Moi, kaipaisin pikaisia kommentteja vesialtaiden omistajilta. Meillä on ollut tarkoitus laittaa vesiallas uuden OKT:mme pihalle. Koko noin 8x6 m, maks.syvyys 80-100 cm. Toinen pää loivasti syvenevä, toinen jyrkempi. 1 mm:n allaskumi on ostettu. Viime aikoijen uutiset pienten lasten hukkumisista altaaseen on aiheuttanut lisäpohdetta. Meillä on kaksi pientä lasta (2v ja 7 vko). Nyt rupesi askarruttamaan, että uskaltaako tuota allasta rakentaa ennen kuin lapset on 5 v. Onko palstalla vesialtaan omistajia, joilla on pieniä lapsia. Kaipaisin rakentavia kommentteja ja kokemuksia, ei mitään päivittelyjä.
Mä en uskaltais, en ollenkaan. Itsekin ajattelin jättää vesialtaan rakentamisen suunnitteluasteelle kunnes neiti on about kouluikäinen/vesipeto ja uimari. Neiti on nyt 2v ja juuri viime viikonloppuna kävi köpelösti. Oltiin vaarilla kylässä ja 2 päivää kielsin neitiä ettei piha-altaan (muovinen,vajaa metrin syvä ja n. neliön kokoinen) lähellä saa leikkiä eikä siihen mennä. Sitten olin illalla menossa sisällä käymään ja pyysin isukkia katsomaan ettei neiti mene altaan lähelle. Tulin kuitenkin vielä käymään kuistilla ja näin kun neiti meni lasten kastelukannun kanssa altaalle päin ja sanoin isälleen että kato ettei neiti mene sinne. Isukki oli sitä mieltä että saa neiti leikkiä. Minä tuumasin että antaa sitten olla. Lähdin sisälle kun huomasin että isukki kuitenkin meni neidin viereen altaalle. Hetken kuluttua alkoikin sitten sisälle kuulua neidin itku ja arvasin kuin oli käynyt. Siellä sitä sitten jo riisuttiin märkiä vaatteita kun pääsin ulos asti. Oli neiti kurkottanut muovista koristesammakkoa altaasta ja pudonnut aivan pääedellä. Onneksi selvittiin säikähdyksellä ja uskoo jo isäkin miksi olen ollut niin ylitarkka. Pienet lapseet kuulemma vielä veden alle pudotessaan eivät ollenkaan tajua nousta pintaan vaikka miten päin sinne putoaisivat. Henk.koht. olen sitä mieltä että lapsen pitää olla tuttu veden kanssa ja osata uida ennen kun pihalle laitetaan paikkoja mihin voi lapsi päästä. Ja lapset pääsee korkeallekin. Mieheni meinas pienenä poikana hukkua sadevesitynnyriin joka oli normaali kapea ja korkea. Putos sinne pääedellä kun kiipesi jotain pitkin. Sieltähän ei isompikaan ylös pääse jos pää edellä tippuu. Ikävä se ois nähdä selkä kellumassa vedessä kun lastaan alkaa pihalta etsiä.
Vesiallas on vaaranpaikka pienimmille lapsille, se on totta. Mutta toisaalta tässä järvien maassa on aina vesien äärellä asuttu, jopa virtaavien vesien, joten ennenkaikkea on kyse valvonnasta. Pienimpiä joutuu aina valvomaan - vesi omassa pihassa lisää valvonnan tarvetta, mutta se vesi voi olla vaikka pönttö rännin alla tai vaikka lätäkkö - silloin kun vahinko sattuu se sattuu.
Toisaalta vesi omassa pihassa voi olla myös sillä tavalla opettavaista, että muksut oppivat sen kanssa elämään ja sitä varomaan - myös sitten muualla kuin omassa pihassa. Lapsi, joka asuu kerrostalossa oppii kulkemaan taitavasti portaissa paljon aikaisemmin kuin tasamaan talossa asuva.
Se on vaan pantava seikat puntariin ja mietittävä mikä on hyvä meidän perheessä. Yhdessä talossa tällä kylällä ovat aidanneet lapsille hienon leikkipihan, jonne lapset kulkevat sisältä vapaasti, se on kuin yksi leikkihuone lisää. Talo on melko lähellä järveä, joten varovaisuus on hyvästä.
Eli vaikiata on valinta - minä en halunnut vesiallasta pihaan, kun muksut olivat pieniä, mutta kaikki lomat on vietetty järven rannalla. Koska oma piha ei silloin vielä ollut järven rannalla ja sain valita, en halunnut vesiallasta lisähuolenaiheeksi myös kotipihaan, kun kerran valita voi.
Heh, tarkoitus ei sitten ollut mitenkään moittia tms. Itse olen vain tosi herkkä tuollaisille mahdollisille vaaroille, koska meidän neiti on TODELLA utelias ja kerkeeväinen ja touhukas. Mitään ei pelkää eikä ottanut tuosta putoamisestakaan opikseen. Eli kukin tyylillään. Ja voiskohan jotain aitasysteemiä laittaa jos altaan haluaa tehdä? Vaikka sellaisen jonka voi ottaa pois kun lapset ovat tarpeaksi isoja? Mä kanssa kaipaan vesiaihetta pihalle ja mietin näin aluksi, josko tekis ihan suihkulähteen, joka olis kukkapenkin keskellä, kivillä täytetyssä altaassa tms. Ja onpahan jotain mitä suunnitella kunnolla ja toteuttaa sitten kun aika on kypsä;)
Meillä on iso lampi pihassa, ja tätä ostaessamme kyllä tuo mietitytti. Mutta itsekkin veden äärellä kasvaneena, ajattelin homman sujuvan. Ja niinhän on käynytkin, pojat 3v ja 6v, eivät juurikaan ole rapakosta kiinnostuneita. Mutta jos olisin saanut vaikuttaa asiaan, lammetonkin piha olisi kelvannut, tuohan se enemmän vahdittavaa..
Meillä lapset osasivat uida siinä vaiheessa, kun ensimmäisen altaan rakensin, enkä ihan pikkuisten lasten aikaan olisi allasta tehnyt missään nimessä, koska viikarini kerkesivät muutenkin joka paikkaan (mm. katolle nelivuotiaana ja yrittivät kurkkia isoihin sadevesitynnyreihinkin). Erään naapurin pikkulapsen säikäytin tahallani, kun hän ilman vanhempia tepasti yksikseen aidattomalle pihallemme - kerroin veden olevan jääkylmää ja että siellä on hirmuinen näkki.
Uimataitoiset viikari-ikäiset pojat sitten kyllä melskasivat altaalla aina kun silmä vältti ja vetivät sinne hiekkaisia pihalelujaan ja sotkivat siistin veden. Murrosikäisenä jopa tekivät aaltoja isommalla sakilla.
Seudullamme ihan pienet lapset osaavat uida yleensä aina, koska noita järviä on joka puolella ja jo päivähoitoikäisille on uimakouluja. Vieraiden pikkulapsia ei voi päästää yhtään ilman aikuisia meillä "pihalle leikkimään".
Takapihan altaamme on syvempi ja siinä on takalaidalla korkea raudoitusverkko naapurin puolelle päin. Tähän takapihan altaaseen on suora näkymä keittiön ikkunasta ja etupihan allas on pääovea vastapäätä. Naapurissa vieraileville nyt jo ala-asteikäisille lastenlapsille olen myös sanonut, että "tuo vesi on tosi vaarallista, eikä altaalle saa ollenkaan mennä"
Jalomi, tuo on muuten totta. Vedestä ovat kiinnostuneimpia ne, joilla ei ole siihen jatkuvaa ''lähikontaktia'' Meidän lapset, kun kaikki kesät ovat olleet järven rannalla eivät ole yksin rantaan menneetkään. Mutta toisaalta - ei se minulta pelkoa poistanut, koska eihän sinne tarvitse mennä kuin vaikka juuri kastelukannua täyttämään kuten Kaarinan pikkuinen, kun se vahinko sattuu...
Meillä tuosta lammesta ei ole koskaan tehty sen kummempaa numeroa. Itse en myöskään puuhastele siellä kovin usein poikien kanssa, vaan laittelen reunaa ja muuta silloin kun lapset kylässä tms. Välillä tuntuu siltä, että nämä villiviikarit ovat unohtaneet sen olemassaolon, vaikka suoraan pihaan näkyykin.
Sand..muistan tuon näkin elävästi omasta lapsuudestani, asui sekä kaivossa että meressä.
Muistan miten pahoitin mieleni kun eräs sukulainen, joka kävi muutaman kerran vuodessa, kommentoi juuri valmistunutta piha-allastamme "Jaa, teitte altaan että saataisiin hukkumaan tuo meidän tyttö". Myöhemmin ymmärsin kommentin kohtuuttomuuden sillä tulivat paikkakunnalta, joka sijaitsee järven rannassa ja jossa heillä oli huvila.
Uima-allas on mahdollinen toteuttaa jos sen ympärillä on aita ja sen portti on mallia joka ei jää vahingossakaan auki. Ja olen sitä mieltä että veteen tottuvat eivät niin helposti veteen huku.
Meidän allas on kuitenkin ollut virkistyskäytössä siihen asti kunnes kasvoivat isommiksi. Vettä siellä on ollut parhaimmillaankin noin 60 cm syvyydeltä. Pihassamme vierailleet pikkulapset eivät ole mitenkään kauheasti altaaseen yrittäneet, sen sijaan sen yli vievä silta on ollut pop.
Kaiken kaikkiaan pikkulapsia täytyy valvoa koko ajan, oli allasta tai ei. On se tosiaan niin että katollekkin pääsee jos oikein haluaa.
Temskukka, niin pääsee ja kokemusta on! Meidän tyttö 4v. onnistui siinä enkä meinannut saada alas. Itse juuri ja juuri pääsin ylös ottamaan kiinni, ettei juokse räystäältä alas. Pois pääsy olikin mahdoton tehtävä rimpuileva tenava kainalossa, käytössä yksi käsi, pystyt tikkaat.Kaiken huipuksi vielä vauva vatsassa loppusuoralla. Onneksi oli Iso poika kotona ja tuli apuun, kun huusin ja hakkasin peltikattoa. Että silleen, aina sattuu ja tapahtuu kun on liikkuvia tenavia! Allas on ihan ok. mutta siis tosiaan niin laitettuna, ettei pieni tipahda tai liukastu sinne.
Nappasin muutama viikko sitten jyrkkäranteiseen lampeen hukkumaan yrittävän naperon (ei oma) viime hetkessä syliin. Ei kastunut edes tossun kärjet.
Läheltä piti -tilanteesta jäi itselle kylmä olo pitkäksi aikaa. Lapsi ehtii kuivalta maalta hukkumaan 15 sekunnissa sopivassa tilanteessa. Huomasin juuri kävelemään oppineen lapsen kun hän oli parin metrin päässä rannasta menossa kohti vettä. Vilkaisin, että oma lapseni ei ole juuri putomassa mihinkään ja loikkasin muutaman metrin matkan kaappaamaan nakeron. Tässä ajassa pikkuinen oli jo ehtinyt peruutusasentoon vedenrajaan. Veteen humpsahtamiseen olisi riittänyt kaksi sekuntia lisää.
Veteen pudonnut uimataidoton lapsi _ei_ jää pinnalle kellumaan vaan uppoaa. Kun keuhkot täyttyvät vedellä, ihminen vajoaa hyvin nopeasti pohjaan. Elvytys ei aina onnistu.
Itse olen sitä mieltä, että turhia riskejä ei kannata elämässä ottaa. Meidän lapset on totutettu siihen, että pelastusliivit pannaan päälle, jos ranta on äkkisyvä. Neuvoisin lykkäämään sen altaan hankintaa vielä muutamalla vuodella. Ei ole kiva, jos lasta on pihalla aina sydän kylmänä etsittävä ensin altaasta ja sitten vasta marjapensaiden takaa.
Karmivia tarinoita, mutta kyllähän vesi on vaarallista.
Omat lapset on pieniä, ja siitä syystä päädyimme nyt tekemään pienen vesiaiheen, jossa ei ole allasta ollenkaan, vaan kiviä ja siinä vesisuihku. Veden ääni ja läheisyys tulee tosi kivasti siitäkin, ja on lasten suosiossa, eikä tartte itse pelätä...
Minäkin olen haaveillut edes pienestä vesialtaasta omalle pihallemme, mutta neljä lasta pakottavat miettimään turvallisuutta. Totuushan on ettei joka sekunti voi olla lasta vahtimassa, mutta olen ajatellut että, jos jotain joskus tapahtuu eipähän tarvise itseä syyttää jos parhaansa tekee lasten turallisuuden takaamiseksi. (tulipa mahdollisimman hankalasti selitettyä... )
Olenkin päätynyt omalla pihalla samaan ratkaisuun, kuin MerJL. Kuvakin sellaisesta altaasta löytyi joko täältä tai vanhalta puolelta!