Nämä pienioksaiset olivat kunnan omalla puutarhalla siemenestä kasvatettuja. Ne puut jotka näin, olivat kasvaneet aukella nurmella ilmeisesti 1990-luvulta saakka. Eikä vielä seuraavaankaan kymmeneen vuoteen kyllä ota oksat kiinni naapuriin. Puisto oli perustettu entiselle pellolle. Ihan varma en ole, että minkä kokoisena ne oli istutettu, mutta eipä niitä noihin julkisiin puistoihin kovin pieninä voi laittaa. Mitään suuren suuria puita ne nyt eivät vielä olleet.
Mä oon huono arvuuttelemaan ilman kuvaa, en aina tajua vaikka ihmiset selostaa multa saamiaan kasveja, kun eivät muista nimeä.
Mutta kokeile niitä siemeniä, hyvä merkkauskeino on pohjaton tai isopohjareikäinen saviruukku pikku puuntaimen ympärillä, suojaa myös puusilmäisiltä ruohonleikkaajilta ja tallaajilta.
Kiintoisaa, hollannin vaahterat ja metsävaahtera samalla lattarinimellä, vaan kaikelle on syynsä. Kirjaston kirja sttui olemaan vieressä ja miehän tarkistin. Väre-Koivu, Suomen puut ja pensaat kertoo: Vaahtera leviää helposti istutuksista, mikä vaikeuttaa alkuperäisyyden arviointia. Suomessa on yksi alkuperäisenä kasvava laji Salpausselältä Suomenselälle Kouvola-Iisalmi-Merikarvian tienoille. Puuston alla luontaisesti kasvunsa aloittava vaahtera kasvaa helpommin runkojohteiseksi. Avoimella paikalla latvus haarautuu leveäksi, jyrkkäkulmaiseksi ja leveäksi. Lehtikarike on sitten hapanta ja se pikemminkin happamoittaa kuin parantaa maata.
Muoks Oikein suuren vanhan vaahteran siemenet saattaisivat varmemmin olla "alkuperäisiä", onhan kasveja luonnosta siirretty puutarhaan ja lisätty itse. Toisaalta jo toissavuosisadalla tuotiin kasveja Euroopasta ja Venäjältä.
Järjetöntä, että tänne on tarvinnut tuoda ulkoa tavallista vaahteraa, jota on helppo ja nopea kasvattaa taimistojen hyvissä olosuhteissa, kun on aika helppo huonommissakin oloissa.
Enpä hoksannutkaan, että tämä olisi näin arvoituksellista. Kyllähän se puutarhuri näitä heidän vaahteroitaan harvinaisemmiksi kehui, mutten sitten älynnyt tarkemmin niiden alkuperää kysellä. Oliskohan se sitten tuon Valtsun löytämän tiedon mukainen laji. Omasta Alangon puutarhakirjastani löysin vain maininnan yhdestä lunnonvaraisesta lajista Suomessa, muttei siinä sen enempää siitä ollut.
Bumble, harmi, ettei mulla ole nyt kuvaa, mutta nämä mun siemeneni on kyllä aika erimuotoisesta puusta. Se yleisempi taitaa olla mahtavamman näköinen suurine oksineen. Ehkä se on ollut syynä ulkomailta tuotuihin siemeniin.
…liiankin helppo:-) siemeniä keräilin pois kasvimaan pinnalta juuri eilen ja takuu varmasti joudun silti taimia kitkemään ensi keväänä/kesänä.
vaahtera itää myös oikein helposti meidän aseman asvalttipinnan halkeamissa. neljä komeata on joskus istutettu mukamas väljästi pienelle nurmiläntille aseman viereen. kasvavat suorina ja korkealle paljasrunkoisina.
omani pääsi rusakko ens vuonna natustamaan, kun en osannut varoa ja laittaa verkkoa ympärille. seuraavina vuosina sitten verkotin mutta kaksihaarainenhan siitä tuli:-(
luontoportti vielä ja levinneisyyskarttoja on lähes joka sivulla. sama platanoides kasvaa pyreneiltä nykyisin jo aika korkealle pohjoiseen meillä suomessa.
Meillä koko tontti on oikeaa vaahteramäkeä. Ottamatta kantaa alkuperiin, pelkästä kokemuksesta voin vahvistaa edelläkirjoitettua; yksittäispuut/harvassa olevat kasvavat poikkeuksetta monihaaraisiksi laajalatvuksisiksi (ilman rusakkojen apuakin) ja tiheässä kasvaneet ovat rumia rimppoja joiden pieni latvus huitelee jossain korkeuksissa.
Haarominen ei yksittäispuillakaan välttämättä ala heti nuorena.
Kaikkien vaahteroiden ominaispiirre näyttää olevan, että jossain vaiheessa jokin isoista haaroista katkeaa ja halkaisee puun. Puu näyttää sopeutuneen hyvin tuohon, jäljellejäänyt puolikas jatkaa iloisesti kasvuaan.
Vaahteran syysväri on (radio-ohjelmasta kuultua) geneettistä; punainen —keltainen. Meidän vaahteramäkemme on täysin keltainen mutta peltoaukean toisella laidalla, puolen kilometrin päässä, on voimakkaan punaisia ruskavaahteroita (en siis tarkoita verivaahteraa).
Ja se vaahteran lisääntymispotentiaali, kukkapenkkien harmitusrikkakasvien top-3:ssa täällä.
Ketjussa aiemmin nimimerkki Imikkä kyseli muiden kasvien viihtymisestä vaahteran alla. Oma kokemukseni on, että vaahtera ei millään tavoin haittaa muiden kasvua, voi istuttaa aivan runkoa myöden. Vaahteran juuria ei penkeissä juurikaan tule vastaan. Mutta isolatvuksinen vaahtera suurine lehtineen pidättää todella tehokkaasti sadevettä, jolloin etenkin kuivina kesinä kuten tänä vuonna, joutuu puun alla olevia penkkejä kastelemaan usein.
Myöskin puusta putoava lehtipaljous on sellainen, että lehtiä on pakko haravoida pois, kasvit eivät pidä niin suuresta määrästä. Etenkin kun lehdet muuttuvat tiiviiksi, märäksi matoksi kasvien päälle.
Olisiko antaa vinkkejä mitä minun kannattaisi tehdä, että saan vaahteran taimeni kasvuun? Istutin mökille kolme vuotta sitten yhden luonnosta kerätyn taimen ja kaksi siemenestä lisättyä. Yksikään taimista ei ole lähtenyt kasvuun kunnolla. Luonnosta kerätyn taimen lehdet ovat onnettoman pienet eikä kolmessa vuodessa kasvua tullut nimeksikään. Siemenestä lisätyt taimet ovat edelleen parin sentin korkuisia ja niissä on vain kaksi lehteä, jotka muistuttavat enemmän sirkkalehtiä kuin oikeita vaahteran lehtiä. Tammen ja jopa punatammenkin taimet ovat kasvaneet paremmin, vaikkei niidenkään kohdalla mistään päätä huimaavasta vauhdista voi puhua. Taimet ovat siis elossa, mutta ne eivät kasva. 
Maasto on tyypillistä suomalaista metsämaata. Kuusta, mäntyä, koivua ja pihlajaa kasvaa joka puolella ja lisäksi on myös leppää ja haapaa. Maa on suurimmilta osin sammaleen peitossa.
Vaahtera kasvaa yleensä parhaite ravinteikkaassa kasvualustassa. Istuttaessa kannattaa aina käyttää reilusti hyvälaatuista puutarhamultaa. Tasaisesti hikevä kosteus avittaa nuoren taimen alkutaivalta huomattavasti. Heikommassa kasvualustassa menee helposti vuosia ennenkuin juuristo on riittävän vahva hyvään kasvuun.
Onko se jotakii ns mäntykangasta,? miten maan PH arvo/puiden vaatimukset,?
Onko lehdet vaaleanvihreät, jos ni typpilannosta puille.
Vaahtera kasvaa parhaiten tuoreessa ravinteikkaassa maassa valoisassa. Omat vaahterat eivät tee juurikaan taimia happamaan maahan, eivätkä karuun moreeniin.
Tuota just meinasin… mäntykangas on monesti hapanta… Vaikka meipiha on soraharjulla…multaa on päällä 30-50cm ja Vaahterat lisääntyy vauhdilla… Typpipitoista lannosta voisi antaa Vaahteroille…
Suomalaisia vaahteroita puoltanee eniten niiden provinienssin seurauksena vuosisatoja kestänyt valikoituminen. Talvenkesto on parantunut heikompien yksilöiden karsiinnuttua ajan myötä. Toisaalta meidän vaahteroissa ei usein näe runsaasti suorarunkoisia yksilöitä…
Mulla on vähän sama juttu kun Pekan vaahteroissa, tämä on kuivan mäntykangastyyppisen sekametsän ja kuivan saven saumapaikassa, eikä vaahteratkaan oikein kasva ilman jonkunnäköistä, ainakin alkuvaiheen, vaivannäköä… Kastelua ja ennenkaikkea katetta, ruohosilppua sun muuta aina juurille.
Ei jokapaikkaan riitä resurssit raahata ostomultaa ja -lannokkeita. Vaahteroissa on se hyvä puoli, ettei ne kovin hevin kuole, vaan kasvu hidastuu vaikkei aina niin muistaiskaan hyysätä.
Kiitos vihjeistä. Maa on tosiaan sellaista mäntykankaan tapaista. Sammalta ja varpuja, puina mänty, kuusi ja koivu enimmäkseen. Vaahteroiden onnettomat lehden rääpäleet ovat tosiaan aika hailakan vaalean vihreitä, eivätkä sellaisia syvän vihreitä kuin kunnolla vauhtiin päässeellä vaahteralla.
Käyn viikolla hakemassa säkin mustaa multaa ja typpilannoitetta. Kaivan taimet ylös maasta ja teen niille uudet kuopat johon kasaan puutarhamullasta kummun, sekoittelen joukkoon lannoitetta ja istutan uudestaan.
Taidan antaa tammilekin lannoitetta jos ne innostuisivat tekemään hieman enemmän kasvua. Millaisia sääntöjä lannoitukseen yleisesti ottaen on? Liika lannoitus ilmeisesti voi käräyttää kasvin juuret? Kannattaako puuta lannoittaa jos kasvua tulee muutenkin? Esim. Samalle mökille istuttamani lehmus tekee noin 15cm vuosikasvuja. Kannattaako sitä lannoittaa vai onko kasvuvauhti ilmankin niin hyvä kuin mahdollista?
Tässä itsekylväytynyt vaahtera kuivassa paikassa. Kokeeksi heitin sen juurelle muutaman ämpärillisen hylkyomenia syksyllä. Kyllä nyt on kasvanut, vaik onhan satanutkin. En osaa oikein sanoa lannoituksesta mitä Pekka kyseli, mutta eiköhän paras typpilannoitusaika rupee oleen lopuillaan. Ei sitä maahan niin helposti saa liikaa kuin astiaan, mutta jos uutta multaakin laittaa, ohan siinäkin alkuun lannoketta, ainakin luulisin.
Lisättäköön tuohon bluedream, mainintaan, ku olen kaakossa. Ainankin täällä, ilmat muuttuneet , 1990, 2000luvuilla, talvet leudontuivat…Niin metsiin ym., rupesi tulemaan Vaahteran, Tammen ym. Puidentaimia kuin sieniä sateella…Meipihallakii on pitäny nyhtää vuosittain , Lehmusten/Vaahteroiden taimia pois maasta, tai vesurilla päätpoikki. Ja niiden kasvu on vain kiihtynyt viimevuosina.,
Tervehdys,
Lisäsin jo alla olevan tekstin erikseen "puiden tunnistus alaotsikon alle", mutta tulkoon se nyt tännekin "vaahteroiden alle"
Alempana kuvia itselläni kasvavasta "acer pseudoplatanus Costorphinense" eli suomeksi vuorivaahteran keltalehtisesta muodosta. Uudet lehdet ovat aivan kirkkaan/limen keltaisia ja muuttuvat ajan myötä tavallisen vihreäksi. Puu on talvehtinut nyt noin 6-vuotta. Ensimmäisenä talvena palellutti vuosikasvun latvan noin 50cm pituudelta, mutta sen jälkeen on talvehtinut ilman mitään ongelmaa ja ilman talvivaurioita. Kokonaispituutta on jo arviolta noin 6-metriä ja mietin mielessäni että"tuliko tästäkin näin suuri, mitäköhän sille oikein pitäisi tehdä ?" Puu on nimittäin Suomen talveen totuttuaan erittäin voimakaskasvuinen, mutta kaunis puu jokatapauksessa. Tuskinpa vuorivaahteroista mitään jättimäistä invaasiota koskaan syntyy, koska kasvikirjat kertovat sen olevan talvenarka vyöhyke- 1 puu. No, itse olen vertaillut kasvuvauhtia tavalliseen metsävaahteraan ja todennut että "kilpailutilanteessa todennäköisesti vuorivaahtera vie selvästi voiton kasvunopeudessa".
Eli jos nyt ruvetaan ajattelemaan että talvet leutonevat jatkuvasti ja vuorivaahterakin levittäytyisi laajemmalti Suomeen, niin on olemassa vaara että se valtaa elintilaa tavalliselta metsävaahteralta. Puiden tunnistusketjussa joku jo kertoi että vuorivaahtera on "julistettu tarkkailtavaksi vieraslajiksi"
Kiva nähdä keltalehtisiäkin muotoja lehtipuista, pidän niistä enemmän kuin yleisemmistä tummalehtisistä, kun keltalehtiset on niin keväisen oloisia. Mistä tommonen keltalehtinen vuorivaahtera on tullut?