Terijoensalava, Salix fragilis

Arporaattori: Valitse ensin uuden viestin kirjoitus (ei pikalisäyksellä). Siellä sitten:

Klikkaat tuota "vuoristomaisemaa", tulee mm. ruutu "selaa". Klikkaa sitä, pääset omiin tiedostoihisi, valitset sieltä haluamasi kuvatiedoston klikkaamalla. Tulee mm. ruutu "Lähetä kuva". Klikkaa sitä (1 kerran vain) ja hetken kuluttua valitsemasi kuva on siirtynyt viestiin jota olet kirjoittamassa.

Sitten normaalisti kirjoittelet viestissä mitä haluat, ihan kuin minä tässä näin, esikatselun kautta sitten hyväksyt viestin.

Kiitos ohjeesta, näin minä sen muistan, mutta kun nyt ei näy tämä vuoristomaisema ei mikään muukaan?

Pikalisäyksessä ei näykään. Mutta lisää viesti sillä "vanhalla tavalla" eli "lisää uusi viesti tähän keskusteluun" - kohdasta siitä alempaa. Siellä on vuoristomaisemat, hymiöt, ym. kaikki käytössä :)

Vapaan sanan niksinarikassa on paikka Koekuvia ja siirtoharjoittelua jossa on kuvien siirrosta jotain juttua, sekä siellä voi myös testailla omien kuvien siirron onnistumista. Tämä niksinä

Selkis kissanpojalle silmät, kiitos. Tässä näkyy salava ennen leikkausta ja lehtikuusi jota leikkaan myös joka vuosi.

Hamlatessa saadaan oksan, tässä yksipisteisen,. päähän kuoren peittämä kyhmy josta runkoon ei pääse laho.Vieressä on lehtikuusi jota myös leikkaan joka vuosi, muuten se olisi liian suuri.Leikkauksessa oksasakset tekivät tarkinta jälkeä.

 

Hienoa jälkeä, silloin kun homman osaa! Noin olisi minunkin pitänyt muinoin Terjoensalavani hoidella. Nyt se on ihan kamala. Oksat kurkottavat kohti taivasta, alaosa paljaana ja harva se on ja ruma. Onkohan ainoa vaihtoehto kaataa koko helahoito? Se kun on jo niin valtavan paksukin rungoltaan, että sitä ei enää voi leikata noille "näppylöillekään".

Et ole ainoa jonka paju on kasvanut liian suureksi, olisi pitänyt hamlata jo nuoresta puusta aloittaen.

Nyt pitää katkaista, pölkyttää, puu melko alas ajatellen tulevaa näkösuojaa ja leikkaamisen helppoutta,katkaise keväällä tai syksyllä lehdettömänä. Tällöin pölkyn pinnasta kasvaa uusia versoja paljon, aivan liikaa. Valitset nyt parhaita oksia tasaisesti ympäri runkoa ja lyhennät niitä sopivalle korkeudelle ja poistat liiat versot aivan runkoa myöten. Seuraavana keväänä poistat noista hamlattavista oksista kaikki uudet versot tarkoin jättäen vain millin tai kaksi ja tietysti poista kaikki liiat oksat rungosta tarkoin.

 

Niinkuin näkyy uusia versoja oli paaaljon,jos ei mitään tehdä ne kasvavat kilpailussa valosta pitkiksi ja osa kuoleekin varjostukseen. Puiden biologisen käyttäytymisen mukaan uudet oksat ovat kiinni vain ohuessa uudessa vuosikasvussa, ilman hamlausta ne repeävät helposti irti rungosta.Nytkin tuosta pölkystä kasvaa uusia silmuja, ne olisi hyvä poistaa heti kun niitä tulee, muuten ne kasvavat tarpeettomiksi versoiksi.Tämäkin salava kasvoi pienessä rivitalopihassa , pahasti varjostaen.

Vaikea tätä on selostaa lyhyesti ja aikaa ei ole riittävästi, moni leikkausjuttu olisi helpointa paikan päällä.

Olet laittanut kyllä niin hyvät kuvat, että ne kertoo jo paljon. On tuossa niin kova homma, että ei taida olla minun juttuni. Olen nähnyt niin paljon noita katkaistuja ja rehottavia t.salavia, että en halua sellaista. Enkä jaksa olla alvariinsa leikkaamassa, koska ajoitus pitää osua aina nappiin ja taitoakin vaadittaisiin. Ei laiskan ihmisen hommaa, eli siis sovi meikäläiselle.
Mutta noin kun tekee alusta asti, eli pitää sen pienenä, ei tarvitse enää noin suurta hommaa tehdä myöhemmin. Tämä on hyvä kuvasarja.

Kiitos kehuista, alapihaa olen työstänyt monta vuotta ja aina tulee uusia ideoita joita pitää harjoitella ja kokeilla.Koska piha on pieni, suurin osa tonttia on kalliolla jossa multaa on vähän.

Puita on paljon ja pidän niiden koon sopivan kokoisina pihan mittasuhteisiin.Nurmikon reunassa on rivi puita, marjakuusi, punakukkainen orapihlaja ja hopeakuusen pienikokoinen laji jota silti pitää leikata.

Tässä kuvassa punakukkainen kukkii upeasti.

Voi hyvänen aika, miten kaunis näky!

Aproraattori, olisin utelias, minkä niminen on tuo hopeakuusen lajike, jota voi leikata? Olisi juuri sopiva paikka tiedossa.

HÖH ! ei lajikkeella eikä lajilla ole väliä,. ajatteles nyt. Jos kuusiaitaa voi leikata niin tottakai myös aidan osaa eli yksittäistä kuusta, siis kaikkia kuusia.

Yläpihalla joka on etelään päin kasvoi luonnostaan karussa maassa, mustikoita jne, paljon erikokoisia kuusia. Jos olisi antanut niiden kasvaa vapaasti ne olisivat nyt jo ainakin 5-10 m korkeita ja yläpihakin olisi varjoinen. Leikkaan niitä siis joka vuosi, noin elokuussa, nyt ne eivät ole liian korkeita ja antavat kuitenkin näkösuojaa naapuritalosta

Tässä kuvassa näkyy kuinka äskeiset leikatut puut ovat päivälläkin varjossa, kallio on niin korkea.

Kahvittelupaikkoja kuitenkin on monta, tässä vaimo omatekoisen rautatienpuun alla. Keinu on suosituin paikka.

Alangon kirja oli pettymys: Terijoensalavasta ei mitään…

Vieläkään ei ole minulle selvinnyt istutusvälit salavasta toiseen ja salavasta seinään. Eikä mitään faktaa asiasta, jota voisin hallitukselle esittää ja osoittaa, että tiuhaan on istutettu ja liian lähelle sadevesikaivoja ja seinää. Mielestäni ongelmia on odotettavissa tulevina vuosina.

Wikipedia sanoo, että terijoensalava kasvaa 3-10 m korkeaksi ja yhtä leveäksi, joten jos sen antaa kasvaa vapaasti iänkaiken, istutusväli pitäisi olla likemmäs kymmenen metriä ja tuolloin seinästä ainakin 5 m. Vaan koska salava kestää hyvin leikkaamista, sen voi pitää sen kokoisena kuin tahtoo. En näe tässä yhtä ja ainoaa oikeaa ratkaisua vaan kauneus on katsojan silmässä.

Meillä on iso tontti ja haluaisin terijoensalavasta aidanteen. Mietin myös istutusväliä. Haluaisin tiheästi peittävän suojan. Miten nopeasti salavat kasvatat?

Kasvavat nopeasti, mutta en suosittele sitä aidanteeksi.Voihan sitä hamlaamalla pitää halutun kokoisena, haittana on se että leikkauksen jälkeen keväällä se ei anna suojaa ennenkuin uudet versot ovat tarpeeksi pitkiä, kesäkuussa. Hamlaus vie myös aikaa isolla tontilla.

Ilman leikkausta salava kasvaa mutta ei anna näkösuojaa sitten kun sen tiheä lehdistö on varjostanut ja alaosasta tullut harva ja siitä näkee läpi.

Tuomipihlaja voisi olla hyvä, se kyllä kasvaa ehkä liian korkeaksi isona mutta niitä voi aina poistaa ja antaa juurivesoista kasvaa uusia

Myös vapaasti kasvava orapihlaja voisi käydä, kukkii keväällä ja syksyllä kauniit marjat, sitäkin voisi edellisen tapaan harventaa ja antaa uusien vesojen kasva.

Anteeksi, mutta mitä tarkoittaa termi hamlaus? :slight_smile:

Mene edelliselle, sivulle 15, on kuvia ja tekstiä tai katso netistä hakusanalla. Tai englanniksi hakusanalla “pollarding”

Jälkinäytös liian suuren salavan jätteille. Siitä aivan alas pölkytetystä puusta tuli paljon viime vuoden oksia, vein ne pihaani.Tänään haketin ne, aikaa siinä meni koska ostin viime keväänä halvan hakkurin, murskaavan LG merkkisen K-raudasta. Se on paljon parempi mitä vanhemmat leikkaavat, lainasin sellaista naapurilta kokeeksi. Hirveä meteli ja hidas.

Parempi varmaan olisi jos oksat olisivat kuivia, nyt hakkuri jätti pötköä koska tuoretta kuorta se ei katkaissut toiselta puolelta. Pääasia kuitenkin että hakkeessa on riittävästi leikkauspintaa jolloin se lahoaa helpommin. Tämä alue on aika roisi, nyt poistin nuoria hopeapajuja joita meinasin myydä, yhden jätin ja aloitin hamlauksen, siinä on aika hyvät juuret joten syksyllä tai ensi keväänä voin sen myydä pikkurahasta halukkaalle.