Taistellekseni kuivaa kerrostalohuoneilmaa vastaan ostin seuraavia kasveja:
-sulkasaniainen x 5
-kultaköynnös x 2
-rönsylilja
-kultapalmu x 4 (1 iso, 3 tainta)
-2 pientä vuoripalmua
-2 pientä reunustraakkia
-1 keskikokoinen tuoksutraakki
Olen uusi alalla, joten onko teillä ohjeita hoitoon? Netistä olen lukenut aika paljon ja myös kirjaa "Raikas vihreä koti", jossa hyvät hoito-ohjeet. Muutama kysymys vielä olisi..
Kuinka usein tulisi kastella? Onko tässä joku 1 krt / vko vai silloin kun multa on kuivan tuntuista?
Saniaisia ilmeisesti enemmän kuin muita. Toinen ongelma on se, että vaikka kasvit ovat olleet täällä vain muutaman päivän niin joihinkin on jo tullut kuivia, ruskeita lehdenpäitä. Johtuuko tämä juuri tästä huoneilman kuivuudesta, jota yritän näillä kasveilla lisätä, vaiko liiasta kastelusta / lannoituksesta? Kun tulivat taloon niin annoin Substral-vettä lorauksen. Ohjeissa näköjään kerrotaan tekemään näin n. 1 krt / kk.
Ok kiitos ohjeista...minulla ei koskaan ole ollut yhtään kasvia ja nyt on näin monta, joten ohjeita tarvitaan :).
Minä sinuna ostaisin ilmankostuttimen. Meillä oli sama ongelma ja kaikki kukat olivat kuolla. Suurin ongelma kuivassa huoneilmassa oli se, että kaikki meillä oli tukkoisia ja lapset kärsivät toistuvista korvatulehduksista.
Huoneilman kosteus oli ennen n 20 % vaikka pitäisi olla yli 40 %. Luulempa että kasveilla et kosteutta pysty nostamaan.
Juuri vein sähköisen ilmankostuttimen kiertoon, koska se eritti jatkuvasti jotain levää vaikka pesi sitä kuinka. Mielestäni ilma tuntuu täällä jo nyt kosteammalta, joka on hienoa, koska kärsin kuivasta ihosta. Tämä meni vähän muna vai kana -pohjalle, kun juuri olin lukenut kuinka tietyt kasvit kosteuttavat huoneilmaa. Mutta jos ne kuolevat just sen takia, että huoneilma on kuivaa, niin…tätä en tullut ajatelleeksi.
Olen sijoittanut kasvit mielestäni hyvin, useimmat puolivarjoon.
Miten huoneilman kosteuden voi mitata? Joku erikoismittari?
Jaijje, noita ilmankostuttimiskin on monenlaisia. Sellaiset vanhanajan Ufox-tyyppiset ovat kerrassaan kamalia. Ne roiskivat vettä ympäriinsä ja voivat samalla altistaa koko huonetta homevaurioille. Minulla on itselläni käytössä sellainen laite, joka lähettää kevyttä höyryä ja tällainen vekotin ei kastele liikaa. Edullisia sellaisia löytyy Biltemasta (Pingviini) noin 30€:n hintaan. Olen oikein iloinen, että olet hankkinut itsellesi kasveja-ne ovat kerrassaan ihania! Olen rakastanut kasveja koko ikäni. Neuvoksi sanoisin sellaisen asian, että jokaisella kasvilla on omat vaatimuksensa eikä niitä voi tässä -nyt ja heti kertoa tyhjentävästi millään. Suosittelenkin, että kahlaat läpi keskusteluja hankkimiesi kasvejen kohdalta ja siten alat pikkuhiljaa sisäistämään niitä omia kasvejasi. Monelle aloittelijalle voi tulla yllätyksenä, että kasvit todella ovat eläviä ja jopa tuntevia olentoja eivätkä ne mitenkään toimi mekaanisesti. Tässä juuri piilee kasvejen viehätys. Jokaiselle löytyy varmasti omat mielikasvinsa. Viihtyessään kasvit palkitsevat kasvattajansa monin verroin upealla kasvullaan ja kukillaan.
Huoneilman mittaamiseen et tarvi kuin kosteusmittarin. Isoista (ja joskus pienemmistäkin) (ruoka)kaupoista sellasen löytää sieltä missä on lämpömittareitakin. Ja tietty esim. ns. halpiskaupoista. Sellanen yleensä pyöreä laite joka ripustetaan seinälle.
Saniaiset varsinkin vaativat kostean huoneilman pysyäkseen vihreinä. Eli niitä täytyy sumutella usein, joskus jopa monta kertaa päivässä. Muutkin kasvit pitävät suihkupullolla sumuttamisesta, mutta kestääkö seinät? Esim kultaköynnös tuettuna seinää pitkin voi juurruttaa ilmajuurensa tapettiin, kun sitä sumutetaan ahkerasti ja tapetti kostuu.
Siten voi yrittää nostaa omaa ja kasvien tarvitsemaa huoneilman kosteutta, et laittaa vatiin vettä, sinne pari tiiltä tai lasipurkin jonka päälle laittaa varsinaisen aluslautasen tai suojaruukun ja kasvin siihen. Vadista haihtuva vesi auttaa kasvin sopeutumista. Riippuu tietty kasvin koosta onko se sitten vati vai joku muu (kaunis) iso laakea kulho.
Se mikä meistä ihmisistä tuntuu, varsinkin näin syksyllä ja talviaikaan, puolivarjolta voi olla kasvien mielestä liian pimeä. Esim. keskellä huonetta on monelle kasville aivan liian pimeää vaikka ihmisen mielestä siellä voi vaikka lukea. Siirtele kasvejasi aina silloin tällöin, niin löydät sopivan kohdan. Ja kannattaa aloittaa ikkunan edessä niiden kasvatuksen, ainakin kunnes ovat sopeutuneet huoneilmastoosi.
Kosteusmittaria saa aika useista kaupoista, mutta rautakaupasta varmimmin.
Niin siis vielä huoneilmasta. Meillä oli ennen 4 akvaariota ja vettä niissä yht. 1 000 litraa vettä, vaikka otin kansilasit pois en saanut huoneilmaa paremmaksi.
Kostutin kannattaa olla sitä mallia joka lämmittää veten eli tulee kuumaa höyryä. Joka päivä se kyllä täytyy siivota mutta on vaivan arvoista.
Näin varmasti saat huoneilman hyväksi myös kasveille, mutta tärkeämpi olet sinä ja terveytesi.
Kiitos vastauksista. Hankin kosteus- ja lämpömittarin. Kosteus on ok, 40%-60% luokkaa, mutta asuntoni on tai oli liian kuuma huonekasveille. Nimittäin ilta-auringossa täällä saattaa olla 26C ja ylikin, vaikka pitäisi ovea auki koko yön. Pienensin pattereita melkein minimiin, mutta en tiedä auttaako se mitään keskuslämmitystalossa.
Luin, että 24C on melkein max mitä huonekasvit sietävät. Minun tulisi kai saada lämpötila sinne 20-22C, joka olisi ihanne minulle ja kasveille. Nyt on 23C, pidin melkein koko yön partsin ovea auki.
Miten esim. kultapalmu, joka on Madagaskarilta, ei tykkää olla yli 24C? Onhan siellä Madagaskarilla lähes aina yli 24C?
Suuri osa huonekasveista tykkäisi paljon suuremmasta huoneilman kosteudesta, 70-90% luokkaa. Älä toki koko asuntoa kostuta niihin lukemiin, se ei ole ihmiselle hyväksi. Suihkuttele niitä rehuja (varsinkin saniainen tykkää) silloin tällöin, se antaa niille tarvitsemansa kosteuslisän paikallisesti eikä aiheuta haittaa asunnolle eikä ihmisille.
Lämpötila kulkee yhdessä valon kanssa. Mitä enemmän valoa, sen lämpimämpää saa olla. Koska meillä on sisätiloissa paljon pimeämpää kuin Madagaskarilla, niin meidän täytyy vastaavasti laskea lämpötilaa rehun pärjäämiseksi.
Minä olen huoneilmaa kostuttanut kuivaamalla pyykit sisätiloissa.
Silloin kun lämpötila on korkealla-tropiikissa-on myös ilman kosteuskin ylhäällä ja silloin kasvi saa kosteutta ilmasta eikä se pääse kuivumaan. Kaktukset sietävät korkeita lämpötiloja ja matalaa ilmankosteutta, mutta kyllä nekin tarvitsevat vettä. Useilla palmuilla on talvisin kotimaassaan talvisaikaan hieman viileämpää ja viihtyäkseen asuinhuoneessa nekin kaipaavat talvella viileämpää ilmanalaa. Perussääntönä on se, että mitä lämpimämpää sen korkeampi ilmankosteus pitäisi olla. Tämä yhtälö ei toteudu oikein hyvin tavallisessa kerrostaloasunnossa. Siksi kannattaa valita kasvit tarkasti juuri tuollaisiin olosuhteisiin sopiviksi.
On puhuttu paljonkin asuinhuoneiden lämpötiloista ja viihtyvyydestä. Olen itse asunut seitsemän vuotta omakotitalossa ja koska joudumme itse maksamaan lämmityksestä olemme pitäneet lämmöt maksimissaan 20 asteessa. Ei meitä ole koskaan palellut. Se on tottumuskysymys. Jotkut kerrostalossa asuvat vieraamme ovat kyllä olleet sitä mieltä, että meillä on kylmää talvella. Mielestäni taasen kerrostalossa on liian kuumaa ja kuivaa ilmaa ja sitä ilmastointia inhoan valtavasti. Kerrostalossa kyläilyn jälkeen on nenä kuiva ja muutenkin ilkeä olo.
Varmaankin lämpötilan laskemisella ja ilmankosteuden lisäämisellä saavutettaisiin varmasti viihtyisämmät olosujteet sekä ihmisille että kasveille kerrostaloissa.
Pilkunviilaajaminä iskee: kerrostaloissa ei juurikaan käytetä ilmastointia.
Ilmastointi tarkoittaa ilman viilentämistä, eli kun puhutaan ilmastoinnista, niin silloin on aina kylmäkone.
Kerrostaloissa on useimmiten vain koneellinen ilmanvaihto (joka löytyy myös useista ok-taloista), joka käytännössä tarkoittaa huippuimuria eli huipparia. Se ei tee mitään muuta kuin imee “käytettyä” ilmaa sisätiloista ulos, korvausilma tulee ikkunoiden pullapelleistä, ikkunoiden ja ovien raoista.
Kiitos, nanikka tarkennuksesta. Juuri tuota kammottavaa koneellista ilmanvaihtoa tarkoitan. Se on nykyään pakollinen myös omakotitaloissa lämmön talteenottoineen. Onneksi meillä on vain poisto, jos laittaa koneen päälle. Kerrostaloissa ei vaan voi asiaan vaikuttaa niin hyvin kuin omakotitaloissa. Joissakin paikoissa käy sellainen puhuri, että sukat pyörivät jaloissa ja tällainen herkillä limakalvoilla varustettu ihminen alkaa hulluna aivastelemaan ja niiskuttelemaan.
Minä olen kovasti youtuben koukussa tällaisiin TED-talks videoihin, joissa tiedemiehet ja omalla alallaan menestyneet ihmiset puhuvat keksinnöistä, tutkimuksista ja havainnoistaan. Tuolla on video jossa Delhiläinen mies kertoo saaneensa saastuneesta Delhin ilmasta niin pahoja keuhko-oireita, että lääkäri oli jo ennustanut viikatemiestä ja oireita parantumattomiksi. Heppu kertoo voittaneen oireensa puhdistamalla huoneilmaa kasvien avulla. Parhaita kasveja tähän kuulemma olisivat kultaköynnös, anopinkieli ja kultapalmu. Nämä johtopäätökset tulevat mm. NASA:n tutkimusten perusteella, joten ihan höpöhöpöstä ei ole kysymys. Yksi ihminen voi elää vaikka isossa suljetussa pullossa, jos kaverina on määrätty määrä noita kasveja - niin paljon ne tuottavat happea ja puhdistavat ilmaa.
Eli kaikki, varsinkin te, jotka esim. olette töissä ilmastoiduissa tiloissa - mars mars anopinkieliä ja kultaköynnöksiä ostamaan! Mulla ei just nyt ole noista mitään. Paljonkohan palmuvehka, viikunapuu ja poslarit auttaa?
Viherkasveille häätö Turun kouluista. Vesiviljelyyn ja viherseiniin siirtyvät, eli ei ihan autiomaata kuitenkaan ole tulossa. Ruukkujen multaan saattaa kehittyä homekasvustoja.
Mielestäni Turku tuossa kohdassa ylireagoi homehuoleen. Jos multaa pidetään liian kosteana, sen pinnalle voi toki kehittyä hometta. Oikea hoito ja esimerkiksi altakasteluruukun käyttö (pintamulta pysyy kuivempana) auttaa. Silloin viherkasveista ei pitäisi tulla sisäilmahaittoja. Esim. allergiaprofessori Tari Haahtela on todennut, että mullan itiöitä ja sieniä turhan helposti pelätään liikaa.
Ulkonahan sitä märkää maata ja homeita on kuitenkin vaikka millä mitalla… Ei jostain kukkaruukun mahdollisesta pienestä homemäärästä luulisi mitään ongelmia syntyvän ellei kasveja ole sitten erittäin runsaasti. Juuri tuonhan takia niitä allergioita nykyään niin paljon pukkaakin, kun lapsia pidetään liiankin steriileissä oloissa.
Innostuin hakemaan tietoa huonekasvien ilmaa puhdistavista vaikutuksista. Voin suositella ainakin kirjaa “Raikas vihreä koti” (B.C.Wolverton), jossa on listattu parhaiten sisäilmaa puhdistavia kasveja (plus selkeät hoito-ohjeet). Kirjasta innostuneena olen nyt hankkimassa ainakin työhuoneen pöydälle uutta kasvia ilmanpuhdistuskriteerein
Rönsylilja, anopinkieli ym "Kauniit ja helpot" puhdistavat ilmaa, kauan sittenhankin tuon kirja. Jopa formaldehyyli, tuo lastulevyn, uusien pussilakanoiden ja kynsilakan viehko myrkky on muutamien kasvien hajotettavissa. Muistaakseni maapallon happikerroskin muodostuu ja kiertää kasvien kautta… ennen ainakin oli niin, kai Happi nykyään kasvaa kaupan pulloissa ja sitä nenäviiksillä sitten hengitellään. En japanilaisia happibaareja kaipaa työpaikoille, viherkasvit kyllä riittävät minulle.
Kun aitoin tuon "kasvit pois kouluista" linkin ja tällä palstalla oli edellinen kirjoitellut kasveista ja avaruuslennoista. Homeen pelko taitaa olla leviämässä, toivottavasti viherseinät yleistyvät.
Olikin ketju valmiina: allergia ja astma -lehdessä oli juttua huonekasvien hyödyistä. Tässä on muutama vuosi julkisista tiloista poistettu huonekasveja siinä pelossa, että aiheuttavat lisää oireita ja levittävät homeita. Norjassa oli asia tutkittu sairaaloissa ja kouluissa ja huomattu, että esim. koululuokissa, joissa oli kasveja, oli jotkut oireet vähentyneet jopa 30%. Sitä paitsi kokeen loputtua 82 % oppilaista halusi pitää kasvit edelleen luokassa. Myöskään huonekasvien multaa ei voitu yhdistää home- ja muihin vastaaviin ongelmiin.
! Olen rakastanut kasveja koko ikäni. Neuvoksi sanoisin sellaisen asian, että jokaisella kasvilla on omat vaatimuksensa eikä niitä voi tässä -nyt ja heti kertoa tyhjentävästi millään. Suosittelenkin, että kahlaat läpi keskusteluja hankkimiesi kasvejen kohdalta ja siten alat pikkuhiljaa sisäistämään niitä omia kasvejasi. Monelle aloittelijalle voi tulla yllätyksenä, että kasvit todella ovat eläviä ja jopa tuntevia olentoja eivätkä ne mitenkään toimi mekaanisesti. Tässä juuri piilee kasvejen viehätys. Jokaiselle löytyy varmasti omat mielikasvinsa. Viihtyessään kasvit palkitsevat kasvattajansa monin verroin upealla kasvullaan ja kukillaan.
Mulla ei just nyt ole noista mitään. Paljonkohan palmuvehka, viikunapuu ja poslarit auttaa?
)
maapallon happikerroskin muodostuu ja kiertää kasvien kautta… ennen ainakin oli niin, kai Happi nykyään
kasvaa kaupan pulloissa ja sitä nenäviiksillä sitten hengitellään. En japanilaisia happibaareja kaipaa työpaikoille, viherkasvit kyllä riittävät minulle.