No näinhän minä kerkesin jo järkeilläkin Kiitos vastauksesta Jatuuli
meidän ja naapurin välissä kasvaa tuoksuvatukkaa aitana. Aikanaan sen on anoppini siihen istuttanut, asuessaan tuossa naapuritalossa. ( anoppi on kuollut jo kuan sitten) . Kovasti tuo yrittää levitä meidän puolelle joten olen sitten aina kiskassut siitä pätkän ja vienyt tontin toiseen reunaan kasvamaan aidanteena. On aika kätevä puska kun viihtyy missä vaan. Osa meillä kasvaa melkosessa kivikossa ja sieltä se vaan etsii aina juurelleen tilaa. Ei ole tarvinnut kastella eikä tehdä juuri mitään. Ruohonleikkurilla ajellaan pihan puolelta yli jos jotain sinne tunkee ja ojan puolelta trimmerillä.
Mä olen sitten katkonut tuota aina sellaseks reilun metrin mittaseks niin kukkii ja kasvaa tuuheampana. Ja vaikka sitä katkoo niin yleensä se venyy silti vähintään parimetriseksi kesän aikana. Aika pitkään on sellanen risutikkupelto koko aita, lehdet aukeaa tosi myöhään, mutta sitten kyllä hoitaa tehtäväänsä nimenomaan näkösuojana aivan uskomattoman kauniina.
Joitan osia on tullut katkottua matalammaksikin ja aina se vaan nousee entistä ehompana. Varmaan yks helppohoitoisimmista puskista. Mutta myös sitten sellainen että ei sitä poiskaan saa oikein millään.
Lähteekö kasvuun juurenpätkistä, jos niitä laittaa multaan?
Lähtee kuin myös tuoreista varrenpätkistä, siksihän siitä ei tahdo päästä eroon jos kasvaa väärään paikkaan asti.
Tuoksuvatusta haluaisin eroon minäkin, tänään taas tuli muutama tunti kaivettua ranteen paksuisia juuria. Kavala kasvi leviämään! Osaisiko joku sanoa kuinka tarkkaan ja syvältä juuret on saatava kaivettua? Ja koska samasn paikkaan uskaltaisi muuta istuttaa? Myrkkyjä en tahdo käyttää mutta voisiko esim kattaminen hävittää tuon? Ja jos niin kuinkahan monta vuotta siihen menisi? Meinaa epätoivo iskeä kaivaessa…
Mä oon kahdesta paikasta sen hävittänyt. Ekan monen neliön alueen ensin kiskoin tyhjäksi, mutta en kamalan syvältä koska oli tönkkösavea. Sen jälkeen katoin paksulti sanomalehdellä ja risusilpulla. Reunoihin tein isot kompostikasat joissa kasvatin sen kesän talvikurpitsaa, ja kiskoin esiin tulevia vatunvarsia pois. Seuraavana kesänä levitin kompostit ja tein kukkapenkin. Tästä on jo monta vuotta, mutta koska tämä on tienvarsiojan vieressä, niin vieläkin yrittää jotain vaivaista tuoksuvatunvartta tunkea ojasta. Ne on kuitenkin helppo kiskaista pois kerran, pari kesässä, ja ne on siis sellaisia kymmensenttisiä hentoja.
Toisen paikan tyhjensin viime syksynä, kaivoin aika perusteellisesti. Laitoin siihen saman tien, maanparannuksen jälkeen, uudet kasvit (oli pakko kun ne täytyi saada jonnekin…). Olen varautunut kiskomaan maan uumenista tunkevaa vattua useamman vuoden, mutta en usko että olen aivan pulassa, koska aika tarkkaan sen nyhdin. Ei ne mun juuret kuitenkaan sentään ranteen paksuisia ollut, eli nämä mun kasvustot ei ehkä olleet niin vanhoja kuin sulla.
Kiitos Ellium noissa on aika pinnassa juuret ja sitten siellä hämäävän syvällä kulkeekin vielä niitä jättijuuria. Taidan varalta levitellä katteet ensi kesään asti ja kasvattaa tämän kesän laastipaljuissa kurpitsaa ja papuja joita täksi kesäksi tuohon olin suunnitellut.
Mökillä olen ihastellut tuoksuvatukkaa, joka täällä ainakin kasvaa ihan siivosti, eikä ole pyrkinyt valtaamaan maailmaa. Pari vuotta olen jo haaveillut ottavani taimen kotio, mutta taustatutkimusta tehtyäni vähän pelottaa, että muutaman vuoden päästä kadun koko hommaa kun puska on levinnyt koko tontille… Kaipaisin siis rohkaisua siihen, että tuoksuvatukan kanssa pystyy elämään Saunan läheisyyteen meinasin sille paikkaa, maa on savista ja kosteaa, rehevää. Leviämistilaa ikävä kyllä on. Auttaisiko tynnyriin istuttaminen?
Kuulostaa siltä, että tuoksuvatukka viihtyisi tuossa paikassa oikein hyvin, joten jos ei rajoittavia tekijöitä, seinää ja leikattua nurmikkoa ole joka sivulla, niin tynnyri voisi olla hyvä ratkaisu.
Kiitos tuesta Kreeta-Eulaalia
Tuoksuvatukka on mukavasti aisoissaan pysynyt nykyisellä pihallani; se on ilmeisen vanhaa perua kyllä. Olen lukenut, että se on kaksivuotinen kasvi yms., mutta vielä pitää varmistella ja kysellä :)
Tänä kesänä kukkineet versot ovat hyvin pitkiä ja rumiakin jo. Olen aikonut leikata kukkineet versot nyt heti, kun viimeinenkin kukka on kuollut. Leikkaanko siis aivan maanrajasta vai jätänkö jonkun tapin?
Kasvaako esim. jostain 5-10cm:n tapista uusi verso jo tänä kesänä - kukkiakseen ensi kesänä? Ensi kesänähän se tämän kesän uusi verso on “toisen vuoden verso”, joka voisi kukkia, vai miten on?
En ole koskaan leikannut tuoksuvatukkaa, joten nyt tarvitsen opastusta ja rohkaisua leikkaamiseen, vaikka olenkin lukenut ketjun ja jotain ymmärtänen näistä leikkaushommista
Ai niin, se vielä, että kuoleeko tämän kesän kukkija-verso joka tapauksessa kokonaan pois? Eikö se missään tapauksessa ole hengissä enää ensi kesänä, leikkaanpa tai en?
Jos leikkaat ylempää, tapit voivat tehdä uusia versoja, jotka kukkivat ensi vuonna. Jos et leikkaa lainkaan, versot voivat olla ensi vuonna hengissä tai sitten eivät, ne voivat olla kokonaan kuolleita tai tehdä vähemmän tai pienempiä lehtiä. Jos leikkaat aivan maanrajasta, uusia versoja tulee joka tapauksessa maan alta todennäköisesti vielä tämän kesän aikana niin, että ensi kesänä kukkivat. Jos leikkaa vasta keväällä, saa minusta tasakokoisemman ja kauniimman kasvuston, joka kylläkin sitten kukkii vasta seuraavana kesänä. Jos on vaan muutama ruma verso, ne voi poistaa erikseen. Leikkaamisen suhteen voi siis ihan toteuttaa omia mieltymyksiään, kunhan ei kovin montaa kertaa kesässä leikkaa alas.
Ja on siitä(kin) viheliäinen että vaikka olis alkuperäsen pensaan ympärillä esmes juurimattoa niin versoja nousee maanpinnalle sieltä mihin juurimatto loppuu. Yli 5 metriä piruuttaan kiskoin kerran ilman että poikki meni. Ja aivan taitaa olla sama millon leikkaa ja montako kertaa niin samanlainen reuhake siitä kerkee kasvamaan. Eli väärä kasvi väärissä paikoissa meijän tontilla.
Hävitettyähän sitä ei taija saaha ikkään.
Eipä se joka paikassa leviä. Omalla tontilla se on toisella puolella tarkkaan vahdittava, toisella puolella hyvä jos hengissä säilyy. Ajattelin sen kituvan säästää ja yrittää hävitää, eli jotenkin saada edes kutistumaan sen hyvin kasvavan.