

Lähde: YLE /Strömsö