Illakon pitäisi olla sitkeä itsestään lisääntyjä ja houkutella paikalle yöperhosia. Jos tämä taimi teki siemeniä, pitäisi 2011 olla lisää kukkivia tiedossa.
Nurmikohokki näytti viihtyvän ja jäniksenpojille maistuvan, olivat pureskelleet versoista mehukkaimmat solmukohdat välipalaksi. Paikalle jäi tukku 10 cm mittaisia pätkiä. Hopeatäpäläpeippi kuultaa taustalla, peittokasvina menestyy.
Valkoisia lupiineja kaivoin ja siirsin aallonmurtajalta, kasvakoot ja toimikoot maanparantajina typpinystyröineen.
Rannassa kasvaa ja kukkii matara, tämä sitkeä kasvi siirtyi soran mukana kalliolle ja alkoi kukia. Voipi olla, että saan siitä itselleni riesan.
Mesiangervoa riittää rannassa, siirsin muutaman juurakon sitäkin kukkimaan uuteen paaikkaan.
Patjarikko menestyi, jaoin sitäkin jo uusiin paikkoihin.
Kaukasianpitkäpalko on ollut myös kasvatettavani, menestyksellä ei ole kehumista. Hietapitkäpalkoa kasvaa rautatien varrella (kuva), olen kerännyt siemeniä ja toivon sen innostuvan kasvamaan mökilläkin, ainakin olen kuskannut rannasta soraa Hänelle sankokaupalla.
Sammaletkin osaavat olla somia kun läheltä katsoo. Niitä kohtaan minulla on viha-rakkaussuhde. Sammaloituneella saunapolulla kalliolla olen liukastunut liian monta kertaa. Auringossa sammalet ruskistuvat mutta varjossa pysyvät vihreänä.
Sitten on näitä jäkäliä, vaikeita tunnistaa toisistaan. Tämä lie joku karvejäkälä? Kivien päällä soma, jalan alla kalliolla liukas sateella. Mökillä luin kirjasta tälle nimenkin, ei jäänyt mieleen kuin, että mainittu sortovuosina(?) venäjän symboliksi, laajenee rinkinä ulospäin mutta on laho sisältä.
Jäkälää kasvaa saaressa paljon. On suuria jäkäläkallioita, joiden poikki ei tulisi mieleenkään mennä kävelemään. Jos kasvaa paljon palleroporonjäkänlää muuttuu maisema oudoksi
melkein kuulen porojen koparoiden kopseen… .
Aittapolulla ei ole viisastenkiviä tässä, ontto pölli on aseteltu mahdollisekti linnunpesäksi -en kyllä keksi mikä lintu avonaisessa paikassa tuohon pesisi. Takana on hävityksen kauhistus, kallio jonka eteläreunan kaivelin esiin, muttei näy kallio tähän suuntaan. Männyntaimista ei ehkä tässä paikassa kasva polttopuuta… muoks. pienensin kuvaa
Kasveja, joita 2011 kasvatan. Viljatatar kaupan pussista nmellä Kokonaisia tattarisuurimoita. Hallanarka, hyönteisten suosikiksi mainittu yksivuotinen, jolla on arvoa maanparannuskasvina. Kylvin, en hoitanut ja yllätyin loppukesästä.
Härkäpapu, kylvin torstaina heinäkuussa 2010 kesän kuumimpana päivänä liotetut siemenet uuteen kukkapenkkiin venelaiturin viereen. Kasvoi ja kukki lokakuun 10 päivä. Tästä saanen tuulensuojakasveja kallion alle, eivät näyttäneet jäniksille kelpaavan, ja se on paljon se.
xx
Jaloangervot kukkivat kuivana hellekesänä vaisusti, näitä pitänee kastella ja kattaa kunnon kerroksella jotain. Isotöyhtöangervojakin siirsin kotoa, voivat kukkiakin jo 2011, happaman maan kasveja kaikki tyyni.
Tätä ja kaveriaan kasvatan, en kitke heitä pois 2010. Vaaleanpunaista horsmaa on vaikea kuvata, valkoinenkin kasvaa tontilla. Molemmat kärsivät kuivuudesta 2010, näille ehkä joskus kannullinen vettä ja katetta juuristoalueelle. 
Ei onnistu vanamon siirtäminen puutarhaan, mutta järkäleen päällä kasvaa itsestään. Turhauttavaa.
Västäräkki tuijottaa ihmeissään, pihalle on ilmestynyt jotain uutta.
Västi tuijottaa kivikasaa. Mitähän ihmiskunta noista aikoo?
Piti ottaa kun ilmaiseksi saatiin
, veneellä pari reissua haettiin ja helteessä kannettiin. Suurimmat painavat n 20-30 kg kukin.
Kierrätystä parhaimmillaan. Rantagrilli on ollut EUn alusta alkaen nimeltään Brysseli, koska kaikki polttopuudirektiivin vastaiset kalikat toimitetaan Brysseliin tuhottavaksi. Tässä on kyllä halkoja koekäytössä.