Maa olikin jo ihan sula, niin tuijat pääsivät maahan.
Tuolla jo aiemmin olikin pohjolan tytär alppiruusu ollut jo muutaman vuoden, haen varmaan pari alppiruusua lisää ja sen lisäksi laitan tuijien väeihin paljon kuunliljoja, kunhan ne nyt ensin nousee maasta, että voin napsia jakopaloja.
Napsin nuo kuusen harvat alaoksat pois, sitten kun tuijat on vähän kasvaneet, nyt saavat hyvää katvetta niistä alkuun.
Se hibatuija on tuolla ihan kaivon vierellä, siellä on suojaisampaa ja varjoa ja sen pitäis kasvaa aika nopsaan isoksi puskaksi.
Tälleen tarkoitin, että en halua mitään aitaa niistä, vaan sikin sokin isoja ja pieniä, suoja-aidanteeksi.
Tuolla kaikkein taaimpana kurkii hiukan viime vuonna laitetut kellertävät tuijat.
Aattelin latoa rennosti vielä tuonne reunaan vähän kiviä reunukseksi, ei mitään tiukkaa rajaa ja sitten tosiaan niitä kuunliljoja sinne tänne, niin eiköhän tästä ihan kiva muotoudu. 
Aitaaminen vähän vielä keskeneräinen, niin nippusiteitäkin näkyy vielä törröttävän, sitäkin pitäis tässä taas jatkaa.
No niin valmista tuli ja kuunliljoja sitten kun rupee näkymään.
Tässä näkyy ne viime vuoden keltaisetkin, niiden alusta täytyy vielä fixata. :w00t:
Nuo keltaiset on kyllä ihania, kun niihin aurinko osuu.
Rheingold lähikuvassa.
Tässä uusi tuttavuus minulle Jättituija Thúja Plicata “4ever Goldy” pitäis kasvaa isoksi.
Toinen uutuus minulle Thuja O. “DeGroot spire”
Tämä kasvaa tosi korkean kapeaksi ja vähän kierteisesti nuo oksat, on aika vinkeän näköinen.
Näitä laitoin kaksi myös sisäänkäynnin eteen tuohon varjoon.
Tämä tuija innostus sai oikeastaan alkunsa viime kesänä, kun kierreltiin englannissa, puolassa ja virossa puutarhoja.
Siellä oli niin hienosti käytetty tuijia.
Olin jotenkin suomessa saanut kammon kun täällä on ollut melkein pelkästään vaan smaragdia ja brapanttia.
Sitten aloin oikein katsella, josko löytäisin joitain kivoja vaihtoehtoja ja löysinhän niitä sentään.
Hyvin kasvaa tuijat ja on asettuneet paikoilleen mukavasti.
Edellisellä sivulla näkyy alkutaipaleelta kuvia ja nyt jo on ihan kuin olisi kauankin ollut tuossa.
Tässä vähän laajemmin.
Edessä siis keltaisia, fire chief pallot, golden smaragdit ja rheingold. taaempana tavalisia smaragdeja.
Hassu juttu, kaikki nuo erikoisemmat on lähtenyt upeasti kasvuun ja ei mittään ruskistumista tms.
Mutta nuo tavalliset bulkki paakkutaimi smaragdit on ruskettaneet itseään urakalla.
Pitänee pysyttäytyä vaan astiataimissa, koskahan minä sen oikein uskon. :rolleyes:
Tässä ihana 4ever gold
Meillä tuijat vasta kurkkii hangesta. Ihan vihreinä vielä ainakin.
Kaipaisin mielipidettä timanttituijan istutusvälistä. Matalan muurin päälle suunnitelmissa 3-4 timanttituijaa antamaan kevyttä näkösuojaa, en halua peittää näkymää täysin. Onko 1,5m jo turhan paljon?
Timanttituija ei ole kovin nopeakasvuinen. Metrin välillä kasvavat kyllä yhteen.
1,5 metriä jättää varmaan jo väliä niihin.
Minun ehdotus on, että jos laitat vaikka 1,20 väliksi ja jos uhkaavat kasvaa liian kiinni, voit leikata alaosasta.
Tuija kestää kuitenkin hyvin leikkaamista.
Isäntä haluaa aina joka puutarhareissulla ostaa oman makunsa mukaisia kasveja.
Osa on ollut mun mielestä tosi outoja, osa vähän vähemmän outoja ja osa alkuun outoja ja sitten olen yhtäkkii huomannut, että tämähän onkin kiva. 
Tämä kyseinen puska kuuluu viimeiseen kategoriaan.
Thuja O. “Albovariegata”
Ihmetteli, että miksi haluaa tuollaisen väljäkasvuisen hintulan ostaa.
No nyt siirsin sen hiukan eri paikkaan, kun tarvitsin tilaa muille.
Se saa enemmän aurinkoa nyt.
Ja tänään kun kävelin kukkulalla ja aurinko paistoi, tuo pieni tuijan pörhelö oli kuin hehku.
Joka oksan kärjessä on pienet valkoiset tipit ja ne hehkuu auringonvalossa. :w00t:
Aivan ihana siis , kuviin en varmaan sitä hehkua saa ja ei illalla enää paistanut sinne aurinkokaan kunnolla kun kuvailin, mutta tässä lähikuvassa näkyy hänen oksaa.
Eikä tuo hänen kasvutapakaan lopulta ole lainkaan hullumpi, hyvä “Iskä”. 
Hei,
Ostimme vanhan omakotitalotontin, jonka pihassa on puiseen ns. kasvatuslaatikkoon istutettu riviin tuijia. Tuijat ovat komeita ja lähemmäs kolme metriä korkeita. Haluaisimme ne mieluummin kuitenkin kasvamaan maan tasolle.
Löytyisikö täältä mielipiteitä tai vinkkejä, että onnistuisiko tuo ja millä tavalla?
Hyvin on kahdessa vuodessa tuijat ottaneet paikkansa.
Edellisellä sivulla 2 vuoden takainen tilanne.
Hibatuija kasvaa myös hyvin.
Tämä kasvaa jo neljättä vuotta tuossa padassa.
Mitenkään en oo peitellyt, enkä suojannut, vaikka kevätaurinkokin tuohon paahtaa.
Hyvin kasvaa ja viihtyy.
Tuija 4 ever goldy kasvaa hyvin.
Värikin on kirkastunut iän myötä.
Edessä oikealla black tower mustamänty ja taaempana fastigiata pylväsmänty.
Tuijista en ole koskaan pitänyt enkä ole niitä koskaan ostanut. Tyttärellä meni ruskeaksi niin hetti pois. Yhdessä oli vielä vähän vihreätä niin kaivoin kuopan tontin reunaan ja laitoin sinne. Siellä se nyt kasvaa ja rehottaa komeana puskien seassa. 
Hei! Löytyisikö asiantuntevaa vastausta seuraavaan? Meillä istutettiin lokakuussa timanttituijia ja ne suojattiin verkolla, joka vedettiin latvojen yli. Nyt on niin, että tukiseipäät on liian lyhyet ja latvat ovat painuksissa jopa 90 astetta. Puutarhuri sanoi niiden kyllä toipuvan pystyyn, kun verkko keväällä poistetaan. Toinen puutarhuri sanoi, että verkko pitää vetää vain sivuille ja jättää latvat paljaaksi. Nyt sitten tämä, joka istutti ne, lupasi tulla avaamaan yläosat? Meneeköhän nyt ihan oikein?
Kiitollinen paremmasta tiedosta, Kiitos!
3 tykkäystä
Moi tuija511, tervetuloa 
.
Vastausta en osaa sulle antaa, mutta toivottavasti jollain löytyy kokemusta tuosta.
1 tykkäys
Tuijat voi hyvin.
Edessä pallotuijaa, lajiketta en tiedä, oli täällä kun muutettiin, kellertävät pallot on mirjam lajike, kartiomaiset aidan takana smaragd ja taaimpana nurmikolla de groot spire.
Ja näitä ei ole leikelty, ainoastaan smaragdeista muutama ylipitkä vuosikasvun huitukka leikattu pois.
5 tykkäystä
Tuonne tuijat sopivat hyvin!
2 tykkäystä