Jaa-a, minulle ei ole koskaan tullut mieleen yhdistää peltoja kyiden esiintymiseen, eikä pihassamme tuskin koskaan kyitä ole. Silloin harvoin, kun niitä on, ne tulevat toisen puolen metsiköstä sattumalta pihamme läpi joelle kun on oikein kuivaa ja kuumaa. Toisaalta meidän pihassa on ainainen hulina ja touhu joten kiertävät mieluummin meidät kaukaa…yhden kerran on kyy minua purrut pihassa ja sekin oli työtapaturma enkä edes nähnyt koko käärmettä. Ja ei siinä tämän pahemmin käynyt : )
Sand, minäkin tykkäsin juuri tuosta talojutusta tuossa kuvassa : )
Ai kun sulla oli taas ihania kuvia pihastasi ja lähimaisemista.
Aitoa maalaismaisemaa kypsyvine viljapeltoineen, ja huolella hoivattua pihapiiriä on Temskukalla. Tuo kuva 10.8 klo 21.54, siinä on minusta erityisen hieno, jopa tsehovilainen tunnelma.
Talon toisessa päässä on myös käytävä, se kulkee terijoen salavan läpi. Olen vallan tohkeissani nykyään kaikenmaan käytävistä. Ne ovat vilpoisia kuumalla kelillä, ovan jänniä käyntiportteja puutarhaan ja tällä puolen taloa varjostavat autoja. Käytäviä on helppo pitää yllä, välillä vaan leikkelen eniten tiellä olevia oksia. Koitan pitää huolen, ettei kovin helposti huomaa että mitään leikattu on.
Tienpään ongelma elää omaa elämäänsä. Tuumasin jotta pikkuhiljaa se muuttuu johonkin päin ja kun aina vain enemmän tykkään villimmistä versioista, mitä vähemmän näyttää laitetulta sitä enemmän miellyttää silmää...mihinkähän semmoinen vie?
Upeita tunnelmakuvia upeasta puutarhastasi!
Kiersin äsken hämärissä kameran ja jalustan kanssa kuvaamassa näitä aurinkolamppuja. Nyt ne ovat kaikkein parhaimmillaan.
Aurinkovalot ja Multamantalta saatu kaunis ratamo - se onkin jättimallia
Iltanäkymä altaalla.
Iltaisin ajastin sytyttää nämä puutarhavalot. Lämpimänä iltana tässä on kovin kiva istuskella
Upeaa tunnelmaa Temskukan kuvissa. Kaunista ja konstailematonta. Vilja- ja yleensäkin peltonäkymä on rauhoittava, siis minusta, kuten järvimaisemakin. Liekö syynä, että olen maatalosta lähtöisin ja näissä kuvissa on paljon minunkin sielunmaisemaani.
Voi kun kaunista ja nuo puutarhavalot ovat tosi tunnelmalliset. Asut kyllä komealla paikalla.
Mikä on tuon jättiratamon takana oleva pensas, ei kait vaan sumakki ?
Kaunista on ihan kaikki!
Satues, se on pihlaja-angervo, jota pidän kurissa leikkelemällä kursailematta oksia. Mutta tykkään kun se täyttää tilansa narisematta ja tuimana.
Peltomaisemassa on tosiaan jotain samaa kuin vesistössä - sileää pintaa kauas. Ja vaihtelevaa se on, pian siellä louskuttaa puimurit ja sängessä juoksee koirat ja kaikenlaiset elukat mielellään. Tässä tuvan ympärillä on n. 16 hehtaaria tuulista peltoa, ja valtaojan jälkeen alkaa naapurikaupunki, joten naureskellaan usein että perunakellarin katolta aukee kaupunkinäkymät
Lainasin eilen kirjastosta Paula Ritanen-Närhen toimittaman puutarhakirjan ja sieltähän löytyi tuttu, ihana puutarha kaikkineen. Oikein oli minusta mukavasti kirjoitettu ja kauniita kuvia. Niitä vaaleanpunaisia hattarapioniunikoita vaan ihmettelin ja ihastelin. Olin jo koko pioniunikkoon vähän kyllästynyt, mutta nuo ovat kyllä ihan jotain muuta.
Välke, minäkin olen niihin ihastunut, joskus vuosia sitten sain Saara-nimimerkiltä taimia joista yksi jäi eloon ja kukki: Sen jälkeläisiä vaalin ja kasvatan. Mielestäni se on niin hauska lisä täällä rustiikissa ympäristössä. Olen kylvänyt siemeniä tuonne puolen kilometrin päähän kujansuuhun…eli jos ajalet joskus pikkukylän läpi ja huomaat tiensivussa näitä niin tiedät missä asun : D
Temskukka, vai pihlaja-angervo se on, näytti kuin siinä olisi ollut punaiset kukat, mutta taitaakin olla jo kukkimisensa kukkinut.
Sopii tuohon taustalle kuin nenä päähän
Amiraaliperhonen tuli katsomaan elokuunastereita - eikös ne niitä ole?
Tämä kuva ei silmiä hivele mutta on mielestäni mielenkiintoinen nurkka: Etualalla on tänä keväänä istuttamiani humalantaimia jotka eivät luonnostaan ylöspäin yrittäneetkään vaikka niin luulin. Kuvassa mukana vasemmalta: Lumipalloheisi 3, humalaa, kurpitsaa ja omenapuu...ja kaiken kattaa heinäpaaleista revitty kate.
Tykkään oikein kovasti näistä eustomista...toivotaan että saan ne talvehtimaan uudessa talvetushuoneessa. Tai siis ei missään uudessa vaan se vanha ja hyvä vaihtuu saunaksi pikku hiljaa...nyt onkin tekemistä oppia toisenlaisiin olosuhteisiin.