Voi että jäi hyvä mieli tuosta viimeisestä kuvasta, tunsin jopa jonkinlaista yhteenkuuluvaisuuden tunnetta kissasi kanssa. Minäkään en aina mahdu kaikkiin haluamiini asioihin, kuten viimekesän farkkuihin tai uikkareihin...Voin kyllä lyödä vetoa, että minun ahtautumiseni leipäkoriin näyttäisi kyllä vielä hauskemmalta
!
Vanhemmissa kuvissasi Nero marinoi kaularankaa kukkapenkissä, eli nythän vaan marinadi on vaihtunut -lumeen.
Ihana pihapiiri sinulla, laita vaan lisää kuvia!
Löysin kännykästä kuvan viime kesältä; tallin ovenpielen 40 vuotta vanha päivänliljapenkki;
Itseasiassa pidän noista niin paljon että siirsin viime kesänä kaikki tontilla kasvavat päivänliljat tuohon tallinseinustalle ja pihatien varteen. Ovat siinä paremmin näkyvissä kuin talon takana 
Ja kun noista Neron aarteista oli aiemminkin puhe, niin tällaisella namipalalla Nero aloitti grillikauden viime kesänä;
NAMI! 
Laitellaanpas pitkästä aikaa tännekin jotain. Tässä kevään ensimmäisiä pieniä aurinkoja; 
Sinivuokot pistivät parastaan 27.huhtikuuta 
Krookukset ja sinililjat toivottelivat hyvää vappua... 
Tässä höyryää ehta hevonhyvä. Pellolle menossa; 
Tämä on muuten semmoinen työvaihe ettei sen jälkeen tarvitse enää ihmetellä, mistä tulee sanonta "tarkkaa hommaa kuin pa*kanajo ilman perälautaa"
Oho 
Siihen jämähti...
Tässä ajankohtaiskuvaa kukkasmaasta. 
Taisi tällä keltanokkapuutarhurilla käydä tuuri... Istutin viime kesänä tuohon särkyneitä sydämiä 3kpl. Kuvassa näkyy neljä, ja kaksi alkua jäi kuvan ulkopuolelle. Toinen elämän ihme ovat noi idänunikot. Jouduin viime vuonna kaivamaan kaikki unikot tuosta kohtaa pois kun tein koko penkin uusiksi. Hieman huolestuneena heidän jaksamisestaan sitten koitin siirrellä juurenpaloja ihan toiselle puolelle pihaa. Turhaan näköjään huolehdin, nyt noita tuntuu olevan koko penkki täynnään, siellä missä niitä ei alunperin ollutkaan ja siinäkin mistä kaivoin niitä pois
Päivänliljat ovat tomeria jo. Tosin ne kurkottelivat esiin jo lumenkin alta; 
Pitäisiköhän tuota kasvustoa joskus jakaa? Toisaalta, se on ollut tuossa koskemattomana kymmenen vuotta kauemmin kuin mitä minä olen tätä maailmaa ihmetellyt. En mielelläni kajoaisi siihen.
Tämä tulppaani taitaa ehtiä ekaksi;
Nuputtaa täälläkin; 
Eikä pikkusydän halua jäädä pekkaa pahemmaksi, vaikka kuva vähän huono onkin; 
Ostin viime kesänä neljä melkoisen surkeata koreakärsämön tainta, ja olin vähän huolissani että miten niiden käy talven aikana. Eipä hätää, sieltä niitäkin tuntuu nousevan enemmän kuin oli lupa odottaa 
Allas on vajaa ja penkki siivoamatta, mutta viime kesänä siirretyt kurjenmiekat tuntuvat kotiutuneen silti; 
Ylipäänsä kaikki viime kesän tulokkaat tuntuvat olevan enemmän kuin voimissaan. Vain pari syksyn alemyynnistä löytynyttä kurjenpolvea on kuollut talvella. Hurjan jännittävää aikaa tämä kevät
Tervetuloa vain joukkoon minunkin puolestani. Itsekin olen vielä näiden "vanhojen" penttiläisten koulutuksen kohteena ja aina läpsivät korville, jos möhlin 
Mutta tuolle kissa-kori -yhdistelmälle tuolla aiemmin nauroin hyvät selkäkeikkanaurut....... "kissani on optimisti".... voi juku... 
Hyvin sulla on kyllä kevät lähtenyt etenemään, eimuutaku tsemppiä ja helteistä kesää.
Kiitos samaa sinullekin 
Puutarhurointi on siitä kivaa että vaikka vähän möhlisikin, niin ei se sentään maailmaa kaada. Tai ainakaan minä en jaksa siitä stressiä ottaa, otan mieluummin ilon irti onnistumisista Ja nyt on kyllä tosiaan ollut ihanaa kun kaikki viime kesän taimet ovat nousseet kohinalla. Samoin ekat kukat siemenkasvatetuissa kesäkukissa, on ne hienoja
Tilhi on kyllä aiheuttanut naurunpyrskähdyksen jos toisenkin, harvoin se jää kahvipöydässä istuvilta vierailta huomiotta. Se on kyllä kovasti elämän pikku mukavuuksia arvostava kissa, mutta tuota korifiksaatiota minäkään en ole vielä oikein tajunnut. Aiemmin sillä oli nukkumapaikkana semmoinen pieni vanerinen klementiinilaatikko, mutta siitä pettivät niittaukset ajan myötä ja se hajosi kappaleiksi.
Nykyaikaisessa maanviljelyssä tiloilla vilisee tarkastajia. Tässä tarkastaja Tilhi tarkastaa kylvökonetta; 
Meidän isännällä on nämä kylvöhommat vähän eri mittakaavassa kuin mulla. Ei ole mun pienet pussukkani mitään sen rinnalla kun isäntä kylvää suursäkeittäin
Eilen kiskoin tästä ylös kottikärryllisen vuorenkilpiä. Tässä vaiheessa on jäljellä muutama vaahteran taimi sekä hirrrrveä määrä rönsyleinikkiä ja voikukkaa. Ja kiviä. 
Ja tänään se näyttää tältä; 
Siinä on hyvä hevosvoimilla ryyditetty peti osalle tämän kevään siemenkasvatuksia
Aivan ihanaa pihalla ja ympäristössä, katsoin joka kuvan ja luin tekstit ja NAUTIN: Oi mikä aitta... Oi mikä ihana pihlajakuva... Oi mikä ihana heppakuva... Oi kaikki on IHANAA! Kiitos nautinnollisista sivuista Tilhiski, tunnelma on ihan aistittavissa.
Tykkään tosi paljon Tilhiskin maalaismiljööstä
.
Susikoira kesähepuloi 