Tuholainen: Etana, kotilo

Siis mitä kummaa, syövätkö etanat ruohosipuliaikin? Luulin että se nyt edes jäisi rauhaan mutta niinpä vain kymmenen etanaa sieltä nakkelin takaisin metsikköön.

Terveiset täältä etanoiden paratiisistä jälleen. On taas niin kovasti reikiintyneitä lehtiä ilmaantunut joka puolelle että piti aloittaa etanasota vol. 2. Olut-ansat on viritetty, nyt vain odotellaan... valvontaa

Etanat( ja kotilot ) on suurinpiirtein kaikkiruokaisia. Oletko jo kokeillut Ferramolia, on muuten tehokas. Alkukesän meillä ei näkynyt etanoita, nyt ovat taas pihan löytäneet, kiitos jatkuvan sateen.

Kallishan se on mutta myös tehokas.

Nonnih, etana-ansat on koettu ja saldo 50 kipaletta luiruja hukuttautuneena olueen. Naapuri väittää ettei heillä ole etanoita mutta yhtä reikäisen näköisiä olivat kuunliljojen lehdet siellä kuin meilläkin. Ferramolia olen ajatellut mutta aikaiseksi en ole saanut. Tuumailin että mikäli ensi kesänä sama ongelma jatkuu niin silloin täytynee ottaa myrkyt kehiin.

Kelpaisiko myös kotiloille olut ansa? Jos siis vähän kävisi pöllimässä Isännyyden oluita… Ei niitä tosin ole paljon ollut, mutta muutama takaa esi kesäksi isomman määrän…

Mun käsittääkseni kotilot tykkää kanskii oluesta.



lisäys: Isännän olutta mäkin noille lieroille juottelen, taitaa olla sitä parasta laatua pomppivaa naurua

Jep, mutta ei taida kotilot alkaa hihittelemään oluesta…

Tänään taas sain muutaman kotilon päiviltä, kun raivasin kasvarin ympäristöä…

Meillä on kotiloita, luultavasti lehtokotiloita, tuhansittain. Ei niin, että kasvit niistä sanottavammin kärsisivät, koska kotiloille kelpaavia lajeja on sittenkin aika vähän (ne muutama hosta tosin ovat aika surkean näköisiä). Enemmänkin ongelma on siinä, että tyypit kiipeilevät pitkin talon ja varaston seiniä ja niitä murskaantuu pihalla jalkoihin inhottavia määriä.



Luin Ferramolista jokin aika sitten ja se vaikuttaa hyvältä aineelta. Etenkin, kun kaksi koiraamme oitis kiinnostuvat kaikesta uudesta, mitä pihaan ilmestyy, ja Ferramol kaikesta päätellen on hännäkkäille vaaratonta.



Jossain nettikaupassa myytiin Ferramolia hintaan 32 euroa/kg. Teelusikallisen eli 5 g neliötä kohden jostain luettuna pitäisi riittää kotipihassa/-puutarhassa, mutta kun tontilla on neliöitä 1500, se tarkoittaa koko tontin käsittelemiseksi 7,5 kg eli 240 euroa. Myrsky ja mylväys! Kun teho kestää kaksi viikkoa, montako tuhatta mahtaa mennä kesän aikana…?



Eli tästä varsinaiseen kysymykseen: Onko kellään kokemusta Ferramolin ostamisesta suurempina erinä ja käyttämisestä pitkinä ajanjaksoina? Kemira Grow-How käsittääkseni tuo ainetta maahan. Kuinka pitkäksi aikaa kertakäsittely pitää niljakkeet tiessään? Tai tietääkö kukaan lemmikeille vaarattomia huokeampia vaihtoehtoja? Oluen pitäisi toimia, mutta piruko tämän kokoiselle tontille virittää sata olutansaa, puhumattakaan siitä, minkä esteettisen vaikutelman ne antavat.



Eli pähkinänkuoressa: miten vähennän radikaalisti kotiloiden määrää aiheuttamatta vaaraa koirille? Haastetta kerrakseen.

Veikkaan, että pitäisi hoitaa ja huolehtia samalla myös ne ympäröivät tontit ja tilukset, ja pitää niissä(-kin) ruoho mahdollisimman lyhyenä. Eli hukkaan heitettyä energiaa ja rahaa teidän tontilla, ellei ympäristössä tehdä mitään. Kuinka pitkiä matkoja kotilot mahtavat vaeltaa, siitä mulla ei tosin ole aavistustakaan, mutta teidän talon vieressä oleva mummojen kasvimaa vaikuttaa erinomaiselta paikalta kotiloitten ja etanoitten lisääntymiselle - Ferramolit sinne?

Dalailama, mulla on ihan käytännön kokemusta kotiloista. Olen kirjoitellutkin niistä vain toiseen ketjuun Puutarha-Vapaa sana-Eläimet-Kotilo ja etana, sivulla 17 on ainakin yksi kirjoitus.

Me ostettiin keväällä Ferramolia 10 kg säkki Agrimarketista, maksoi n. 70 e. Eli osta ihmeessä säkissä. Minä kylvin sitä kesän mittaan reippaalla kädellä ja sain 1300 m2 tontille menemään n. 4 kg. Me ostettiin naapurin kanssa puoliksi säkki ja ensi kesänä ostan kotia oman säkin. Aine oli tehokas ja kotiloita oli vähemmän aina kun olin kylvänyt sitä. Välillä kylvin koko tontille ja useimmin tontin raja-alueille ja kukkapenkkeihin.

Meillä pitäisi saada koko naapurusto käyttämään sitä. Meillä ne kotilot nousevat selvästi koko ajan ylöspäin ja laajentavat reviiriään. Asutaan suuren mäen päällä. Siilejä meillä on paljon, ja aineella ei näyttänyt olevan mitään vaikutusta niihin.

Ferramolin ohella ainut tehokas tapa kotiloiden hävittämiseen on keräily ja tappaminen. Sitä tein myös koko kesän. Kaikki pitkät heinikot kannattaa hävittää, että eivät pääse majailemaan siellä. Meillä tontin alalaidalla on kunnan metsikkö, josta nousee kotiloarmeijat jatkuvasti. Sinne laidalle kylvinkin jatkuvasti Ferramolia. Ferramolia pitää kylvää sateen jälkeen tai illalla. Kostuessaan se on kotiloille oikein herkkua. Keväällä katoin marjapensasalueen kokonaan katteella, ja siellä näytti kanssa kotiloita riittävän. Mutta samalla lailla niitä olisi ollut myös pensaiden alla pitkässä heinikossa.

Meillä kotiloiden suurta herkkua on perennat. Varsinkin ritarinkannukset menevät parempiin suihin. Mutta kaikki niille näyttää maistuvan ruohosipulista lähtien. Ihmettelin myös kun syövät sormustinkukan lehtiä, ne käsittääkseni ovat melkoisen myrkyllisiä. Tänä kesänä meillä olikin enimmäkseen pieniä kotiloita. Kai mä oon vuosien saatossa saanut jo niitä isoja hävitettyä. Kuinkahan kauan muuten vie aikaa kotilolla kasvaa suureksi? Tämä kesä oli sateineen oikein otollinen kesä kotiloille. Kuivina kesinä niitä on huomattavasti vähemmän.

Kiitokset palautteesta, Paulastiina ja Ermeli. Meillä tosiaan on ongelma, että tontin kolmella sivulla on hoitamatonta joutomaata riittämiin kotiloiden lisääntyä kaikessa rauhassa.

Jos 10 kg säkki Ferramolia maksaa "vain" 70 euroa, jo se on suuri huojennus. Pitääpä seuraavalla Suomen-matkalla ottaa mukaan. Täällä Virossa sitä nimittäin ei myydä lainkaan, koska aine ei ole saanut valtion kasvinsuojelulaitoksen hyväksyntää – kertoi Suomen Kemira kysyessäni.

Jos Ferramolia kylväisi paitsi omaan pihaan runsaasti, myös jonkin verran sinne, mistä pirulaiset tulevat, ehkä ainakin määrä vähenisi. Tuskin niitä kokonaan saa hävitetyksi, mutta jo kannan rajoittaminenkin helpottaisi.

Viime kesänä oli etanoita paljon… tai no, ennen niitä ei ole ollut juuri ollenkaan. Yksi oli todella pitkä: n. 20+ cm. No se liikkui silloin ja varmaan venytetty pituus, mutta silti aika hurja. En ole nähnyt ennen. Muut olivat muutaman sentin ja pari ehkä n. 10 cm. Olen saanut hullun murhaajan maineen, kun leikkasin ne kahtia Fiskarsin saksilla. Jätin palat esille ja eivätkö ne ällöttävät kannibaalit tulleet syömään kavereitaan. No, sainpahan ne saksittua samalla. Olin sen verran ahkera, että kasvituhoja ei tullut. Kevät tulee pian ja kannattaa katsoa kivien ja lehtien alta, ulkona jääneistä ruukuista ja niiden alta. En halua enää löytää mitään jättietanoita, joten aloitettava ajoissa. Minusta en ole julma. Teen Suomen luonnolle palveluksen. Varsinkin ne tuontietanat eivät kuulu meidän luontoon joten julistakaamme etanasota! Täytyy myöntää, että luultavasti toin ne sinne itse, varmaan kesäkukkaruukkujen mukana. Miten sellaiset hirviöt muuten olisivat karuun saaristoon löytäneet? Jos olen aiheuttaja, minun on siis myös korjattava tilanne. Kesäistä puutarhaharrastusta en kuitenkaan aio lopettaa.

Viime kesänä oli etanoita paljon... tai no, ennen niitä ei ole ollut juuri ollenkaan. Yksi oli todella pitkä: n. 20+ cm. No se liikkui silloin ja varmaan venytetty pituus, mutta silti aika hurja. En ole nähnyt ennen. Muut olivat muutaman sentin ja pari ehkä n. 10 cm. Olen saanut hullun murhaajan maineen, kun leikkasin ne kahtia Fiskarsin saksilla. Jätin palat esille ja eivätkö ne ällöttävät kannibaalit tulleet syömään kavereitaan. No, sainpahan ne saksittua samalla. Olin sen verran ahkera, että kasvituhoja ei tullut. Kevät tulee pian ja kannattaa katsoa kivien ja lehtien alta, ulkona jääneistä ruukuista ja niiden alta. En halua enää löytää mitään jättietanoita, joten aloitettava ajoissa. Minusta en ole julma. Teen Suomen luonnolle palveluksen. Varsinkin ne tuontietanat eivät kuulu meidän luontoon joten julistakaamme etanasota! Täytyy myöntää, että luultavasti toin ne sinne itse, varmaan kesäkukkaruukkujen mukana. Miten sellaiset hirviöt muuten olisivat karuun saaristoon löytäneet? Jos olen aiheuttaja, minun on siis myös korjattava tilanne. Kesäistä puutarhaharrastusta en kuitenkaan aio lopettaa.

Jos se kuvaamasi jättietana oli kuoreton, aika tumma, melkein musta ja siinä(saattoi) olla vaaleampi raita keskellä? Kyseessä on varmaankin ukonetana, joka on kasveille täysin vaaraton . Se nimittäin syö sieniä. Niitä oli pihallamme viime kesänä useampia. Tietääkseni mikään muu Suomessa elävä etana ei kasva niin suureksi poislukien sitten kuorellista viinitarhakotiloa. Niitä olen itse nähnyt vain Tukholmassa. Otuksella on kuori ja sen vartalo on aika vaalea verrattuna siihen parjattuun lehtokotiloon. Lehtokotilo on viinitarhakotiloa pienempi(suurimmillaankin) ja on vartaloltaan musta. Sitten on tietysti se kaikkein vihoviimeinen Espanjan siruetana, joka on kuoreton ja väriltään kellertävä tai oranssihtava ja suomuinen pinnaltaan ja jotenkin litteän oloinen.

Lehtokotilo ja Espanjan siruetana(=tappajaetana) ovat todella vahingollisia kasvustolle ja ne pitääkin hävittää "viimeiseen etanaan" keinoja kaihtamattaviha.

Hejsan Törnrosa! En oikein muista väritystä tarkkaan. Vaaleaa raitaa ei ollut, ja minusta ruskeahko ja todella ruma. On hyvin mahdollista, että tapoin eri lajeja "varmuuden vuoksi". En näe niistä mitään hyötyäkään. Ilmestyivät vasta puutarhaharrastukseni myötä, joten olen mielestäni vastuullinen hankkiutumaan niistä eroon. Teenkö väärin?

Ukkoetanat syö sienien lisäksi jo kuolleita kasvinosia eli ne ei tee tuhoja elävässä kasvustossa. Minusta ukkoetana on niin upea elukka etten sitä missään tapauksessa tapa jos sellainen vastaan tulee. Joskus kun vanhempien pihassa niitä oli niin vietiin ruoaksi keitettyjä perunoita, syömistä oli mielenkiintoista seurata.

Etsin kuvia netistä ja yritän välttää ukkoetanoiden tappamista.

Piha kuntoon -ohjelmassa oli mielenkiintoinen keino etanoiden tappamiseen.

Lautaan kiinnitetään kaksi metalli(?) lankaa kulkemaan vierekkäin ja niihin johdetaan pieni virta. Kun etana koskee molempiin lankoihin, se kuolee. Ympäröin pienen kasvimaani ensi kesänä tällaisella sähköistetyllä lauta-aidalla, jos vaan mies suostuu antamaan vähän apua.

Lueskelin äskettäin Pro Agria Maaseutukeskusten liiton ja Maatalouden tutkimuskeskuksen julkaisemaa Tieto tuottamaan -sarjan opasta Luomuvihannesten kasvinsuojelu, julkaisuvuosi 2000. Tässä pari lainausta ko. kirjasta:

"Etanan jalka erittää happaman limakerroksen, jonka päällä etana liikkuu. Joutuessaan kuparin kanssa kosketuksiin hapan lima aiheuttaa elektrolyyttisen reaktion, eikä etana pysty ylittämään kuparia. Kyljelleen asetetun laudan yläreunaan kiinnitetään kuparinauha etanoiden esteeksi. Yhdysvalloista on saatavana etanan torjuntaan tarkoitettua kuarinauhaa esim. internetin kautta.

Etanoiden biologiseen torjuntaan soveltuvat Phasmarhabidis hermaphrodita -sukkulamadot. Sukkulamadot elävät luontaisesti maassa, ja kyseistä lajia on eristetty nurmi-, vehnä- ja rypsipelloilta. P. hermaphrodita -sukkulamadot loisivat useissa eri etanalajeissa, ja tyypillinen loisinnan oire on etanoiden selässä olevan kilven pullistuminen. Etanoiden syönti vähenee muutamassa päivässä, vaikka etanat kuolevat vasta 1-3 viikon kuluttua infektiosta. Sukkulamatoja on saatavana kaupallisena valmisteena, jota markkinoidaan useilla eri nimillä (mm. Namaslug). Sukkulamadot toimitetaan savirakeissa, jotka voidaan liuottaa veteen ja levittää saastuneille kasveille. Kaupallisella valmisteella ei tiettävästi ole suomalaista maahantuojaa, eikä sen tehoa ole tutkittu Suomen oloissa. Ulkomaisissa kokeissa sillä on saatu kemiallista torjuntaa vastaava teho".

Nemaslug Löytyy sitä!

Eikö se koivutisle pitänyt tulla jo myyntiin?