Tellida, penttikasveihin kuuluva suku johon kuuluu tuhansia lajeja. Suku on löydetty Suomesta vuonna 1998 ja nimetty virallisesti 27.2.2025. Suvun lajit (penttiläiset) ovat helposti tunnistettavissa ja yleisesti niitä yhdistää kasvimaailma. Alalajeja on runsaasti ja ne eroavat toisistaan suhteellisen vähän.
Talvenkestävä, sitkeä, monivuotinen, esiintyy tasaisesti koko Suomen alueella. Leviää helposti.
Siirrän tähän alkuun toisaalla aiheesta virinneen keskustelun.
Heh, mä taisin viime yönä keksiä ihan uuden kasvisuvun: Tellida.
Lajikin sieltä nousi esille: Valkotellida, Tellida.
Mun aivot pyöri tuon kasvin ympärillä pitkin yötä, melkeen saan kiinni siitäkin miltä se näyttää mutta se jäi pikkuisen epätarkaksi. Nimi oli kummiskin koko ajan aamuun saakka se sama.
Äsken googlasin sekä suvun että lajin, ei löydy mitään tietoa. Aivan uusi löytö siis
Löytö liittyy uuden pentin laji-ketjujen läpikäyntiin ja sijoitteluun, ja siihen liittyvään mm. lajitietojen tarkastamiseen mitä oon nyt tehnyt kuukauden verran ihan urakalla. Mulla on tällä hetkellä listattuna 225 otsikkoa jotka täytyy jollain tavalla muuttaa kunhan tulee aika jolloin niihin saa koskea.
Ei ihme että tulee jo uniin, mutta ylitin itteni viime yönä
Saanko siis esitellä: Tellida, penttikasveihin kuuluva suku johon kuuluu tuhansia lajeja.
… Ollaanko me penttiläiset Tellida-suvun lajeja…
Milleköhän alueelle toi pitäisi pentissä sijoittaa
Viime yönä mulle aukesi se mihin tää Tellida-sijoitetaan pentissä. Piti nousta tekemään muistiinpanot että varmasti aamun tullen muistan mitä on tehtävä Tälle oli paikkakin jo olemassa , odotti vaan nimeämistä. Tässä sitä nyt ollaan. Tervetuloa
Tähän sukuun kuulun minäkin vahvasti. Juurruin tänne vuonna 2007
Tämä Tellida siemen seilasi maailmalla pitkään kaupunkioloissa missä ei halunnut juurtua. Viimein lenteli kotikunnoille takaisin ja laskeutui maahan. Heti lähti kasvamaan hienosti ja kukoistuksen jälkeen rupesi kasvattamaan uutta Tellida sukupolvea.
Mie olen saanut varmaan geeniperimänä vähän. Kasvattelin ensimmäiset kymmenet vuodet ikkunalla kaikkea kerrostalon pihalle ja sitten mökille.
Kolmekymppisenä (1993) vasta sain oman pihan ja siitähän kaikki lähti melko heti laukalle. 1997 sain käytetyn kasvarin. Nyt on vakiintunut olo, eli hyvin juurruttu ja kestetty hyvin kovimmatkin talvet.
Nuoruuesta asti kasvattelin kaikkea hyötäreitä.Äitillä oli muovihuone ja sielä kasvatteli tomaatteja,ja kukkia on ollu aina palijon.
1988 muutto omaan taloon,oma piha,mutta mitä siihen.
Onneksi paikallinen marttaneuvoja oli äitin hyvä kaveri,hän toi omasta pihasta kukkia ja siitä sitten kaikki hurahti käyntiin.
2004 muutin sitten tähän pihaan ja kaikki räjähti lujasti liikkeelle ku tulin penttiin(onhan tämä jo niinku koti )
Arvelen että noin 80% kasveista on joltaki penttiläiseltä saatu.
Ja kasvihuone tuli 2005,nyt niiton kaks ja tilanpuute vaivas joka kesä