Tuhkapensas, Kiiltotuhkapensas, Cotoneaster lucidas

(Pensaat - Tuhkapensas, Cotoneaster )

Kiiltotuhkapensas ilmestyi pihalleni ensin lintujen avulla, koska löysin nurmikolta pikkuisen taimen, jonka Panu aikoinaan tunnisti kiiltotuhkapensaaksi. Kun sain uuden kuistin, hankin sen edustalle muutaman kiiltotuhkapensaan, mutta olen todennut tilan niille liian kapeaksi.

Aion tulevana kesänä siirtää kiiltotuhkapensaani toiseen paikkaan ja kysymykseni kuuluu nyt: kuuluuko tämä laji jänisten ruokapöytään?

Pensaan lehdet ovat kauniin tummanvihreät ja laji kestää hyvin kuumaa ja kuivaa kasvupaikkaa hiekkapohjaisessa pihassani. Kylvin tänä keväänä muutaman marjankin kasvihuoneeseen ja toivon saavani lisää samaa lajia.

Meillä oli entisellä rivarialueella kaikki pihat aidattu kiiltotuhkapensaalla. En huomannut että jänikset olisivat niitä pahemmin syöneet, vaikka pupuja alueella pyörikin. Tosin olivat jo sinne muuttaessani aika vanhoja pensaita. Uudet pikkupensaat saattavat olla herkullisempia… Onkohan jollakin muunlaisia kokemuksia?

Heh. Ihan juuri äsken tuijottelin niitä siirtoa odottavia kiiltotuhkapensaita kuistin edustalla. Niissä on silmut lähes kaikissa oksissa ja minun pitäisi olla melko nopea niiden siirron kanssa kohta. Hyvä, jos jänikset eivät niistä niin piittaa :} Kiitos Rajarinteelle!

Onko täällä asiantuntijoita: Paljonko pitäisi saada tuhkapensasmarjakilosta, kun ne myy taimistoon siemenlisäystä varten? Kyseessä on pensaat, jotka ovat jo 70-luvun alussa istutettu ja elävät vielä ja kestävää lajiketta näin ollen ovat. En minä niitä keräisi vaan tässä nämä eläkeläiset…

Liippaa tuhkapensaan läheltä, mutta olettekos sulkatuhkapensaita, Cotoneaster horizontalis, saanut hengissä pysymään kakkos-kolmosella?

lis. lueskelin noita vanhoja ja muutenkin vähän sieltä sun täältä, niin lumipeitteen alla on arveltu, jotta voisi selviytyäkin. Taimistoviljelijöiden opus antaa näille I-II, aiemmin on minusta ollut vain Ia-Ib näillä joillain lamoavilla.

Voiko linnantuhkapensaan (C. x suecicus ‘Skogholm’) muurilta alaspäin roikkuvia oksia lyhentää tai koko oksia karsia? Tai voi tietysti, mutta mitäs pensaille sitten tapahtuu? Haarovatko leikkauskohdasta? Tuuheutuvatko tyvestä? Jäävätkö leikatut oksat tupuiksi = kannattaako mielummin napata tyvestä poikki?

Tuohon tuhkapensaan leikkaamiseenko ei ollut kenelläkään ehdotusta…?

Eikös tuhkapensaat ole ihan yleisesti käytössä leikattuina pensasaitoina? Tuosta linnatuhkapensaasta en tiedä, mutta kiiltotuhkapensas ainakin muistaakseni haarottuu sillä tavalla asiallisesti, ei tee mitään tupsuja. Ei saa leikata niin, ettei ole leikkauskohdan alla virkeitä silmuja, kaljua ei pysty korjaamaan.

Kyselisin onnistuuko kiiltotuhkapensaasta pistokaslisäys? Ja jos, niin miten? Mulla olisi mahdollisuus saada oksia siitä.

Onkos kokemuksia kiiltotuhkapensasaidan leikkauksesta? Tarkoitus olisi tuota hieman reippaammalla kädellä leikata matalammaksi ja kapeammaksi. Onko nyt sopiva aika leikata? Kun tuossa näyttää aiemmin Sandilla olleen huhtikuussa jo silmut heränneet. Ilmeisesti nyt olisi vielä lepoaika ja siten kestäisi tuollaisen reilumman leikkausen? Osa aidasta on vaan vielä tiukasti lumen peitossa (n.60cm) joten alareunan leikkaus on pakko tehdä vasta myöhemmin.

Tuhkapensaat, Cotoneaster

on ruusukasvien heimoon kuuluva kasvisuku, jonka lajit ovat yleensä pensaita. Hedelmänä on marja. Tuhkapensaiden sukuun kuuluu lukuisia lajeja, joskin niiden erottelu on hankalaa, sillä monet lajit risteytyvät herkästi keskenään ja osa lisääntyy apomiktisesti.

Suomessa luonnonvarainen tuhkapensaslaji on eteläosassa kasvava kalliotuhkapensas ( Cotoneaster scandinavicus) sekä viljelykarkulaisiksi melko usein levinneet kiiltotuhkapensas ( Cotoneaster lucidus) ja euroopantuhkapensas ( Cotoneaster integerrimus). Viljeltynä koristekasvina tavataan ainakin 15 lajia, yleisimpänä kiiltotuhkapensas.
(Wikipedia / tuhkapensaat)

Kiiltotuhkapensas, Cotoneaster lucidus


on puolesta puoleentoista metriä korkeaksi kasvava pysty ja tiheähaarainen pensas. Marja on musta.

Euroopantuhkapensas, Cotoneaster integerrimus


Kasvaa noin kaksi metriä korkeaksi. Lehdet ovat päältä himmeän tummanvihreät, alta valkoisen nukan peitossa. Se on nopeakasvuinen ja harittavaoksainen pensas. Sitä käytetään koristepensaana Etelä- ja Keski-Suomessa, ja se pärjää melko kuivillakin kasvupaikoilla. Kasvi marjoineen on myrkyllinen.