Kaikenlaisista elukoista on täällä juttua ja suurinosa niistä luonnon kasvatteja. Onhan tuo tietysti selvää, kun ottaa huomioon sen seikan, että osa meistä touhuaa paljon ulkona. Siellä näkee jos jonkinmoista kiehtovaa vipeltäjää.
Kyselenkin niiden penttiläisten perään, joilla on kotonaan herppejä tai selkärangattomia hoidokkina? Mitä teiltä löytyy? Kuvia ja kertomuksia?
Itselläni on kotosalla 1.0 Parta-agama ja 2.0 Kuningasboaa. Hauskoja tilanteita tulee kotosalla ainakin tuon liskon toimesta harvase päivä. Tässä niistä yksi…kuva ei ole kovin hyvä, mutta selviää varmaan se, että vauhtia ja "vaarallisia" tilanteita on kaverin elämässä vaikka elintilaa on rajoitettu… Tulipa iso kuva… Herralla oli niin kova nälkä, että suorastaan hyökkäsi salaatin kimpuun luolan päältä. Lopputulos: Ihmetteli nokka kiinni lautasessa "minne ruoka meni", kun suurin osa sapuskasta lennähti pisin terraariota samassa hötäkässä.
Mainio tuo lisko (nimeltään Jorma) onkin! Ja tietäisipä vaan mitä kasvaa keittiön pöydällä… Ei saisi salaatti tai taimet olla rauhassa, kun tuo pohjattoman vatsan omaava otus jolkottaisi jo niitä kohti. On mietinnässä toinen moinen tuon seuraksi, mutta sitä vielä mietitään.
Käärmekset onki eri sorttia. Niin rauhassa löhöilevät lähinnä omissa oloissaan. Niitä on kyllä mukava seurailla ja hoitaa. Olen jo miettinyt laittavani jonkun oikean amppelikasvin niille piiloksi noiden ikivihreiden sijaan. Eivät ole kovin kauniin näköisiä nuo silkki- ja muovikasvit (vuodesta toiseen) ja oikean huonekasvin avulla saisi terraarion kosteuttakin nostettua helposti.
Jadeliila2, kaveri on kovin kuivakka ja karhea. Ajattele saviruukun pohjaa, jossa on pieniä nystyröitä. Nuo piikit ovat kuitenkin pehmeät ja antavat myöden pienen silittelyn. Joskus, kun kaveri ei millään tohtisi tulla käteen (terran siivouksen ajaksi) heiluttelee se häntäänsä ja saa siihen kivasti voimaa… Hännän plätkytys paljasta kättä vasten ei kyllä tunnu kovin nautinnolliselta, mutta lukeutuu vielä hyvin pieneen kipuun.
Käytin liskoa eilen kylvyssä. Kun oltiin kuivattelemassa ja matkalla takaisin terraan, huomasi tuo kaveri minun taimistoni keittiön pöyällä. Oli siinä liskossa pitelemistä, kun herralle tuli kiire/into päästä niitä maistelemaan. Tyytyi kuitenkin salaattiin heti, kun muut herkut oliat poissa silmistä.
(mikä ihme tuo "Editor Expired…" on? Tulee joka kerta tekstilaariin, kun kirjoitan kommenttiani. Ärsyttävää!)
Tyttärellä on myös parta-agama, tosin he muuttivat kesällä omaan asuntoon joten nyt huushollissa ei ole selkärangattomia, nelijalkainen kaveri vain. Itse olen kyllä harkinnut nuolimyrkkysammakkoja, ne ovat niin kauniita. Ainut mikä arveluttaa on ruokinnan työläys, tai tarkemmin sanottuna sapuskan kasvatus. Sammakot syövät banaanikärpäsiä ja niitähän sitten pitää kasvattaa jatkuvasti.
Se on kyllä aivan totta. Kärpäsiä ja muurahaisia pääravintonaan syövät terran kasvatit vaativat aika lailla omistautumista. Vaikka kyllä sitä on tullut oltua niittyjen laidalla itsekin, milloin haavi kädessä milloin lapio, hakemassa sapuskaa Jormalle(siis tuon liskon nimi)
Orkidea harrastajia pentistä kyllä löytyy, mutta onko joku yhdistänyt innostustaan myös terroissa viihtyviin eläimiin? Kurkkisin tuolta ketjuista mahtavia taidon näytteitä kasvaarioista ja mieleeni tuli oitis, kuinka noissa viihtyisivät vaikka sammakot tai rukoilijasirkat. Hienoja, niin hienoja!
PikkuM, haulla löytyy vanhan pentin puolelta ainakin juttua ja kuvia DJAlMighty247.n rukoilijasirkoista. Kauniita otuksia! Ainuita rotikaisia, joita voisin kuvitella hyysääväni huushollissa.
Mulla on akvaterraario ja siinä 4 tuliliskoa, 2+2. Viikon ovat mulla olleet, aivan ihania pikku otuksia
Sitten on yks, joka juuri eilen nousi maalle (nimeksi annoin sille Eka Vekara ) ja sit on yks noin parisenttinen kiduksellinen poikanen vielä ilman nimeä.
Ja tänään kuoriutui ensimmäinen poikanen Nimi on vielä harkinnassa
Tässä taasen juuri maalle noussut Eka Vekara, joka oli eilen todella reipas pieni ja söi pikkuisen kastemadon. Näiden maalle nousseiden ruokinta on hankalaa kun ravinnon pitää olla pientä ja liikkuvaa. Tää viettää maalla muutaman kuukauden, jopa vuoden ja siirtyy sitten takaisin veteen pysyvästi.
Minulla oli teininä pari tuliliskoa, joita hoidin näin jälkeenpäin ajatellen tosi asiantuntemattomasti. Eivät ne varmaan vuottakaan sitten eläneetkään. Miten kauan noiden olisi tarkoitus hyvällä hoidolla elää?
Jade, noi on vedessä, eikä niitä saa ottaa käteen kuin pakon edessä. Stressaantuvat ja ihmisen iholla on paljon sellaista mikä ei noille sovi. Noita on mielettömän hauska seurata. Ruokailutilanne on mielenkiintoinen, noi on ihan täysiä petoja
Tässä on muutaman päivän ikäinen poikanen (pituus 1 sentti), huonoja on kuvat ku kunnollinen valaisin puuttuu vielä. Mulla on siis neljässä eri kipossa näitä ikäjakauman mukaan Nuo sivulla olevat huipakkeet on kaverin kidukset. Vähän ennen maalle nousua ne surkastuu ja häviää.
On mietinnässä toinen moinen tuon seuraksi, mutta sitä vielä mietitään.
) ja sit on yks noin parisenttinen kiduksellinen poikanen vielä ilman nimeä.
Nimi on vielä harkinnassa 
mun mielestä lemmikillä pittää olla karvoja, musta kirsu ja nelijä ketaraa 
