Viherpeukalon kuvia, retkiä ja matkoja (Ib)

Laitanpa minäkin kuvia omasta pihasta ja joitkain kuvia luonnossa retkeilyistäni
ja aloitanpa menneen talven lumilla.
Meillä oli toosi paljon lunta   eikä sitä tahtonut saada enää kolattua mihinkään, vallit vaan  kohosivat, roskis on mittatikkuna.
Kuvassa oleva pihta kärsi latvavaurion heti ensimmäisenä syksynään meidän pihassa. kaupunki poisti ilmajohtoja ja koska pihta oli sopivasti alla niin tohelot  miehet saivat sen latvan poikki.

Ja tätä polkua käyttimme minä ja rusakko, minä vein jyviä lintujen ruokintapaikalle ja jänis meni  otollista polkua  popsimaan milloin mitäkin.

Meidän aurinkoinen rivieramme oli tällainen helmikuussa.

Kesällä kukkiessaan lumikärhö on kaunis kiipeillessään vanhaa omenapuuta pitkin, mutta talvella risukasa.

Näitä onkin odotettu! Vielä kun saadaan ne kesäkuvat ;DDD

Tässä vielä yksi talvinen omenapuukuva. Tykkään niin noista omenapuista, vanhoja ja arvokkaita, kauniita kevään kukinnan aikaan, tuovat vihreää varjoa pieneen pihaan kesällä ja syksyllä satoakin tulee (liikaa yleensä). En ymmärrä periaatetta, että kaikki vanhat ja arvokkaat puut kaadetaan heti pois kun talo ostetaan.  
Ja siellähän s e jänis on mennyt omaa polkuaan. Lunta oli niin paljon, että en päässyt edes kompostille pariin kuukauteen. Jänikset kyllä pääsivät hangessa eteenpäin.

Lumet sulivat ja kevätkukat  alkoivat kukkia, onneksi.
Tässä niitä ensimmäisiä.
Rivieralla kukkivat lumikellot joskus jopa helmikuussa. Tänä vuonna ensimmäiset aukesivat maaliskuun lopussa, joka onkin sellainen keskiverto ajankohta  niiden kukinnan alkamiselle. Lumikellot eivät sitten pidä siirtelystä tai siis eivät siirry. Ja kohenevat vuosien saatossa tällaisiksi puskiksi.


Krookuksia en enää viitsi lissä istuttaa syksyisin ja syynä taas ne mokomat pitkäkorvat. Nyt enää ei kauneimpia krookuksia näy  missään, kaikki on nyhdetty pois.

Kevättähdet ova tyksi suurin suosikkini nykyään, niistä en lakkaa tykkämästä ja ne pysyvät auki oli sitten pilvistä tai aurinkoista.

Sinivuokot ovat  kauniita, aina ovat olleet  mulle niitä kevätkukkia, lapsuudesta asti.

Kevättähtiä on vaaleanpunaisiakin, vähän hailakka väri , mutta  kaunis kuitenkin.

Onpa kiva, että Peukkukin avasi oman kuvaketjun!

haa, peukulla on galleria!kivaa!

Kiitos piiperö ja peippo.

Kiva kiva Viherpeukku, että aloitit kuvagallerian! En ymmärrä miksei minulla ole vieläkään kevättähtiä8]

Räpsin jokusen kuvan tänäänkin. Nyt olen pahoillani, että en ole pystynyt käsittelemään kuvia mitenkään. Meillä on mennyt tämä koneistus ja tekniikka niin uusiksi, että vanha kunnon photoshop ei taida  käydä enää yksiin näiden koneiden kanssa.
pionit nostavat päätään jo innokkaasti, etenkin ne kevätkukkijat.
Kartanonpioni
Ja perkaamattomat juolavehnät.

tillipioni ja valkoinen on kalkkia, ei rakeita eikä lunta.  

Pallaksenpioni on myös jo kovalla vauhdilla kasvamassa, vaikka sen kukinta-aika onkin myöhempi.

…mutta eikös pionit ole kalkinkarttajia?

Ruusupioni ja kuolanpioni ovat myös jo nousseet ylös, mutta en nyt huomannut niistä ottaa kuvaa. Laitan sitten kukkien kuvat myöhemmin. Nämä pionit ovat mulla yksi innostus ja rahaakin saa palamaan, jos vaan ilkeäisi. Toisaalta, siemenkasvatusta  kun myös harrastaa, niin joskus joku siemen itää ja kasvaa, kukkii ties koska, ehkä  sen seitsemän vuoden jälkeen. Jotain sekaisin menneitä kuolan-.ruusupionia mulla onkin.
Tässä on kuitenkin se tuikitavallinen pikkuinen posliinihyasintti. se on kiitollinen, leviää ja komistuu vuosien myötä, tykkän siitä.