Tuo valaistusasia minua kiinnostaa pelkästään taimikasvatuksen kannalta. Mulla on niitä varten laitettu katosta roikkuvaksi pitkä loisteputkivalaisin, jossa on kaksi putkea. Luuletteko, että siinä ois tarpeeksi tehoja, kun kumpikin on 36 wattisia ja lisäksi niistä löyty lukemat 4500 K. Onko nuo siis niitä kelvinejä...? Ja cool whiteja ovat, kun kaupassa kasviharrastajamyyjä sanoi että taimille pittää olla se coolwhite ja sitä violettia valoa käytetään vain jos on kukkivia huonekasveja. Tuu Horsma kattoon ja sano pärjääkö mulla taimet noilla
Mitenkähän lähellä tuommonen valaisin pitäs noita kasveja olla? Mulla tuo systeemi on säädettävissä niin että lähellekkin tuon kyllä saa. Mutta mikä on tarpeeksi ja mikä liian vähän...
Miehän ajjaa hönkäsen teille joku päivä. Se valitettavasti on liian vähän kelvinejä se 4500. Mutta parempi kuin ei mitään, ja paljon parempi kuin se perusputki 2700K, mitä pienoisloisteputket normaalisti on. Jos ei auta, niin vaihda syvimmän talven aikaan kylmempisävyinen putki. (Ja mullon sitte suhteita sinne lamppukauppaan =))
Muoksmuoks. Laske niin alas, että etäisyyttä jää noin puoli metriä. Vielä ei ole akuuttia, mutta sitten kun taimet itää.
Minun mielestäni valon määrä korvaa valon laadun. Esimerkkinä vaikka spna- eli suurpainenatrium-valaisimen käyttö lähes yksinomaan ammattiviljelyssä, vaikka sen spektri on erittäin kaukana teoreettisesta ihanteesta. Valaisimessa on kuitenkin niin suuri valovirta(lumen) tehoa(wattia) kohden, ettei puutteet spektrissä tuota ongelmaa, tosin sitä yleensä käytetään luonnonvalon ohella. Spna-valaisimen värilämpötila on 2200K, joten se on on todella oranssi, mutta sopii sen vuoksi hyvin kukintaan.
Käytän itse loisteputkina warmwhitea(2700K), coolwhitea (4000K), daylightia (6400K) ja kukkaputkea (?~25000K). En ole huomannut näiden putkien välillä juurikaan muuta eroa kuin kukkaro kevenee erikoisputkien kohdalla enemmän. Käytän siis T8 teholoisteputkia, jotka tuottavat noin 15% enemmän valoa kuin vakioloisteputket. En usko, että kukkaputket ovat tehoputkia, joten spektristä saatu hyöty häviää(hankala tietää kun kukkaputkien valo osuu valovirran mittausalueen ulkopuolelle). Lisäksi on huomattavaa, että alhaisempi intensiteetti korostaa entisestään sitä, että valaisimen täytyy olla lähempänä latvoja. Tämän vuoksi on myös järkevämpää käyttää pitkiä putkia(36w ja 58w), joiden valovirta loisteputkisenttiä kohden ovat parhaimmat ja myös energiatehokkuus on parhainta. Lisäksi valaisimen hankintahinta on suhteessa halvempi valovirtaan nähden vielä kun valitsee kaksiputkisen vaihtoehdon ja vielä heijastimilla . Lisäksi haluan vielä mainita kukkaputkesta, että sen värisävy ei miellytä ainakaan omaa silmääni näin asuinhuoneissa.
Värilämpötiloja, watteja tai lumeneita ei kannata liikaa tuijottaa. Mielestäni lumenit(violetti poikkeus) on noista tärkein, sitten watit ja lopuksi värilämpötila(tosin tässäkin poikkeuksia). Lisäksi valaisimen tyyppi vaikuttaa asiaan. Kaasupurkaus(monimetalli ja spna)-, loisteputki- , tai hehkulamppuvalaisin tuottavat täysin erilaisen spektrin samalla värilämpötilalla. Sen vuoksi esimerkiksi monimetallin ja loisteputken valoa ei voi sanoa samanlaiseksi vaikka lumenit ja värilämpötilat olisivat samat. Esim. intensiteetti ja spektrin piikit ovat varmasti erilaiset kuten lämmöntuottokin. Toisaalta 15w mitä tahansa valoa on todella vähän.
Käytän 2*36w(6700lm) ja 2*58w(10400lm) valaisimia. Putkina tulee tulevaisuudessa olemaan pääsääntöisesti coolwhite ja warmwhite sekä daylight sävyt. Loisteputkien hyvät puolet on ehdottomasti niiden monipuolisuus esim. voi laittaa ihan lähelle latvoja. Kasvit ovat viihtyneet osa todella hyvin ja osa vähän huonommin, mutta pääsääntöisesti hyvin. Kasvavat ja kukkivat ilman ripaustakaan luonnonvaloa.
On myös huomattava, että valonpuute ei ole ainoa ongelma talvella. Liian kuiva ilma saattaa estää joidenkien kasvien yhteyttämisen ja johtaa siten kärsimykseen. Lisäksi tuholaiset ovat riemuissaan huonommista talviolosuhteista. Hyvälläkään valolla ei pysty pelastamaan vihannespunkki-invaasiolta tai kasteluvirheiltä.
Tulipas pitkästi tekstiä, mutta tämä on niin loputon suo, että riittäisi juttua vaikka maailman tappiin asti. Omat kokemukset ovat tärkeitä ja kertovat paljon enemmän kuin sadan myyntimiehen puheet, olen sen ainakin huomannut.
Kun asutaan eripuolilla suomea, luonnonvalokin vaihtelee aikamoisesti.Kirjoitin eilen että meillä on ollut kirkas auringonvalo, vielä on tosi iso ikkuna, josta se melkein koko päivän paistaa. Viherkasvini olen taiteillut tietty siihen aitiopaikalle ja tuloksia alkoi syntyä.
Tämä ei onnistu varmaan siellä pohjoissuomessa, ei ehkä enää vähään aikaan, eikä kohta täälläkään.
Talvella taitaa se valaistus olla tärkeimpiä tekijöitä, joten erittäin kiitollisena otetaan valaistusvinkit vastaan.
Miten on, käytetäänkö täällä etelässä erilaisia lamppuja kuin pimeässä pohjoisessa. Ehkä pohjoisessa pitää satsata erilaiseen,valaistukseen,joka auttaa pitkän pimeän aikana.Täällä kuitenkin on vaan niin vähän aikaa on sitä pimeätä.
Pitäisikö näille viherkasveille laittaa jotain ravinnepuikkoa tai muuta ravinnetta, vaikka laitoin sitä Biolanin mustaa multaa?
Siiten tiedä satsaako kukaan pohjoisemmassa asuva tehokkaampiin lamppuihin, mutta sen tiedän että näin talvella ei kannata ravinnetta vielä laittaa. Laita sitten vasta kun valo alkaa lisääntymään jälleen (Helmikuun lopusta jos niin etelässä asut että vieläkin aurinko paistaa :D). Usein vaikka se tuntuu siltä että valoa on runsain mitoin, niin syö se talvi sitä valon aikaa kuitenkin sen verran että menisi kasvit ihan hoo moilaseksi jos nyt saisivat lisäravinteita. Pahimmassa tapauksessa saisivat huomattavasti enemmän ravinteita kun mitä pystyvät käyttämään ja se taas väkevöittää multaa ja mullan väkevöityminen tuhoaa juuria.
Joskus olen kasvuintoiselle nuorelle kasville antanut puikkoja jo helmikuun alussa kun olen huomannut että uus kasvu on vähän hailakkaa, mutta muuten en. Kyllä se väri palaa lehdille. Ennemmin sitten vasta lisää ravinnetta kun huomaa että sitä tarvitaan kun toisinpäin ettei lipsahda liikaa. Mustan mullan ravinteet riittä kesäolosuhteissakin pariksi viikoksi niin kyllä ne sillä tuoreella mullalla selviää pimeän kauden
Kiitos.Olen sitä mieltä että kasvin voi pilata liialla hoidollakin,lisäravinteet just mukaan lukien.Siksi kysyin ensin, ennenkuin alan tekemään ylimääräistä.Suihkutus kait on paikallaan viherkasveissa.
On, mutta yötä vasten ei kannata jättää “märäksi” mahdollisten homeongelmien takia ja jos aurinko paistaa suoraan kasviin niin suihkutuksesta tulevat pikkupisarat saattaa toimia kuin suurennuslasi ja tehdä pieniä polttovioituksia. Itse suihkuttelen aikasin aamulla kesäsin ennen kun aurinko siirtyy ikkunoista sisään ja jos on tosi kuuma päivä niin vielä heti sen jälkeenkin kun aurinko on mennyt muualle killittämään.
Jos omaa jotain saniaisia (hurjaa huoneilman kosteutta vaativia kasveja) ja huoneilma on hirveän kuivaa niin saniaisen viereen voi avuksi laittaa vesikipon joka haihduttaa ja koskteuttaa ilmaa ilman polttovioitusvaaraa suihkuttelusta. Tai vaikka kaksikin kippoa.
On sillä auringonvalolla ne huonotkin puolensa. Aika moni viherkasvi on kuitenkin nyitty jostain viidakon kätköistä eikä ne luonnossa saa ihan suoraa auringonvaloa ikinä. Etelään antavan ikkunarivin kanssa mi käytänkin ohkasia valoverhoja torjumassa varsinkin suoran kevätauringon edes osan ajasta.
Entäs tämän hetkinen auringonvalo, ei kuitenkaan enää kuumasti paista.Suihkutus aikataulu on hyvä.
Mutta olen mielissäni luonnon omasta valaistuksesta päivisin, sillä vaikka aurinko ei suoranaisesti paistakkaan, niin päivän valoa vielä on mukavasti.Viherkasveissa on jo kivat silmin nähtävät uudet alut oksissa, niissä jotka raakkasin.Hyväkuntoiset pukkaa uutta ylös päin.
Lapset tykkää suihkutella, kielto on päällä ettei ilman mun lupaa ja minä katson toimitusta.
tuskin joo enää missään päin suomea aurinko enää mitään pahaa voi aiheuttaa. Ketkäs kaikki siellä alhaalla asuu? Kertokaahan kuinka kamalasti siellä aurinko oikeen vielä paistaa (en minoo kateellinen… eeen )
tuota… täällä oli niin kauheasti tietoa että pää meni ihan sekaisin… jos joku viitsisi ihan selkeän ohjeen kertoa millainen lamppu olisi hyvä (merkki, kukkavauvoille ja ihan isoillekin kasveille) ja kuinka lähelle kukkaa kannattaa laittaa?
Meneeköhän liikaa mainostamisen puolelle… Minä oon ostanu Kodin Anttilasta semmosia valkosia Megaman-lamppuja, joissa on energiasäästö-kasvilamppu paketissa mukana. Lamppu on kattolampun näköinen, mutta pistetään ihan tavalliseen töpseliin. Ei kuumennu kovasti, eli olen laittanut tosi lähelle. Kiinanruusuille näyttäisi ainakin olevan tosi hyvä, eli kuvittelisin tuon olevan ihan ok valaisin. Ja maksoi vähän yli 20 Euroa, eli minusta oli kyllä aika halpa.
Hoyabella, jos oikein näen kuvasta niin noi sun valaisimet on loisteputkia jotka roikkuu katosta jollain systeemillä, onko niin? Viitsisitkö pikkusen selventää sitä ripustusjuttua, ja varsinkin sähkön saaminen siihen valaisimeen kiinnostaa - kuinka se hoituu. Tuskin sulla on pistorasioita tuolla katon rajassa? Onko sulla jatkojohtoviidakko siellä, vai?
Pitäisi saada yhden huoneen ikkunan yläpuolelle lisävalosysteemi päivänvalon avuksi, ja toi vaikuttaisi kivalta. Jos luulet ettei oo “laillista” sanoa mistä valot on/minkä hintaisia olivat niin sujauttaisitko sen tiedon vaikka hölönä mulle? Tai jos kuiskaat tällä palstalla niin ettei kukaan muu kuule
Pieni varoituksen sana vain: älkää missään nimessä sortuko niihin normaalihehkulamppuihin, joita myydään kasvilampun nimellä! Lamppu on täytetty neodymium-kaasulla, ja se vain muuttaa valon sävyn kylmemmäksi. Väri on tosin ihan ok kasveille, mutta se kuumuus minkä nämä lamput aiheuttaa, on kuolemaksi. Yhdelle kasville tarvittaisiin kolme 60W lamppua suunnattuna tarkasti kasviin ja ihan sen latvojen tasalle, jotta saataisiin se valomäärä, josta alkaisi olla kasville hyötyä. Sanomattakin on selvää, mitä samalla tuotettu kuumuus tekee rehuille.
Kiitos Hoyabella kun näit vaivaa. Nyt ymmärrän minäkin millainen systeemi on kyseessä - ukkoni huutelin katsomaan ja hän sanoi että joo kaikkeahan tuollaista saa kaupasta… Ja minä iän tuomalla viisastuneisuudella en ärähtänyt että etpäs vaan ole hommannut vaikka tiesit, vaan tuumasin rauhallisesti että jos tarvetta esiintyy niin nythän me molemmat tiedetään sitten…