Hm, jonain kuuraisena aamuna konttailemaan? Hih! Olen löytänyt paljonkin kuusen ja männyn taimia pionipenkistä. Luontainen tuijien lisäys olisi kyllä kivaa! Vaikka menee kauan, ennen kuin yltävät niihin halpoihinkaan myyntimittoihin, mutta onkos tässä kiire? Tuo meidän ainokainen on ihan liian lähelle taloa tökkäisty aikoinaan, mutta voi olla, että ei muutenkaan selviä parturoinnistaan.
Minä en usko, että tuijia pitäisi leikata pienenä millään tapaa -eiköhän ne ratkaise tuon latvahommelin ihan itse.
Toin ainakin kotiin vuosia sitten työmaalla roskistuomion saaneen katkenneen -jo melko kookkaan- timanttituijan. Vuoden verran juroi ja nyttemmin siitä ei osaisi ulkopuolinen päällisin puolin sanoa, että se koskaan on katkennutkaan.
Tässä siitä kuva (kasvupaikka paahteinen, koko paivän auringossa)
Istutusvuonna kun huolehtii vaan ylenpalttisesta kastelusta, niin loput vuodet saakin vain ihailla...
Valoisassakin kasvaa komeaksi, kunhan tuon muistaa.
(Happaman maan kasvina ajattelisin, että itse kylväytyneitä taimia löytyy todennäköisimmin happamalta alustalta.)
Minunkin kaksi (muistaakseni timantteja nekin) tuijaani ovat pelastuspuita tuttavan pihasta. Kerran siirretty myös omalla pihalla kasvimaalta parimetrisinä juuret lättynä nykyiselle paikalleen, missä oli alla entisen kompostin pohjalle jäänyt hiekan päällä ollut tummempi kerros.
Minua rupesi kovasti viehättämään tuijien mukava omenainen tuoksu leikatessa ja leikkuujätteen miellyttävä käsiteltävyys, kun otin osin katteeseen peittyneitä alaoksia tässä joku päivä pois.
Minua viehättää myös huhu, että tuija kasvattaa uusia versoja melko rajunkin leikkauksen jäljiltä. Siis, kun miettii pensasaitavaihtoehtoa välillä kuusi-tuija.
Ei se ole huhu.
Kyllä tuija kestää tosi rajua leikkausta kuolematta.
Mutta tosi rajusta leikkauksesta toipuminen kestää vuosia (siis jos joutuu leikkaamaan kaiken vihreän oksasta pois).
Ei kannata kokeilla jos ei ole ihan pakko.
Hienosti kasvaa jos jää vihreän tynkää jäljelle.
Tuijan muotoleikkauksesta on mullakin hyviä kokemuksia. Mutta:
Kuinkahan onnistuisi korkean tuijan katkaisu? Niin että se ei näyttäisi katkaistulta. Se olisi arvatenkin pitänyt tuumata silloin kun vielä ylettyi tikapuilta… Ovat kasvaneet liki 18 vuotta kaikessa rauhassa.
Viime keväänä kiikutin tammentaimen perämetsään ja laitoin katiskaverkon ympärille. Kävin äsken heittämässä kourallisen tuijan siemeniä sinne verkon sisään. Onhan siellä ainakin kourallinen happamia tammen lehtiä karikkeena… Enkä tule myyrästäneeksi, jos taimia vaikka nousisi!
Kuka osaisi kertoa, että millainen tulee olla pylvästuijan kasvumaan koostumus ?
Olisi tarkoitus istuttaa takapihan nurmikko pihalle.
Puutarha - Puut - Asiaa lajeittain - lajeittain P – Ö - Tuija, Thuja
Katsos tuolta, siellä jutellaan tuijista, tai pane hakusanaksi tuija.
Tuija viihtyy tavallisessa puutarhamaassa, mutta kalkita sitä ei pidä, se on happaman maan kasvi. Jos kosteutta riittää, se pärjää hyvin auringossakin, vaikka tykkääkin puolivarjosta.
Kiitos Nanna kun neuvoit eetu68:lle oikean paikan aiheelleen 
Siirsin nuo viestit tähän paikalleen.
Toinilla ja minulla on sama kysymys mielessämme: miten onnistuu yksivartisen, puun kokoisen tuijan lyhentäminen ja sen jälkeinen muotoilu? Nostaako tuija jonkin oksansa latvaksi vai onko se sitten esim. viisi vuotta katkaistun näköinen puu?
Tuijalla hätä?! En tiedä tuliko tämä viesti taaskaan oikeaan paikkaan, mutta kokeillaan. Istutin brabantintuijan taimen (ostettaessa Prismasta korkeus noin 120 cm) kolmisen viikkoa sitten. Halpa se oli taimitarhojen hintoihin verraten, mutta tosi komea ja tuuhea! Kun otin kotona ruukun pois, oli paakku pölyävässä mullassa, mutta jotain juuren tapaista oli havaittavissa
. Istutin kuitenkin sen maahan (puolivarjo) ja kastelin kunnolla. Olen antanut vettä mielestäni paljon ja usein, mutta olenko sittenkään tarpeeksi? Nimittäin;
väri ei ole kuten pitäisi, en osaa kuvailla sitä, mutta se on jotensakin vihreän ruskea. Ei kuiva, mutta ei kauniskaan. Väritys ei ole kuitenkaan enää huonontunut alun jälkeen. Rapsin pois kylmästi kaikista rumimmat lehvät. Onko sillä mahdollisuuksia toipua? Mitä teen? Sisäpuoliset "havut" ovat edelleen vihreät! Riudun epätietoisuudesta!
laita varjostuskangas sille hupuksi,voisi auttaa.
Odota. Eiköhän se siitä tokene kun on päässyt "oikeaan" maahan. Ruskettuneet oksat eivät vissiin enää väriää takaisin saa, mutta uusia vihreitä kasvattaa kyllä.
Istutimme toukokuun alussa 5 kartiotuijaa (n.160cm korkeita) aiemman aidan jatkeeksi. Olemme kastelleet niitä vähintään joka toinen päivä. Kolme niistä on nyt jo useamman viikon ajan ollut ruskeita, mutta sisäpuolelta vihertävät melko normaalisti. Voisiko aurinko olla polttanut? Neuvoja kaivataan!
Hah hah haa! Vähänkös sitä on oltu sokeita
. Tuijan oksisto on näyttänyt ruskistuvan keväästä lähtien, ja ollaan pelätty pahinta. Eräs vierailijakin kysyi mikä puuta vaivaa, onko siinä elukoita. 
Lähempi tarkastelu paljasti kyseessä olevan ihan terve ilmiö - siemenkodat (?) Huh, että helpotti! 
Äitienpäivänä istutetuissa uusissa taimissa sitä vastoin on oikeasti ruskistuneita oksia. Kyseessä siis brabant-tuijat. Taitaa olla aika yleistä, että vasta istutetuissa ilmenee vaurioita?
Juupa juu tuijasta vielä, entinen se on. Älkää ostako epäilyttävän halpaa tainta, ellette katso ruukun sisältöä ensin. Kunnon juuret on oltava ostettaessa. Omani ruskistui ruskistumistaan kunnes pistin sen “mäelle” eilen…
Niinpä toi edellinen on tosiaan tarpeen. Katsastelin tässä puoleenhintaan olevia smaragdeja ja kun nyppäs taimen ruukusta juuret oli homeessa.
Terve uskaltaako kukaan arvailla mikä Tuija? Ikä arviolta 35 - 40v, korkeus n. 7m leveys 2,5m ja jos kuvasta on apua 
Tai jos jollain on hyviä määritys ohjeita niin kiittäen otetaan vastaan.
Miksi kysynet ? Mun pihallani on tarkasti laskien 21-vuotias tuija, joka ei tuolle paljonkaan koossa häviä. Joten muuten asiantuntemattomana epäilisin, onko tuokaan niin vanha kuin ehdotat.